Tiedotteet

Ruismestari 2019 -kilpailun ilmoittautuminen käy kuumana – ilmoittaudu pian!

Pro Ruis ry:n järjestämän Ruismestari 2019 -kilpailun ilmoittautuminen on startannut todella vilkkaana ja mukaan otetaan 30 kilpailijaa. Jos haluat olla mukana, niin toimi heti! Kilpailuun voi ilmoittautua sähköpostitse info@proruis.fi. Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2019 puitavasta ruissadosta, joka on kylvetty tänä syksynä. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Kilpailun palkintona on Multiva TR 200 -viljavaunu erikoisvärityksellä.

Ruismestari 2019 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Multiva (Dometal Oy). Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Raisio Oy, Viljelijän Avena Berner, Tilasiemen Oy, Yara Suomi Oy, BKT ja Teknos. Lisätietoja Ruismestari 2019 -kilpailuun osallistumisesta www.proruis.fi/ruismestari.

 

Ruismestari 2019 -kilpailun palkintona on Multiva TR 200 -viljavaunu erikoisvärityksellä

Ruismestari 2019 -kilpailun palkintona on Multiva TR 200 -viljavaunu erikoisvärityksellä

 

Tee talvivakuutus ruissadolle

Syksyn 2017 vaikeat kylvöolosuhteet romahduttivat rukiin viljelyalan. Onneksi kuluvan vuoden kylvöolosuhteet ovat olleet rukiille hyvin suotuisat. Kuiva, kuuma kesä murusti pellon kasvualustan hyvin muokkautuvaksi ja rukiin kylvöt päästiin aloittamaan suositusten mukaisesti hyvissä ajoin elokuussa. Etanoista ei ollut ongelmaa ja kahukärpäsillekin riitti pääosin yksi torjuntakerta. Myös rikkakasvien torjuntaa päästiin tekemään ajoissa. Syyskuussa riitti edelleen lämpöä ja sateitakin saatiin sopivasti. Ruiskasvustot ovat nyt hyvän pensomisen jälkeen rehevässä kunnossa vastaanottamaan lähestyvän talven.

Millainen sitten on rukiille suotuisa talvi? Pakkaset eivät hevin kasvustoja puraise. Rukiin oraat sietävät hyvin jopa yli 20 asteen kylmyyden ilman lumisuojaa. Ihannetalvi alkaakin ennen lumentuloa pohjoisella ilmavirtauksella ja pitkällä pakkaskaudella. Vasta sitten kaivataan pehmeää lumikerrosta suojakatteeksi. Ja lunta saa sataa paljonkin, kunhan lämpötila pysyy pakkasella. ”Pakkasessa” olevia rukiin oraiden lehtiä eivät lumihomesienet pääse tuhoamaan.

Lumihomeen ehkäisy varmistaa talvehtimisen

Kahtena viime talvena maa on routautunut sopivasti ennen lumentuloa ja lumihomesienet eivät ole aiheuttaneet vahinkoja ruiskasvustoille. Tulevaa talvisäätä ei kuitenkaan pysty ennustamaan aiempien vuosien perusteella. Monilla toimialoilla riskejä ennakoidaan vakuutuksilla. Rukiilla mahdolliset talvituhosienten ongelmat voidaan ennaltaehkäistä ”vakuutusruiskutuksella”. Rukiin omavaraisuus on nyt veitsenterällä edellisen sadon alhaisen viljelyalan johdosta, joten tänä syksynä tuo vakuutus kannattaa tehdä ja huolehtia lumihomeen ehkäisystä.

Ruiskutus aikaisin vai myöhemmin?

Vanha ruiskutusohje ”juuri ennen pysyvän lumen tuloa” kannattaa heittää romukoppaan. Ilmaston muutoksen myötä pysyvän talven alkamisen ajankohta ei ole ennustettavissa. Nykyisin markkinoilla olevat valmisteet antavat hyvän suojan aiemmin käytössä olleita aineita aikaisemmassa vaiheessa ja hyvissä olosuhteissa tehty käsittely antaa kasville paremman suojan. Yleisohjeena on, että ruiskutus voidaan aloittaa jo lokakuun puolivälistä alkaen. Jos poutasäätä on luvassa vielä pidempään, käsittelyä voi siirtää myöhemmäksi, mutta se kannattaa kuitenkin tehdä ennen sadetta, sillä ruiskutus tulee aina tehdä kuivaan kasvustoon. Pakkasyön jälkeen jäässä olevia oraita ei myöskään pidä käsitellä.

Suomalainen mullistava kierrätyslehtilannoitekeksintö

Lumihomeen torjuntaruiskutukseen kannattaa lisätä mukaan mangaanipitoista lehtilannoitetta. Mangaanista on todettu olevan hyötyä rukiin talvehtimiseen. Markkinoilla on useita mangaanipitoisia lehtilannoitteita, joista viimeisin uutuus on Suomessa  alkaliparistoista kehitetty lehtilannoite. Maailmassa käytetään vuosittain noin 10 miljardia alkaliparistoa, jotka päätyvät ongelmajätteeksi. Ne sisältävät runsaasti maasta louhittuja hivenaineita – mangaania ja sinkkiä – joista jopa 90 % voidaan palauttaa takaisin maaperään. On varsinainen ympäristöteko, että ongelmajätettä voidaan hyödyntää maataloudessa. Haitalliset raskasmetallit nikkeli ja kadmium on saatu eristettyä pois, joten tuote on todellinen huippuesimerkki kierrätyksen kautta kehitettävistä ratkaisuista maataloudessa.

Lumihomeen torjuntaruiskutuksesta saadaan paras teho kun ruiskutus tehdään kuivaan kasvustoon

Lumihomeen torjuntaruiskutuksesta saadaan paras teho kun ruiskutus tehdään kuivaan kasvustoon

Teksti ja kuva: Lasse Matikainen (viljelijä, Pro Ruis ry)

Anna Häkämies on ruisleivän Vuoden Kotileipuri

Lauantaina 15.9. valittiin ensimmäiseksi Vuoden Kotileipuriksi helsinkiläinen Anna Häkämies. Valtakunnallisen kilpailun voittaja ratkesi Uudenmaan Marttojen koekeittiössä järjestetyssä finaalissa, jonne oli kutsuttu viisi tuomariston valitsemaa kilpailijaa. Vuoden Kotileipuri -titteli innoitti kisaan mukaan lähes sata leipuria, joista tuomaristo nimesi finalistit hakemusten perusteella.

Ruis ja ruisleipä ovat suomalaista superruokaa ja suomalaiset äänestivätkin ruisleivän kansallisruoakseen vuonna 2017. Vaasan Oy:n järjestämässä kilpailussa tavoitteena oli löytää ruisleivälle mestarikotileipuri. Vuoden kotileipuriehdokkaat hakivat kilpailuun kirjoittamalla tarinan omasta ruisleivästään ja leipänsä perinteistä.  Tarinoista kävi ilmi mahtava intohimo, jolla kansallisruokaamme suhtaudutaan!

Kilpailun finaalissa viisi tarinoillaan tuomarin vakuuttanutta kilpailijaa maistattivat tuomareille omaa leipäänsä. Myös yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan Facebook -livelähetyksessä. Vuoden Kotileipuri -kisan tuomaristo koostui Uudenmaan Marttojen, Leipätiedotuksen, Pro Ruis -yhdistyksen, Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen, Kotitalousopettajien liiton sekä Keskon ja S-ryhmän edustajista.

Tuomaristo valitsi ylivoimaiseksi voittajaksi Anna Häkämiehen ”Hito happaman ruisleivän”.

-        Leivän hapan rukiinen maku, kuoren rapeus sekä kaunis ulkonäkö vakuuttivat tuomariston, totesivat tuomaristossa mukana olleet Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen ja Pro Rukiin projektikoordinaattori Terhi Virtanen kilpailun ratkettua.

Tuomaristo halusi myös antaa kunniamaininnan Ritva Rahikkalan ”Aloittelijan ruisrieskalle”, jonka todettiin sopivan hyvin myös vähemmän happamaan makuun ja aloittelevalle leipurille sen helppouden ansiosta

-        Tässä on aivan uudenlainen käyttöliittymä ruisleivälle, joka sopii kiireiseen arkeen välipalaksi tai naposteltavaksi, tuomaristo ihasteli.

Yleisö äänesti suosikikseen Leena Jauhiaisen Kiuruvedeltä.

Vuoden kotileipuri ja tuomaristo

Kuva: Keskellä Vuoden Kotileipuri Anna Häkämies. Kilpailun juonsi Sami Kuronen (toinen vasemmalta) ja kilpailun järjestelystä vastasi Minna Cousins (Vaasan Oy; kolmas vasemmalta). Tuomaristossa toimivat Bettina Lindfors (ELO-säätiö), Terhi Virtanen (Pro Ruis ry), Kaisa Mensonen (Leipätiedotus ry), Marjo Ranta (Uudenmaan Martat), Helena Velin (Maa- ja kotitalousnaisten Keskus), Aira Kuvaja (Kotitalousopettajien liitto) ja Katarina Vikman(S-ryhmä).

Kilpailun viisi finalistia:

Leena Jauhiainen Kiuruvedeltä kilpaili perinteisellä ruisleivällään, jonka juuri on ainakin sata vuotta vanha. Mummo opetti Jauhiaiselle oikeanlaisen leivän kääntelyn kädestä pitäen ja Jauhiainen on puolestaan opettanut neljä tytärtään ja miniän ruisleipojiksi.

Korpilahtelaisella Ritva Rahikkalalla ei ole esiäidiltä perittyä juurta, vaan hän on kehittänyt kaikille sopivan Aloittelijan ruisrieskan, joka valmistuu myös sähköuunissa.

Anne Kiuru Janakkalasta kehitti ruis-mustikkalimppunsa äidillensä 80-vuotislahjaksi. Leivän juuri valmistetaan modernisti hapankorpuista ja mustikka tuo limpun makuun syvyyttä.

Helsinkiläisen Anna Häkämiehen Hiton hapan ruisleipä saa ryhtinsä naisen itse kehittämästä juuresta, joka syntyi kurkkupurkissa täysjyväruisjauhosta, raastetusta vihreästä omenasta ja vedestä vuonna 2012.

Finaalin ainoa mies oli Klaus Götsch Orimattilasta. Aseseppä Götsch leipoo noin joka kolmas päivä Mallusjoen ruisleivän, joka on parikiloinen maukas ja tukeva ruisvuokaleipä. Leivontaprosessi kestää vuorokauden: taikina tehdään aamulla, leipä paistetaan illalla ja herkkua nautitaan seuraavana aamuna. Götschin leivän juuri on peräisin Saksasta, Rheinin laaksosta, mutta elänyt Suomessa hyvin jo yli 30 vuoden ajan.

Vuoden kotileipureiden leivät II

Kuva: Vuoden Kotileipuri -finalistien leivät. Edessä vasemmalla Leena Jauhiaisen perinteinen ruislimppu, edessä oikealla Anna Häkämiehen ”Hiton hapan ruisleipä”, keskellä Ritva Rahikkalan ”Aloittelijan ruisrieska”, takana oikealla Anne Kiurun ruis-mustikkalimppu ja takana Klaus Götsch´n ”Mallusjoen ruisleipä”

Hyvälaatuista ruista haastavista olosuhteista huolimatta

Rukiin sadonkorjuu on käynnistynyt koko maassa hyvissä olosuhteissa. Puinnit aloitettiin vähintään paria viikkoa totuttua aiemmin, jo heinäkuussa.

Kesän 2018 ruis hyvälaatuista

Aurinkoinen keli sekä kasvukaudella että sadonkorjuun aikaan on taannut rukiille hyvän laadun. Näyttää siltä, että valtaosa rukiista on käytettävissä myllyillä ruisjauhojen valmistukseen ja sitä kautta ruisleivän leivontaan.

Johtuen alhaisemmasta viljelyalasta ja kuivuuden alentamasta satotasosta kotimaisen rukiin kokonaissato jää noin puoleen viime vuotisesta. Vuoden 2017 sadosta on kuitenkin vielä osa käyttämättä, joten se täydentää rukiin saatavuutta. Rukiin tarjonta riittääkin kattamaan lähes kokonaan kotimaisen tarpeen.

Rukiin viljelyala laski viime vuosista

Kesä 2017 oli poikkeuksellisen viileä ja sateinen. Viljojen puinnit lykkääntyivät myöhään syksyyn eivätkä pellot vapautuneet riittävän ajoissa syysviljojen kylvöjä ajatellen. Myös syksy oli erittäin sateinen, mikä vaikeutti kylvöjä ja osin tukahdutti kasvustoja märkyyteen. Hankalista olosuhteista johtuen ruista kasvoi tänä kesänä vain 17 000 hehtaarin alalla.

Kuumuus ja kuivuus verotti myös rukiin satoa

Ruis lähti kasvuun keväällä säiden lämmettyä todella vauhdikkaasti. Toukokuun alusta lähes juhannukseen kestänyt poutajakso kuitenkin heikensi rukiin kasvua, mutta keskimäärin ruis selvisi tästä kuivasta jaksosta kevätviljoja huomattavasti paremmin.

Yli kuukauden kestänyt heinäkuussa alkanut helle verotti jyväkoon kasvua. Viljan kasvu ei ole paras mahdollinen yli 30 asteen lämpötilassa, varsinkin kun kosteudesta on huutava pula. Kaikkia kasvutekijöitä; valoa, lämpöä ja kosteutta tarvitaan oikeassa suhteessa, jotta kasvu olisi optimaalista. Näin ollen ruissadot jäivät keskimääräistä alemmalle tasolla viime vuoteen verrattuna. Eri alueiden, tilojen ja peltolohkojenkin väliset erot sadon määrän suhteen vaihtelevat kuitenkin paljon ja erityisesti näin äärimmäisissä kasvuolosuhteissa. Osalla lohkoista satotasot ovat lähellä normaalia, kun toisaalla sato on saattanut jäädä selvästi keskimääräisestä tasosta.

Rukiin kylvöaika taas käsillä

Päinvastoin kuin viime elokuussa, nyt rukiin kylvöille näyttäisi olevan erinomaiset mahdollisuudet. Viljojen puinnit ovat jo hyvässä vauhdissa ja peltoja vapautuu runsaasti syysviljojen kylvöille. Rukiin viljely kiinnostaa viljelijöitä. Kylvösiementä ja viljelysopimuksia on kyselty runsaasti ja se lupaa erittäin hyvää tulevalle kasvukaudelle ja ensi satokaudelle, kertoo Pro Ruis yhdistyksen varapuheenjohtaja Minna Oravuo. – Olosuhteille emme voi mitään, mutta tärkeää on, että viljely kiinnostaa, sillä vain se turvaa kotimaiseen rukiin tulevaisuudessa ja ihanat kotimaiset ruistuotteet suomalaisen kuluttajan ruokapöytään, hän toteaa.

ruispeltomaisema

 

Nyt etsistään Ruismestaria vuodelle 2019

Pro Ruis ry järjestää viljelijöille suunnatun Ruismestari 2019 -kilpailun. Kilpailu julistettiin avatuksi Loimaan Oripäässä järjestetyillä Okra Maaseutumessuilla 4.7. ja mukaan kilpailuun voi ilmoittautua 1.-15.10.2018 välisenä aikana.

Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2019 puitavasta ruissadosta, joka kylvetään tänä syksynä. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita. Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä. Ruismestari 2019 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen. Kilpailun palkintona on Multiva TR 200 -viljavaunu erikoisvärityksellä.

Kilpailu järjestetään nyt kolmatta kertaa. Kahdessa aiemmassa Ruismestari -kisassa kova taso on yllättänyt positiivisesti. Haastavista puintiolosuhteista huolimatta myös vuoden 2017 kilpailussa satotaso oli korkea. Tilojen ruisalat ovat vaihdelleet reilusta 5 hehtaarista yli 80 hehtaariin.

- Kuluvan kasvukauden sääolosuhteiden myötä sato päästään todennäköisesti korjaamaan aikaisessa vaiheessa ja näin ollen syyskasvien, kuten rukiin, kylvöt voidaan aloittaa hyvissä ajoin. Tämä on hieno asia rukiin kannalta, iloistee Pro Rukiin viljelijäasiantuntija Lasse Matikainen.  Edellisten vuosien mestarit Mikko Mäki-Latvala ja Juho Vainio kehottavakin kaikkia kiinnostuneita ottamaan rohkeasti osaa kisaan. – Samalla tulee tarkasteltua omia viljelytoimenpiteitä tarkemmin ja pieni kilpailupaine tuo uutta hyvää meininkiä omaan tekemiseen, Ruismestarit summaavat kuin yhdestä suusta.

Ruismestari 2019 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Multiva (Dometal Oy). Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Raisio Oy, Viljelijän Avena Berner, Tilasiemen Oy, Yara Suomi Oy, BKT ja Teknos.

Lisätietoja Ruismestari 2019 -kilpailuun osallistumisesta www.proruis.fi/ruismestari

Pellonpiennarpäivässä Lapualla ajankohtaista asiaa rukiista

Pro Ruis yhdistys järjestää kesäisin pellonpiennartilaisuuksia, jotka on suunnattu viljelijöille sekä kaikille rukiin viljelystä ja rukiista kiinnostuneille. Tilaisuuksissa tarjolla uusinta tietoa rukiin viljelytekniikasta, markkinanäkymistä sekä viljelijöiden kokemuksia rukiin tuotannosta. Kesällä 2018 tilaisuuksia järjestetään yhteensä neljä: Lapualla, Perniössä, Pornaisissa sekä Yläneellä.

Kesän ensimmäiseen pellonpiennarpäivään 27.6. MTY Antilan tilalle Lapualle kokoontui yli 40 rukiin viljelystä kiinnostunutta kuulijaa. Tilaisuuden avasi Pro Rukiin hallituksen viljelyasiantuntija, viljelijä Lasse Matikainen, toivottaen kaikki tervetulleiksi ja todeten vierailun kohteena olevan Livado -rukiin kasvuston olevan kesän olosuhteisiin nähden hyvävoimainen.

Viljelijä Esa Antila kertoi viljelevänsä ruista nyt kuudetta vuotta ja totesi Pohjanmaan multavan maan olleen pelastus tämän vuoden pitkään jatkuneessa kuivuudessa. Aiemmin 30 vuotta perunaa viljellyt Esa Antila odottaa tämän vuoden ruissadon jäävän vaikeiden kylvö- ja kasvuolosuhteiden takia alle tavanomaisen 5,5-7,5 t/ha. Kesän kuivuuden lisäksi  rukiin satoon vaikuttavat myös edellisen syksyn haastavat kylvöolosuhteet sateineen. Ruis päästiin kylvämään hiukan liian myöhään vasta syyskuun 7. päivänä. Lasse Matikainen totesikin tämän näkyvän kasvustossa mm. rukiin vähäisempänä pensomisena. Tulevan syksyn kylvöihin hän suhtautuu positiivisin odotuksin, sillä nyt näyttää siltä, että sato päästään korjaamaan aikaisessa vaiheessa ja kylvöt sen myötä aloittamaan hyvissä ajoin. Rukiin kylvöä Matikainen suositteleekin tehtäväksi elokuun 25. päivään mennessä. Lisäksi Lasse Matikainen totesi, että ilmastonmuutoksen myötä Suomessa tulisikin jatkossa panostaa syyskasvien viljelyyn.

Viljelijän puheenvuoron lisäksi pellonpiennarpäivässä kuultiin Tilasiemenen tarjonnasta syksyn kylvöille sekä Laihian Maltaan Anssi Jussilan, Luonnonvarakeskuksen Antti Laineen sekä Viljelijän Avena Bernerin Päivi Koivusalon puheenvuorot.

Anssi Jussila Laihian Maltaasta kertoi kotimaisen rukiin tämän hetkisestä markkinatilanteesta sekä edustamansa yrityksen viljan hankinnasta ja sopimusviljelystä. Laihian Maltaan tuotteet ovat tuttuja kotimaan markkinoilla, mutta vienti kattaa tuotteiden toimituksista jopa 70 %. Raaka-aineena yritys pyrkii käyttämään ainoastaan kotimaista viljaa ja edellisen kymmenen vuoden aikana ei tuontirukiiseen ole tarvinnut turvautua kuin yhden kerran. Tälläkin hetkellä tilanne näyttää hyvältä varastossa olevan rukiin ja jatkuvasti tehtävien sopimusten ansiosta.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Laine totesi puheenvuorossaan, että kasvitaudeista ei tänä kesänä ole ollut mainittavaa ongelmaa rukiille. Hän kertoi myös LUKE:n koetilalla tehdyistä tutkimuksista mm. torajyvän suhteen.

Viljelijän Avena Bernerin asiakkuuspäällikkönä toimivan Päivi Koivusalon puheenvuoro käsitteli kasvinsuojelu- ja lannoituskeinoja, joilla voidaan vaikuttaa sadon laatuun. Hivenaineet tukevat kasvien kasvua ja terveyttä. Tänä vuonna ravinteita ei ole saatu kuivuuden takia kasvien tehokkaaseen käyttöön, sillä ne vaativat riittävästi vettä takaamaan niiden kapillaarisen nousun kasviin ja jyvään.

Tapahtuman lopuksi vierailijoilla oli mahdollisuus tutustua MTY Antilan Esa ja Juha Antilan johdolla torajyvien erottelukoneeseen, joka oli asennettu Antiloiden kuivaajan yhteyteen.

Tervetuloa Pro Ruis pellonpiennarpäiviin 27.6.-4.7.2018

Pro Ruis ry järjestää yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa pellonpiennarpäiviä kesällä 2018. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki rukiin viljelystä kiinnostuneet.

Pellonpiennarpäivissä esillä on tarjolla ajankohtaista tietoa rukiin viljelystä, markkinanäkymistä sekä viljelijöiden kokemuksia rukiin tuotannosta. Paikalla asiantuntijoina Borealin, Fazer Myllyn, Laihian Maltaan, Luken, Raision, Tilasiemenen ja Viljelijän Bernerin edustajia. TERVETULOA!

Tilaisuuksissa kahvitarjoilu. Tarjoilun vuoksi pyydämme osallistujia ilmoittautumaan info@proruis.fi tai 040 501 6279 (Terhi Virtanen)

LAPUA ke 27.6. klo 17.00

Esa Antilan tila, Alajärventie 100, Lapua (Autot kuivaajan taakse ja lähiympäristöön)

Esillä myös torajyvien erottelukone

  • Ilmoittautumiset ma 25.6. mennessä: info@proruis.fi tai puhelimitse 040 501 6279

 

PERNIÖ to 28.6. klo 17.00

Vainion tila, Ketuviikintie 20 Perniö

  • Ilmoittautumiset ma 25.6. mennessä: info@proruis.fi tai puhelimitse 040 501 6279

 

PORNAINEN ma 2.7. klo 17.00

Taneli Vuoren pellon laidalla, Kupsenkyläntie 100, Halkia (Pornainen); Pysäköinti peltoteille.

  • Ilmoittautumiset to 28.6. mennessä: info@proruis.fi tai puhelimitse 045 857 3044

 

YLÄNE ke 4.7. klo 18.00

Jaakko Pettisen pellon laidalla Okra-messujen avajaispäivän jatkot! Portaanpääntie Yläne

  • Ilmoittautumiset ma 2.7. mennessä: info@proruis.fi tai puhelimitse 040 501 6279

 

TERVETULOA!

Seuraa uutisointia, tarkemmat tapahtumakohtaiset ohjelmat julkaistaan lähempänä.

Koululaiset ruispellolla

Pro Ruis ry järjesti perjantaina 25.5. rukiisen aamupäivän Hyvinkääläisellä maatilalla. Ruispellon reunalla kuultiin ajankohtaista asiaa rukiin viljelystä sekä ruisleivän matkasta pellolta pöytään.

- Koululaiset ovat nykyään valitettavan vieraantuneita maataloudesta. Näillä tilaisuuksilla haluamme tuoda lapsille ja nuorille näkyväksi ruoan alkuperän ja tekijät, toteaa tapahtumaa järjestämässä ollut Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. Hyvinkääläisen viljelijän Kalle Laineen maatilalla kasvaa ruista noin 18 hehtaarilla. Laine on valinnut ruislajikkeekseen populaatiolajikkeen Reetta. Kuiva kevätsää on ollut haastava rukiille ja nyt toivotaan kovasti sateisia kelejä.

Pro Ruis yhdistys järjestää kesäisin pellonpiennartilaisuuksia ympäri Suomen ruispelloilla. Tapahtumien tarkoituksena on luoda katsaus rukiin viljelyyn ja ajankohtaisiin asioihin. Ensimmäistä kertaa tämä yksittäinen tapahtuma oli suunnattu koululaisille. Tapahtumaan osallistui seitsemäsluokkalaisia koululaisia Hyvinkään Härkävehmaan koululta.

Kalle Laineen tila

Suomalainen suosii ruis- ja kauraleipää

Suomalainen söi vuonna 2017 leipää 41,5 kiloa. Tämä vastaa noin 4 leipäviipaletta päivässä. Suosikkileivikseen suomalaiset nimeävät rukiista ja kaurasta valmistetut leivät: lähes 90 % pitää ruisleipää houkuttelevana vaihtoehtona ja 84 % valitsee mielellään kauraleivän.

Leipätiedotus ry:n ylläpitämän leipomotuotteiden myyntitilastoinnin ja Tullin tuontitilaston mukaan suomalaiset söivät vuonna 2017 ruokaleipää keskimäärin 41,5 kg/hlö.

- Päivittäin suomalainen kuluttaja söi leipää noin 115 g, mikä vastaa noin 4 viipaletta tuoreleipää tai yhtätoista palaa kuivaleipää. Leivän kulutus on säilynyt melko tasaisena koko 2010-luvun ja vuosikymmenen alkuun verrattuna se on jopa pienoisessa nousussa, kertoo tilastoinnista vastaava projektikoordinaattori Terhi Virtanen Leipätiedotuksesta.

Kotimainen leipä maistuu parhaiten

Tuonnin kasvusta huolimatta suomalaiset syövät edelleen eniten kotimaista leipää. ”Laskelmien mukaan suomalainen söi viime vuonna noin 35 kg kotimaista pehmeää leipää. Ostoskoriin suomalaiset valitsivat kotimaisista leivistä eniten vaaleaa leipää”, Terhi Virtanen kertoo. Vaalean leivän kulutuksen kasvua tumman leivän ohi selittää mm. kauraleivän suosio. Tämä käy ilmi Leipätiedotus ry:n teettämästä leivänkäyttötutkimuksesta, jossa 84 % suomalaisista kertoi pitävänsä kaurasta valmistettua leipää houkuttelevana. Kauraleivästä pitävät etenkin naiset. Suomalaisten suosikki on kuitenkin edelleen rukiinen leipä, jota suosii lähes 90 % vastaajista.

Ruisleipä on Suomessa täysjyväistä. Myös kauraleivissä käytettävä kaura on täysjyvää. Täysjyväleipä on terveellistä ja runsaskuituinen leipä on paras kuidun lähde. Viljakuiduilla on todettu olevan kiistattomia terveysvaikutuksia. Täysjyväleipä sisältää paljon kuitua, jonka on todettu mm. lisäävän kylläisyyttä, auttavan painonhallintaa ja alentavan sydän- ja verisuonitautien sekä joidenkin syöpien riskiä. Kaura- ja ohrakuitu sisältävät esimerkiksi kolesterolia alentavaa betaglukaania. Täysjyvärukiin on todettu mm. vaikuttavan edullisesti insuliiniaineenvaihduntaan.

Kuidunsaanti edelleen liian alhaisella tasolla

Suomalaisten ravitsemustottumuksia selvittävän FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan kuidun saanti väestön keskuudessa on viime vuosina kasvanut, mutta ei yllä edelleenkään suositusten tasolle. Kuidun terveysvaikutusten saavuttamiseksi sitä suositellaan syötävän vähintään 25-35 g päivässä. Tutkimusten mukaan suomalaisten päivittäinen kuidunsaanti jää kuitenkin noin 22 grammaan.  Pakkausmerkintöihin ja leivän kuidun määrään huomiota kiinnittämällä päivittäisellä leipäannoksella kattaa puolet päivän kuiduntarpeesta. Syömällä 4 palaa runsaskuituista leipää saadaan leivän kuitupitoisuudesta riippuen kokoon 7-18 g kuitua.

 

Lähteet:
FinRavinto 2017, THL
Leipätuotteiden käyttötutkimus, Foodwest
Leipomotuotteiden myyntitilasto, Leipätiedotus

 

Lisätiedot:
Terhi Virtanen, Pro Ruis ry
terhi.virtanen@leipatiedotus.fi
040 501 6279

Ruista ranteissa ja sydämissä – suomalaisen rukiin päivä 28.2.

Keskiviikkona 28.2. juhlitaan toista kertaa suomalaisen rukiin päivää. Vuosi sitten Suomen kansa valitsi ruisleivän kansallisruoaksemme. Suomalaiset syövät eniten ruista koko maailmassa, jopa 16 kg/hlö/vuosi. Ruisleivän kulutus per asukas on Suomessa maailman korkeimmalla tasolla.

Rukiin puolesta puhuu terveellisyys. Ruisleivän ansiosta suomalaisten korkea ravintokuidun saanti on taattu, sillä Suomessa ruis jauhetaan pääosin runsaasti kuitua sisältäväksi täysjyväjauhoksi.

- Rukiin terveysvaikutuksia tutkitaan paljon meillä ja maailmalla. Täysjyväruis näyttää antavan suojaa muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä hormonivälitteisiä syöpiä vastaan, kertoo Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen.

Ei ole itsestäänselvyys, että ruisleipä leivotaan kotimaisesta rukiista. Vasta vuonna 2015 Suomessa saavutettiin omavaraisuus rukiin suhteen eli kotimainen tuotanto vastasi vuosittaista kulutusta. Vuonna 2017 ruissato 116 miljoonaa kiloa oli suurin kokonaissato lähes 30 vuoteen.

- Ruissato riittää hienosti kattamaan kotimaisten leipomoiden tarpeet aina uutteen satoon 2018 asti. Tarvitaan ammattitaitoisia viljelijöitä ja koko ruisketjun yhteistyötä, jotta kansallisherkkumme voi jatkossakin olla kotimaista, painottaa Pro Ruis -yhdistyksen puheenjohtaja Heli Anttila. 

Suomalaista ruista juhlistetaan keskiviikkona 28.2. kello 8.00-11.00 Kampin kauppakeskuksessa, E-tasolla. Tapahtumassa jaetaan suomalaisesta rukiista valmistettuja herkullisia ruisleipiä. Tapahtuman järjestävät yhdessä Leipätiedotus ry ja Pro Ruis ry.

Lisätietoja

Heli Anttila
Pro Ruis ry
heli.anttila@fazer.com
p. 040 752 0324