Author Archives: admin

Tervetuloa mukaan Pro Rukiin Pellonpiennarpäiviin 26.6.-3.7.2019

Pro Ruis ry järjestää yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa pellonpiennarpäiviä kesällä 2019. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki rukiin viljelystä kiinnostuneet.

Pellonpiennarpäivissä esillä on tarjolla ajankohtaista tietoa rukiin viljelystä, markkinanäkymistä sekä viljelijöiden kokemuksia rukiin tuotannosta. Paikalla asiantuntijoina Borealin, Fazer Myllyn,  Luken, Raision, Tilasiemenen ja Viljelijän Avena Bernerin edustajia. TERVETULOA!

Tilaisuuksissa kahvitarjoilu. Tarjoilun vuoksi pyydämme osallistujia ilmoittautumaan info@proruis.fi tai 040 501 6279 (Terhi Virtanen)

TILAISUUS PERUTTU! LAPINJÄRVI ma 24.6. klo 17.00

 

LAHTI ke 26.6. klo 17.00

Juha Keskitalon pellon pientareella, Lintulantie 237, Lahti

  • Ilmoittautumiset ma 24.6. mennessä: info@proruis.fi tai puhelimitse 040 501 6279

 

LIETO ke 3.7. klo 18.00

Kaupin tilan pellon laidalla Okra-messujen avajaispäivän jatkot! Kuokkamaantie 89, Lieto

  • Ilmoittautumiset pe 28.6. mennessä: info@proruis.fi tai puhelimitse 040 501 6279

 

TERVETULOA!

TILAISUUS PERUTTU! Pellonpiennarpäivä Lapinjärvellä 24.6.2019

Aika: ma 24.6.2019 klo 17.00

 

Pellonpiennarpäivä Lahdessa 26.6.2019

Tervetuloa Pellonpiennarpäivään Ruismestari 2019 -kilpailijan, Juha Keskitalon, ruispellon laidalle kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja rukiista ja sen viljelystä! Mukaan ovat tervetulleita kaikki rukiin viljelijät ja viljelystä kiinnostuneet.

Aika: ke 26.6.2019 klo 17.00

Paikka: Juha Keskitalon ruispellon laidalla

Osoite: Lintulantie 237, Lahti

Puheenvuorot:

  • Lasse Matikainen, Pro Ruis ry
  • Juha Keskitalo, viljelijä
  • Tero Hirvi, Fazer Mylly: Kotimaisen rukiin markkinat ja Fazer Myllyn rukiin sopimusviljely
  • Tilasiemen: Tilasiemenen ruislajikkeet syksyn kylvöille
  • Viljelijän Avena Berner: Ajankohtaiset kasvinsuojelukuulumiset rukiilla

Tilaisuuksissa kahvitarjoilu. Tarjoilun vuoksi pyydämme osallistujia ilmoittautumaan info@proruis.fi tai 040 501 6279 (Terhi Virtanen)

Pellonpiennarpäivä Liedossa 3.7.2019

Tervetuloa OKRA-maatalousnäyttelyn avajaispäivän jatkoille Pellonpiennarpäivään. Ruismestari 2019 -kilpailijoiden, Minna ja Ari Kaupin, ruispellon laidalla kuullaan mielenkiintoisia puheenvuoroja rukiista ja sen viljelystä! Mukaan ovat tervetulleita kaikki rukiin viljelijät ja viljelystä kiinnostuneet.

Aika: ke 3.7.2019 klo 18.00

Paikka: Kaupin tilan pellon laidalla vietetään Okra-messujen avajaispäivän jatkot!

Osoite: Kuokkamaantie 89, Lieto

Puheenvuorot:

  • Lasse Matikainen, Pro Ruis ry
  • Ari Kauppi, viljelijä
  • Minna Oravuo, Raisio: Rukiin markkinanäkymät ja Raision sopimusviljely
  • Tero Hirvi, Fazer Mylly: Fazer Myllyn rukiin sopimusviljely
  • Marja Jalli, LUKE: Ajankohtaista rukiin kasvinterveydestä
  • Tilasiemen: Tilasiemenen ruislajikkeet syksyn kylvöille
  • Viljelijän Avena Berner: Ajankohtaiset kasvinsuojelukuulumiset rukiilla

Tilaisuuksissa kahvitarjoilu. Tarjoilun vuoksi pyydämme osallistujia ilmoittautumaan info@proruis.fi tai 040 501 6279 (Terhi Virtanen)

Ruisleipä on kuitulähteiden kuningas

Suomalaiset saavat ruokavalion kuiduista noin neljänneksen rukiisista tuotteista. Etenkin ruisleipä on todella merkittävä yksittäinen elintarvike suomalaisten kuidun saannille. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemasta FinRavinto 2017 -tutkimuksesta, jossa on selvitetty Suomessa asuvan aikuisväestön ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Sen mukaan miehistä 30 % ja naisista 21 % saa kuitunsa ruisleivästä.

Viljatuotteet ovat suomalaisten ravitsemuksessa pääasiallinen kuidun lähde. Yksittäisistä elintarvikkeista ruisleipä on kuidunlähteenä ehdoton ykkönen: naisten kuiduista 21 % ja miesten 30% tulee rukiisesta leivästä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että muista hyvistä kuidunlähteistä (palkokasveista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista) miehet saavat YHTEENSÄ vähemmän kuitua (25%) kuin yksin ruisleivästä. Naisten runsaampi kasvisten kulutus näkyy myös niiden suurempana osuutena kuidun saannissa: kasvisten, hedelmien ja marjojen osuus on naisilla kokonaiskuidunsaannista 39 %.

Kuidut edesauttavat ruoansulatusta sekä ehkäisevät monia sairauksia. Kuitupitoinen ruokavalio alentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä tiettyihin syöpiin.

Suomalaisten tulisi lisätä ruokavaliossaan täysjyväviljan ja kasvisten käyttöä. Näin olisi mahdollista päästä suositeltuun päivittäiseen kuitutavoitteeseen 25-35 g päivässä. Tällä hetkellä suomalaiset saavat kuitua keskimäärin vain 21 g. Kasviksia tulisi syödä päivittäin vähintään puolen kilon annos. Tämä määrä mahtuu lautaselle tällä hetkellä vain 22% naisista ja 14% miehistä.

Ruispäivä herätti kiinnostusta eduskunnassa

Ruispäivä herätti kiinnostusta eduskunnassa

Ruisleipä Suomen suosituin – Ruisleipäpäivä 28.2.

Torstaina 28.2. juhlitaan taas kansallisruokaamme, suomalaista ruisleipää. Suomalaiset syövät ruista eniten koko maailmassa, jopa 16 kg/hlö/vuosi ja ruisleivän kulutus asukasta kohden on maailman korkeimmalla tasolla. Suomessa ruis jauhetaan pääosin runsaasti kuitua sisältäväksi täysjyväjauhoksi, josta terveellinen ja kuitupitoinen ruisleipä leivotaan.

- Leipätiedotuksen teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan lähes 90 % suomalaisista pitää ruista houkuttelevana leipäviljana, kertoo Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen. – Ruispalaleivät maistuvat ikään ja sukupuoleen katsomatta, kun taas jälkiuunileivät ovat varttuneemman väestön suosiossa, jatkaa Mensonen.

Ei ole itsestäänselvyys, että ruisleipä leivotaan kotimaisesta rukiista. Vuonna 2017 ruissato oli suurin lähes 30 vuoteen, mutta vasta kolmas vuosi kun Suomessa saavutettiin omavaraisuus rukiin suhteen eli kotimainen tuotanto vastasi vuosittaista kulutusta. Syksyn 2017 ja kesän 2018 hankalien olosuhteiden takia viime syksyn ruissato jäi heikoksi. Tällä hetkellä kasvavan sadon osalta sen sijaan hyvät kylvöolosuhteet ja syksyn laaja kylvöala lupaavat hyvää ruisvuotta 2019. Nyt kylvetty ruisala on 2000-luvun toiseksi suurin ja se riittänee jälleen kattamaan kotimaisen rukiin kulutuksen, joka on noin 100 milj. kg/v.

- Olosuhteille emme voi mitään, mutta tärkeää on, että viljely kiinnostaa, sillä vain se turvaa kotimaiseen rukiin tulevaisuudessa ja ihanat kotimaiset ruistuotteet suomalaisen kuluttajan ruokapöytään, Pro Ruis ry:n puheenjohtaja Minna Oravuo toteaa. Ammattitaitoisten viljelijöiden ja ruisketjun yhteistyöllä kansallisherkkumme voi jatkossakin olla kotimaista.

Ruisleipäpäivä

 

Lähde: Foodwest ja Leipätiedotus: Leivänkäyttötutkimus 2018

Suuri rukiin kylvöala lupaa hyvää ruisvuotta 2019

Kesän kuivuus kutisti ruissadon määrää, mutta mahdollisti syyskylvöt hyvissä oloissa. Ruista on tänä syksynä kylvetty yli kaksi kertaa suuremmalle alalle kuin edellisenä syksynä. Nyt kylvetty ruisala on 2000-luvun toiseksi suurin ja se riittänee kattamaan kotimaisen rukiin kulutuksen, joka on noin 100 milj. kg/v.

Ensi syksyn ruissadon määrään vaikuttavat vielä monet asiat. Rukiin oraiden täytyy selvitä talven pakkasista ja vaihtelevista olosuhteista. Myös ensi kesän kasvuolosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka ruis kasvaa ja millainen sato korjataan. Hyvät kylvöolosuhteet ja syksy lupaavat hyvää ruisvuotta 2019.

Luonnonvarakeskuksen mukaan syksyllä 2018 rukiin kylvöala on ollut yli 40 000 hehtaaria. Edellisenä syksynä ruista saatiin kylvettyä vain puolet tästä ja syksyn 2018 ruissato jäi noin 40 milj. kg:aan. Edellisen vuoden sato oli yli 110 milj. kg. Myös luomuruista kylvettiin nyt enemmän kuin edellisenä vuotena. Noin 5 400 hehtaarin luomuruisala on suurin neljään vuoteen.

Pro Rukiin Ruismestari 2019 -kilpailusta odotetaan kovatasoista

Viljelijöille suunnatussa ruiskilpailussa kilpaillaan syksyllä 2019 puitavasta ruissadosta, joka on kylvetty kuluneena syksynä. Ruismestari 2019 -kilpailuun on valittu mukaan 31 kilpailijaa eri puolilta Suomea. Tilat sijaitsevat Ahvenanmaalta Pohjois-Pohjanmaan korkeuksille asti ja mukana on myös muutama luomuviljelijä. Toteutunut rukiin kylvöala lupaa kilpailusta kovatasoista. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita. Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä. Ruismestari 2019 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen.

Kilpailu jatkuu ensi kesänä raadin tilakierroksilla. Palkintona on Multiva TR 200 -viljavaunu erikoisvärityksellä ja Ruismestari 2019 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Multiva (Dometal Oy). Muut sponsorit: Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Raisio Oy, Viljelijän Avena Berner, Tilasiemen Oy, Yara Suomi Oy, BKT ja Teknos.

Ruispelto Kotimaista Ruista

Ruismestari 2019 -kilpailun ilmoittautuminen käy kuumana – ilmoittaudu pian!

Pro Ruis ry:n järjestämän Ruismestari 2019 -kilpailun ilmoittautuminen on startannut todella vilkkaana ja mukaan otetaan 30 kilpailijaa. Jos haluat olla mukana, niin toimi heti! Kilpailuun voi ilmoittautua sähköpostitse info@proruis.fi. Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2019 puitavasta ruissadosta, joka on kylvetty tänä syksynä. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Kilpailun palkintona on Multiva TR 200 -viljavaunu erikoisvärityksellä.

Ruismestari 2019 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Multiva (Dometal Oy). Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Raisio Oy, Viljelijän Avena Berner, Tilasiemen Oy, Yara Suomi Oy, BKT ja Teknos. Lisätietoja Ruismestari 2019 -kilpailuun osallistumisesta www.proruis.fi/ruismestari.

 

Ruismestari 2019 -kilpailun palkintona on Multiva TR 200 -viljavaunu erikoisvärityksellä

Ruismestari 2019 -kilpailun palkintona on Multiva TR 200 -viljavaunu erikoisvärityksellä

 

Tee talvivakuutus ruissadolle

Syksyn 2017 vaikeat kylvöolosuhteet romahduttivat rukiin viljelyalan. Onneksi kuluvan vuoden kylvöolosuhteet ovat olleet rukiille hyvin suotuisat. Kuiva, kuuma kesä murusti pellon kasvualustan hyvin muokkautuvaksi ja rukiin kylvöt päästiin aloittamaan suositusten mukaisesti hyvissä ajoin elokuussa. Etanoista ei ollut ongelmaa ja kahukärpäsillekin riitti pääosin yksi torjuntakerta. Myös rikkakasvien torjuntaa päästiin tekemään ajoissa. Syyskuussa riitti edelleen lämpöä ja sateitakin saatiin sopivasti. Ruiskasvustot ovat nyt hyvän pensomisen jälkeen rehevässä kunnossa vastaanottamaan lähestyvän talven.

Millainen sitten on rukiille suotuisa talvi? Pakkaset eivät hevin kasvustoja puraise. Rukiin oraat sietävät hyvin jopa yli 20 asteen kylmyyden ilman lumisuojaa. Ihannetalvi alkaakin ennen lumentuloa pohjoisella ilmavirtauksella ja pitkällä pakkaskaudella. Vasta sitten kaivataan pehmeää lumikerrosta suojakatteeksi. Ja lunta saa sataa paljonkin, kunhan lämpötila pysyy pakkasella. ”Pakkasessa” olevia rukiin oraiden lehtiä eivät lumihomesienet pääse tuhoamaan.

Lumihomeen ehkäisy varmistaa talvehtimisen

Kahtena viime talvena maa on routautunut sopivasti ennen lumentuloa ja lumihomesienet eivät ole aiheuttaneet vahinkoja ruiskasvustoille. Tulevaa talvisäätä ei kuitenkaan pysty ennustamaan aiempien vuosien perusteella. Monilla toimialoilla riskejä ennakoidaan vakuutuksilla. Rukiilla mahdolliset talvituhosienten ongelmat voidaan ennaltaehkäistä ”vakuutusruiskutuksella”. Rukiin omavaraisuus on nyt veitsenterällä edellisen sadon alhaisen viljelyalan johdosta, joten tänä syksynä tuo vakuutus kannattaa tehdä ja huolehtia lumihomeen ehkäisystä.

Ruiskutus aikaisin vai myöhemmin?

Vanha ruiskutusohje ”juuri ennen pysyvän lumen tuloa” kannattaa heittää romukoppaan. Ilmaston muutoksen myötä pysyvän talven alkamisen ajankohta ei ole ennustettavissa. Nykyisin markkinoilla olevat valmisteet antavat hyvän suojan aiemmin käytössä olleita aineita aikaisemmassa vaiheessa ja hyvissä olosuhteissa tehty käsittely antaa kasville paremman suojan. Yleisohjeena on, että ruiskutus voidaan aloittaa jo lokakuun puolivälistä alkaen. Jos poutasäätä on luvassa vielä pidempään, käsittelyä voi siirtää myöhemmäksi, mutta se kannattaa kuitenkin tehdä ennen sadetta, sillä ruiskutus tulee aina tehdä kuivaan kasvustoon. Pakkasyön jälkeen jäässä olevia oraita ei myöskään pidä käsitellä.

Suomalainen mullistava kierrätyslehtilannoitekeksintö

Lumihomeen torjuntaruiskutukseen kannattaa lisätä mukaan mangaanipitoista lehtilannoitetta. Mangaanista on todettu olevan hyötyä rukiin talvehtimiseen. Markkinoilla on useita mangaanipitoisia lehtilannoitteita, joista viimeisin uutuus on Suomessa  alkaliparistoista kehitetty lehtilannoite. Maailmassa käytetään vuosittain noin 10 miljardia alkaliparistoa, jotka päätyvät ongelmajätteeksi. Ne sisältävät runsaasti maasta louhittuja hivenaineita – mangaania ja sinkkiä – joista jopa 90 % voidaan palauttaa takaisin maaperään. On varsinainen ympäristöteko, että ongelmajätettä voidaan hyödyntää maataloudessa. Haitalliset raskasmetallit nikkeli ja kadmium on saatu eristettyä pois, joten tuote on todellinen huippuesimerkki kierrätyksen kautta kehitettävistä ratkaisuista maataloudessa.

Lumihomeen torjuntaruiskutuksesta saadaan paras teho kun ruiskutus tehdään kuivaan kasvustoon

Lumihomeen torjuntaruiskutuksesta saadaan paras teho kun ruiskutus tehdään kuivaan kasvustoon

Teksti ja kuva: Lasse Matikainen (viljelijä, Pro Ruis ry)

Anna Häkämies on ruisleivän Vuoden Kotileipuri

Lauantaina 15.9. valittiin ensimmäiseksi Vuoden Kotileipuriksi helsinkiläinen Anna Häkämies. Valtakunnallisen kilpailun voittaja ratkesi Uudenmaan Marttojen koekeittiössä järjestetyssä finaalissa, jonne oli kutsuttu viisi tuomariston valitsemaa kilpailijaa. Vuoden Kotileipuri -titteli innoitti kisaan mukaan lähes sata leipuria, joista tuomaristo nimesi finalistit hakemusten perusteella.

Ruis ja ruisleipä ovat suomalaista superruokaa ja suomalaiset äänestivätkin ruisleivän kansallisruoakseen vuonna 2017. Vaasan Oy:n järjestämässä kilpailussa tavoitteena oli löytää ruisleivälle mestarikotileipuri. Vuoden kotileipuriehdokkaat hakivat kilpailuun kirjoittamalla tarinan omasta ruisleivästään ja leipänsä perinteistä.  Tarinoista kävi ilmi mahtava intohimo, jolla kansallisruokaamme suhtaudutaan!

Kilpailun finaalissa viisi tarinoillaan tuomarin vakuuttanutta kilpailijaa maistattivat tuomareille omaa leipäänsä. Myös yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan Facebook -livelähetyksessä. Vuoden Kotileipuri -kisan tuomaristo koostui Uudenmaan Marttojen, Leipätiedotuksen, Pro Ruis -yhdistyksen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen, Kotitalousopettajien liiton sekä Keskon ja S-ryhmän edustajista.

Tuomaristo valitsi ylivoimaiseksi voittajaksi Anna Häkämiehen ”Hito happaman ruisleivän”.

-        Leivän hapan rukiinen maku, kuoren rapeus sekä kaunis ulkonäkö vakuuttivat tuomariston, totesivat tuomaristossa mukana olleet Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen ja Pro Rukiin projektikoordinaattori Terhi Virtanen kilpailun ratkettua.

Tuomaristo halusi myös antaa kunniamaininnan Ritva Rahikkalan ”Aloittelijan ruisrieskalle”, jonka todettiin sopivan hyvin myös vähemmän happamaan makuun ja aloittelevalle leipurille sen helppouden ansiosta

-        Tässä on aivan uudenlainen käyttöliittymä ruisleivälle, joka sopii kiireiseen arkeen välipalaksi tai naposteltavaksi, tuomaristo ihasteli.

Yleisö äänesti suosikikseen Leena Jauhiaisen Kiuruvedeltä.

Vuoden kotileipuri ja tuomaristo

Kuva: Keskellä Vuoden Kotileipuri Anna Häkämies. Kilpailun juonsi Sami Kuronen (toinen vasemmalta) ja kilpailun järjestelystä vastasi Minna Cousins (Vaasan Oy; kolmas vasemmalta). Tuomaristossa toimivat Bettina Lindfors (ELO-säätiö), Terhi Virtanen (Pro Ruis ry), Kaisa Mensonen (Leipätiedotus ry), Marjo Ranta (Uudenmaan Martat), Helena Velin (Maa- ja kotitalousnaisten Keskus), Aira Kuvaja (Kotitalousopettajien liitto) ja Katarina Vikman(S-ryhmä).

Kilpailun viisi finalistia:

Leena Jauhiainen Kiuruvedeltä kilpaili perinteisellä ruisleivällään, jonka juuri on ainakin sata vuotta vanha. Mummo opetti Jauhiaiselle oikeanlaisen leivän kääntelyn kädestä pitäen ja Jauhiainen on puolestaan opettanut neljä tytärtään ja miniän ruisleipojiksi.

Korpilahtelaisella Ritva Rahikkalalla ei ole esiäidiltä perittyä juurta, vaan hän on kehittänyt kaikille sopivan Aloittelijan ruisrieskan, joka valmistuu myös sähköuunissa.

Anne Kiuru Janakkalasta kehitti ruis-mustikkalimppunsa äidillensä 80-vuotislahjaksi. Leivän juuri valmistetaan modernisti hapankorpuista ja mustikka tuo limpun makuun syvyyttä.

Helsinkiläisen Anna Häkämiehen Hiton hapan ruisleipä saa ryhtinsä naisen itse kehittämästä juuresta, joka syntyi kurkkupurkissa täysjyväruisjauhosta, raastetusta vihreästä omenasta ja vedestä vuonna 2012.

Finaalin ainoa mies oli Klaus Götsch Orimattilasta. Aseseppä Götsch leipoo noin joka kolmas päivä Mallusjoen ruisleivän, joka on parikiloinen maukas ja tukeva ruisvuokaleipä. Leivontaprosessi kestää vuorokauden: taikina tehdään aamulla, leipä paistetaan illalla ja herkkua nautitaan seuraavana aamuna. Götschin leivän juuri on peräisin Saksasta, Rheinin laaksosta, mutta elänyt Suomessa hyvin jo yli 30 vuoden ajan.

Vuoden kotileipureiden leivät II

Kuva: Vuoden Kotileipuri -finalistien leivät. Edessä vasemmalla Leena Jauhiaisen perinteinen ruislimppu, edessä oikealla Anna Häkämiehen ”Hiton hapan ruisleipä”, keskellä Ritva Rahikkalan ”Aloittelijan ruisrieska”, takana oikealla Anne Kiurun ruis-mustikkalimppu ja takana Klaus Götsch´n ”Mallusjoen ruisleipä”