Tiedotteet

Ympäristöystävällinen ruis

Ruisleipää syödään, koska se on hyvää ja terveellistä. Tämä käy ilmi Leipätiedotuksen ja Pro Rukiin tekemästä kuluttajatutkimuksesta. Sen sijaan ympäristöystävällisyys ei ruisleipävalinnoissa näytä kuluttajan korissa painavan. Vai onko kyse siitä, että rukiin ympäristöystävällisyydestä ei tiedetä tarpeeksi?

Nuoret pitävät ruisleipää ympäristöystävällisenä

Leipätiedotuksen ja Pro Rukiin kuluttajatutkimuksen mukaan ruisleivän valintaan ei vaikuta sen ympäristöystävällisyys. Tuhannesta vastaajasta 0 % piti ruisleivän ympäristöystävällisyyttä sen ensisijaisena valintakriteerinä. Hyvä maku (42 %) ja terveellisyys (15 %) olivat ensisijaiset syyt syödä ruisleipää. Kolmea tärkeintä ruisleivän syöntiin vaikuttavaa syytä nimettäessä kuluttajat listasivat korkealle hyvän maun (76 %) ja terveellisyyden (65 %) lisäksi kuitupitoisuuden (58 %) ja kotimaisuuden (53 %). TOP3 valintakriteerin joukkoon ympäristöystävällisyyden listasi 6 % kaikista vastaajista. Sen sijaan nuorten (18-24 v) vastaajien joukossa 15 % listasi ruisleivän ympäristöystävällisyyden kolmen tärkeimmän valintakriteerin joukkoon.

Ruis peittää pellon lähes koko vuoden

Ilmastonmuutos on aikamme puhutuimpia ympäristöhaasteita ja sitä kiihdyttävien hiiliyhdisteiden sitominen maaperään on yksi keino hidastaa muutosta. Yhteyttäessään vihreät kasvit sitovat ilman hiilidioksidia ja toimivat näin hiilinieluina. Hiilinieluista puhuttaessa tuodaan usein esiin metsiä, mutta saatetaan unohtaa pellot, jotka etenkin ympärivuotisesti viljeltynä voivat toimia hiilinieluina. Syysviljat, kuten ruis, ovatkin hyviä keinoja lisätä peltojen ympärivuotista kasvipeitteisyyttä.

Elokuun lopussa kylvettävä ruis nousee oraalle ja alkaa yhteyttää jo syksyn aikana. Ruis kylvetään usein peltolohkolle, jolla on kesän aikana kasvanut muuta viljelykasvia kuten esimerkiksi ohraa tai kauraa. Puinnin jälkeen lohko muokataan ja rukiin kylvö tapahtuu siis muutaman viikon päästä edellisen viljelykasvin puinnin jälkeen, joten pelto on paljaan ja alttiina mahdollisille ravinnevalumille hyvin lyhyen ajan.

Yhteyttäminen ja oraiden lisäkasvu jatkuu kasvukauden loppuun asti eli niin kauan kuin vuorokauden keskilämpötila on vähintään +5 astetta. Ruiskasvusto hyödyntää jo syksyllä kesän aikana mahdollisesti hyödyntämättä jääneitä ravinteita maasta, vaikka tarvitseekin kasvuun lähdön varmistamiseksi myös maltillisen lannoituksen kylvön yhteydessä. Lumipeitteen alla vihreä oraskasvusto ehkäisee ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumaa, jos talvella lumipeite ohenee tai sulaa kokonaan pois. Lumettomina talvina ruiskasvusto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja. Keväällä säiden lämmettyä ruis aloittaa nopean lisäkasvun ja sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään.

Viljelyssä myös maaperän kuntoa voidaan parantaa viljelykierron ja kerääjäkasvien avulla. Näin esimerkiksi lannoitteiden käyttämistä voidaan vähentää. Ruis on hyvä kerääjäkasvi ja sitä käytetäänkin muualla maailmassa maan multavuuden parantamiseksi, vaikka sitä ei viljeltäisi elintarvikkeeksi.

Ruis – vastuullinen valinta

Rukiin terveysvaikutukset on todistettu tieteellisesti. Tutkimusten mukaan täysjyväruis antaa suojaa muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä hormonivälitteisiä syöpiä vastaan, ja sen sisältämällä kuidulla on vaikutusta vatsan hyvinvointiin ja veren sokeritasapainoon. Ruisleivän ansiosta suomalaisten korkea ravintokuidun saanti on taattu, sillä Suomessa ruis jauhetaan pääosin runsaasti kuitua sisältäväksi täysjyväjauhoksi.

Syyskasvina ruispelto toimii hiilinieluna ja ominaisuuksiensa ansiosta hyvänä maanparannuskasvina. Kotimainen ruisleipä leivotaan suomalaisista ruisjauhoista ja sen valmistamiseen tarvitaan monen suomalaisen työtä. Näin ruisleipä tuo leivän myös monen tekijänsä pöytään.

Ruis on siis vastuullinen valinta niin terveyden, ympäristön kuin kotimaisen työn kannalta!

Ruis talvehtii oraalla lumipeitteen alla. Vihreä oraskasvusto ehkäisee ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumaa, jos talvella lumipeite ohenee tai sulaa kokonaan pois. Lumettomina talvina ruiskasvusto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja. Keväällä säiden lämmettyä ruis aloittaa nopean lisäkasvun ja sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään.

Ruis talvehtii oraalla lumipeitteen alla. Vihreä oraskasvusto ehkäisee ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumaa, jos talvella lumipeite ohenee tai sulaa kokonaan pois. Lumettomina talvina ruiskasvusto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja. Keväällä säiden lämmettyä ruis aloittaa nopean lisäkasvun ja sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään.

Ulf Härtull on RUISMESTARI 2022

Pro Ruis ry:n järjestämän RUISMESTARI 2022 -kilpailun voitti Ulf Härtull Vöyristä reilun 8000 kg hehtaarisadolla. Keskisadon ja sadon laadun lisäksi perustellut viljelytoimenpiteet vakuuttivat kilpailuraadin. Voittaja julkistettiin keskiviikkona 30.11. Yara Suomi Oy:n Kotkaniemen tutkimusasemalla järjestetyssä ruisseminaarissa ja palkittiin upealla WECKMAN WS180KG -perävaunulla.

RUISMESTARI 2022 -kilpailun pääpalkintona oli WECKMAN WS 180KG -perävaunu.

RUISMESTARI 2022 -kilpailun pääpalkintona oli WECKMAN WS 180KG -perävaunu.

”Ruis on mielenkiintoinen viljakasvi ja sen kasvua on mukava seurata talven yli. Viljelyalueellamme ruis on hyvä kasvi ja syyskasveista siitä saadaan hyvä sato, verrattuna esimerkiksi syysvehnään”, kertoo uusi RUISMESTARI Ulf Härtull. ”Viljelen ruista lähes vuosittain ja tänäkin syksynä kylvin ruista 24 hehtaarin alan.”

 RUISMESTARI 2022 Ulf Härtull pitää ruista mielenkiintoisena viljakasvina. Syyskasveista siitä saadaan hyvä sato, verrattuna esimerkiksi syysvehnään.

RUISMESTARI 2022 Ulf Härtull pitää ruista mielenkiintoisena viljakasvina. Syyskasveista siitä saadaan hyvä sato, verrattuna esimerkiksi syysvehnään.

Kilpailussa toiseksi sijoittui Jarkko Tuuri Isorehdosta ja kolmannelle sijalle ylsi Ville Koivuniemi Viljakkalasta.

Voittajat valitsi raati, jossa oli mukana Pro Ruis -yhdistyksen edustajia, edellisen kilpailun voittanut RUISMESTARI 2019 ja viljelyn asiantuntijoita kilpailun sponsoriyrityksistä sekä Luonnonvarakeskuksesta (LUKE). Raadin edustajisto vieraili jokaisella kilpailutilalla.

RUISMESTARI 2022 -kilpailun voittaja palkittiin Weckman Steel Oy:n valmistamalla WECKMAN WS180KG -perävaunulla. Kilpailussa 2. ja 3. sijoittuneille Weckman Steel Oy:n toimitti Jopo-pyörät.

RUISMESTARI 2022 Ulf Härtull ja WECKMAN STEEL Oy:n valmistama palkinto

RUISMESTARI 2022 Ulf Härtull ja WECKMAN STEEL Oy:n valmistama palkinto

”Ruismestari-kilpailu ei ole pelkästään satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään ekologisiin ja taloudellisiin viljelykäytäntöihin ja tavoitellaan näkyvyyttä kotimaiselle ruisketjulle”, kertoo RUISMESTARI 2022 -kilpailuraadin puheenjohtaja Tero Hirvi. ”Tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä”, hän toteaa.

 

Ruismestaruudesta kilpailtiin nyt neljättä kertaa

Pro Ruis -yhdistyksen Ruismestari-kilpailu järjestettiin nyt jo neljättä kertaa ja siihen osallistui viljelijöitä eri puolilta Suomea. Muutamilta perinteisiltä rukiinviljelyalueilta kilpailijoita joutui kuitenkin valitettavasti vetäytymään haastavien rukiin talvehtimisolosuhteiden takia. Paikoitellen vielä myös sadonkorjuuaikana elokuussa kilpailijat kohtasivat haasteita, kun runsaat sateet vaikeuttivat rukiin puintia merkittävästi.

Vaikka haastavat talvehtimis- ja puintiolosuhteet näkyivät kilpailun keskisadoissa ja pakottivat muutaman kilpailijan jättämään kisan kesken, oli kilpailun keskisato kuitenkin hyvä. Satotasoissa jäätiin edellisen kilpailun huippusadoista, sillä vuonna 2019 RUISMESTARI -kilpailun voittajan Kimmo Polon keskisato oli ennätyksellinen 10 633 kg ja kaikkien osallistujien keskisato lähes 8 600 kg/ha. Vuoden 2017 kilpailun keskisato oli tätä vuotta vastaavalla tasolla, noin 6600 kg/ha. Nyt kilpailun keskisato oli hiukan alle 6500 kg/ha. Kilpailun kovasta tasosta kertoo se, että tämä oli huomattavasti valtakunnan keskisatoa, 3350 kg/ha, korkeampi, joka on pitkän aikavälin (10 v.) tasolla.

RUISMESTARI 2022 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly sekä Weckman Steel Oy ja muina sponsoreina Boreal Kasvinjalostus, Hankkija, KWS, Raisio, Tilasiemen, Viljelijän Avena Berner, Yara Suomi, Bayer ja Nordkalk Oy Ab. Palkinnon valmistuksessa yhteistyössä ovat Tikkurila, NurmiHydro, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance-rengastoimittaja.

RUISMESTARI 2022 -seminaaritallenne on katsottavissa tästä linkistä: https://youtu.be/2LFQYgHTKUM

Ruismestari 2022 -seminaari

Ruismestari 2022 -seminaari ja kilpailun voittajan julkistustilaisuus

On aika julkistaa RUISMESTARI vuodelle 2022. Kilpailun voittajalle pääpalkintona on upea Weckman Steel Oy:n valmistama WECKMAN WS180KG -perävaunu erikoisvärityksellä.

Entä miltä näyttää syksyn ruissato? Millaisia hyviä käytäntöjä rukiin viljelyssä on noussut esiin? Millä keinoin voi vaikuttaa ruissadon onnistumiseen? Vai voiko siihen vaikuttaa? Näitä asioita on esillä Pro Rukiin RUISMESTARI 2022 -seminaarissa. Esityksiä voi seurata etänä verkossa.

Pro Ruis järjestää RUISMESTARI 2022 -seminaarin keskiviikkona 30.11. 2022 klo 10-13.00.

Seminaarissa ajankohtaista asiaa rukiin viljelystä sekä syksyn 2022 ruissadosta. Tilaisuudessa julkistetaan Pro Ruis ry:n järjestämän RUISMESTARI 2022 -kilpailun voittaja. RUISMESTARI 2022 -kilpailusta voit lukea lisää nettisivuiltamme http://www.proruis.fi/ruismestari/.

Tervetuloa kuuntelemaan RUISMESTARI 2022 -seminaaria! Voit ilmoittautua Terhi Virtaselle terhi.virtanen@leipatiedotus.fi. Etälinkki lähetetään ilmoittautuneille lähempänä tilaisuutta.

RUISMESTARI 2022 -seminaari

AIKA: 30.11.2022 klo 10.00-13.00

OHJELMA:

Juha Liespuu, Yara Suomi Oy:
Yara Suomi Oy:n Kotkaniemen tutkimusaseman toiminta
Rukiin viljelyn kehitys ja koetoiminta

Teija Tenhola-Roininen, LUKE:
RyeSus-hanke

Marja Jalli, LUKE:
Torajyvän esiintymiseen vaikuttavat tekijät

Lasse Matikainen, Pro Ruis ry:
Ruismestari 2022 –kilpailu, rukiin hyvät viljelykäytännöt

Pro Ruis ry:n pj., RUISMESTARI 2022 -raadin pj. Tero Hirvi, Fazer Mylly:
Syksyn 2022 ruissadosta ja sen laadusta

RUISMESTARI 2022 voittajan julkistus

Ruismestari 2022 -kilpailun pääpalkintona on Weckman Steel Oy:n valmistama WECKMAN WS180KG -perävaunu erikoisvärityksellä. Kilpailussa 2. ja 3. sijoittuneille palkintona on Weckman Steel Oy:n toimittamat Jopo-pyörät.

Kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly sekä Weckman Steel Oy ja muina sponsoreina Boreal Kasvinjalostus, Hankkija, KWS, Raisio, Tilasiemen, Viljelijän Avena Berner, Yara Suomi, Bayer ja Nordkalk Oy Ab. Palkinnon valmistuksessa yhteistyössä ovat Tikkurila, NurmiHydro, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance-rengastoimittaja.

Pro Rukiin Pellonpiennarpäivän antia

Pro Ruis ry järjesti loppukesällä kaksi Pellonpiennartapahtumaa. Toinen Pro Rukiin pellonpiennarpäivä toteutettiin viljelijä Petri Solan ruispellon laidalla Mäntsälässä. Toinen tapahtumista pidettiin Liedossa. Täällä puheenvuorot pidettiin Liedon koeruuduilla ja mukana oli esittely rukiin virallisista lajikekokeista (LUKE) ja Boreal Kasvinjalostuksen ruutukokeista. 

Pro Ruis järjesti kaksi Pellonpiennartilaisuutta loppukesällä

Pro Ruis järjesti kaksi Pellonpiennartilaisuutta loppukesällä

Viljelijän toimet ruispellolla; Petri Sola, viljelijä (Mäntsälä)

Lohkon lajikkeena oli KWS Trebiano ja maalajina multava hietainen hiesu (pH 6,6-6,8). Rukiin esikasvina oli ollut mallasohra, joka oli puitu 13.8.2021.

SYKSY:

  • kyntö: 29.8.2021
  • äestys: 31.8.2021
  • kylvö: 1.9.2021 KWS Trebiano 2,2 yks/ha (95 kg/ha)
  • kylvölannoitus: 1.9.2021 Belor Premium NPKS 15-7-12-8 200 kg/ha (N=30, P=13, K=25, S=16)
  • lumihomeruiskutus: 19.10.2021 Proline 250 EC 0,6 l/ha + Mirador 250 SC 0,15 l/ha + Mangan 235 JETT 1,1 l/ha

KEVÄT

  • lannoitus: 9.5.2022 Belor Premium NK 22-10 250 kg/ha + Belor Premium Typpi 26-4S 200 kg /ha (N=106, K=25)
  • rikkatorjunta ja kasvunsääteet: 14.5.2022 Quelex 33 g/ha + Refine Super 20 g/ha + SitoPlus-kiinnite 0,1 l/ha + Sonis 0,35 l/ha
  • tautitorjunta, kasvunsääteet ja hivenet: 30.5.2022 Sonis 0,2 l/ha + Cerone 0,4 l/ha + Ascra Xpro 0,7 l/ha + Farm Viljahiven EDTA Strong 2,5 l/ha

 

Viljelijän puheenvuoro; Petri Sola

Olen viljellyt hybridiruista vuodesta 2015. Satotasot ovat vaihdelleet välillä 3500 – 9650 kg/ha. Vain kahtena vuotena seitsemästä keskisato on jäänyt alle 7000 kg/ha. Vuosittain ruista on ollut keskimäärin noin 20 hehtaarin alalla.

Kiinnostus rukiin viljelyyn heräsi hybridilajikkeiden myötä eräässä pellonpiennartapahtumassa. Myös silloinen hyvä hintataso houkutti kokeilemaan. Vuosien mittaan hybridiruis on osoittanut erittäin talvenkestäväksi ja viljelyvarmaksi kasviksi, joka pärjää hyvin myös kuivina kesinä. Ruis myös tuottaa maahan runsaasti eloperäistä ainesta runsaan olkimassan myötä ja siten parantaa savimaiden rakennetta.

Alkukehityksen onnistuminen on tärkeintä hyviin satoihin tähdätessä. Kylvö on päästävä tekemään elokuun kahden viimeisen viikon aikana ja siemenmäärän, muokkauksen ja etenkin kylvösyvyyden kanssa on oltava tarkkana. Kahukärpäset on torjuttava lähes joka syksy. Lumihomeaineet olen ruiskuttanut aina lokakuun kahden viimeisen viikon aikana. Korrensäädekäsittelyt tulee aina tehdä oikea-aikaisesti ja kahteen osaan jaettuna.

Tänä kesänä ruiskasvustot ovat pärjänneet tällä seudulla (Päijät-Häme) jälleen kevätviljoja paremmin. Kuivuus ei ole kurittanut niitä yhtä paljon. Talvehtiminen onnistui lohkoilla, joilla ei syksyllä ollut vesiongelmaa.

Rukiin ailahteleva hintataso on ollut haaste viljelyn kannattavuudelle. Kiinteähintaisilla viljelysopimuksilla olen tasoittanut riskiä ylituotantotilanteen sattuessa. Markkinatilannetta tulee miettiä viimeistään kylvöhetkellä.

Ruismestari-kilpailu pitää yllä kiinnostusta rukiin viljelyä kohtaan. Kilpailussa on mahdollisuus pärjätä myös sisämaan savikoilla. Lisäksi mielekkyyttä lisää se, että kilpailussa tarkastellaan tilan koko ruissadon määrää, eikä yksittäisen koealan. Näin se antaa muille viljelijöille realistisen kuvan rukiin viljelyn mahdollisuuksista.

Rukiin viljelyn tulevaisuus näyttää Suomessa turvatulta. Hybridilajikkeet ovat taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto muille viljelykasveille. Ylituotantoa on kuitenkin vältettävä. Uskon, että ruis kasvattaa edelleen suosiotaan suomalaisen ruokavaliossa sen terveyshyötyjen kautta.

 

Rukiin markkinanäkymät; Minna Oravuo, Raisio ja Tero Hirvi, Fazer Mylly

Suomessa on ruista viljelyssä tänä kesänä noin 20 000 hehtaarin alalla. Talvi ei ollut suotuisa rukiin viljelylle, vaan tuhansia hehtaareita tuhoutui hankalissa talven olosuhteissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana viljelyala on vaihdellut 12 000 hehtaarista 38 000 hehtaariin. Kevätrukiin osuus kokonaisruisalasta on hyvin pieni, ja pysynyt vakaana viimeiset vuodet.

Ruista puidaan noin 20 000 ha alalta syksyllä 2022. Hehtaarisatonäkymät ovat hyvin vaihtelevat, paikoin kasvustot ovat harvoja ja paikoin erittäin reheviä, alueelliset erot on suuria. Kokonaissato jää siis vuosittaisesta tarpeesta, mutta varastoja on vielä aiemmilta satovuosilta jäljellä, vaikka varastotasot ovat talven aikana laskeneet. Rukiin keskisato on noussut viime vuosina, johtuen lähinnä siirtymisestä hybridilajikkeiden viljelyyn. Viime vuosina valtakunnallinen keskisato on ollut 3400 kg/ha ja vaihtelu alueiden ja lohkojen välillä on ollut todella suurta. Kymmenen viime vuoden aikana keskisato on vaihdellut 2090 – 4800 kg/ha välillä. Tämän kesän sato-odotukset ovat keskimääräiset, mutta huippuvuosi ei todennäköisesti ole näköpiirissä, sen verran pahoin talvi kuritti monia ruislohkoja.

Suomessa rukiin käyttö on pääasiassa elintarvikekäyttöä, pieni osa sadosta käytetään rehukäytössä ja kylvösiemeneksi. Kokonaiskäyttö on viime vuosina liikkunut 90 000 – 100 000 tn vuositasolla. Viime syksyn sateet osuivat rukiin optimaalisimpaan kylvöaikaan, joka verotti kylvöalaa. Talvituhot olivat syysviljoilla merkittävät, mutta ruis selvisi talvesta parhaiten. Rukiin teollinen elintarvikekäyttö on ollut noin 82 000 tn vuodessa. Todennäköistä on, että aivan näin suurta satoa emme pelloilta tänä kesänä saa. Miten kotimainen ruis riittää vuoden 2023 satoon saakka riippuu monesta asiasta, kuten varastoista, käytöstä ja laadusta.

Syksyn 2022 kylvöille ja siten 2023 puinneille tarvitaan pinta-alaa noin 25 000 – 30 000 ha, että myös sadosta 2023 saadaan riittävästi ruista täyttämään kysyntää. Ruis on hyvin talvehtivana ja satoisana kasvina hyvä vaihtoehto syksyn kylvöille. Vaikka kevätviljoilta syyskylvöalaa vapautuukin tänä vuonna keskimääräistä vuotta myöhemmin, elo-syyskuun vaihteessa kylvetty ruis ehtii vielä kasvuun mukaan. Lajikevalinnat alkaa olla jo tehty ja siemenet hankittu, mutta lajikevalinnassa kannattaa keskittyä etenkin satoisuuteen, on valinta sitten hybridi- tai populaatiolajike. Laadullisesti on tarvetta monille eri sakolukuluokille, mutta pääasiallinen tarve on 150-200-sakoiselle rukiille. Hieman korkean sakolukutason kanssa pärjätään paremmin kuin matalan, joten puintivalmis ruis on hyvä puida mahdollisimman pian, että sakoluku ei pääse putoamaan. Ruis on pitkälti sopimusviljelykasvi, joten nyt on hyvä aika tehdä viljelysopimukset sadon 2023 osalta kylvöjen ollessa ajankohtaiset.

Ruislajikkeiden valikoima on laajentunut viime vuosina. Erityisesti hybridilajikkeiden määrä on kasvanut. Käyttölaadun osalta lajikkeissa ei kuitenkaan ole havaittu suuria eroja. Lajikkeiden väliset erot korostuvat enemmän viljelyssä; talvenkestävyydessä, viljelyvarmuudessa ja satotasoissa. Näihin ja torajyvän alttiuteen kannattaa kiinnittää huomiota lajiketta valittaessa.

Aikaisimmat ohra ja kauralohkot valmistunevat puintikuntoon elokuussa. Aikainen sadonkorjuu mahdollistaa peltolohkojen vapautumisen myös rukiin kylvöille. Syksyn toimenpiteisiin kuuluu myös ruissopimuksen tekeminen. Raisio tekee tulevan kauden 2023 rukiista markkinahintaisia perussopimuksia, kiinteähintaisia sopimuksia ja toimitusjaksosopimuksia. Kesän 2022 ruista vastaanotetaan tuttuun tapaan sekä Nokialla että Raisiossa.

Fazer Mylly tekee markkinahintaisia ja kiinteähintaisia rukiin viljelysopimuksia sadosta 2023 ja ostaa myös sadon 2022 ruista. Fazer Myllyn vastaanottopaikat ruissadolle 2022 ja 2023 ovat Lahti, Loimaa, Koria ja Turenki.

 

Kumina rukiin esikasvina; Jyrki Leppälä, Trans Farm Oy

Kumina on erittäin hyvä esikasvi rukiille ja myöhäisinä vuosina niitä harvoja satokasveja, joiden jälkeen rukiin kylvön varmasti ehtii tehdä. Jääntikuminan torjuntaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota koska kumina rukiin sadon joukossa ei ole mylläreiden mieleen. Maahan varisseista siemenistä ei muodostu haittaa eivätkä kukkineet kuminayksilöt kuki toista kertaa. Mutta talvehtineet kuminat, jotka eivät ole vielä tehneet kukintoa, vaan kasvattaneet vahvan juuren, ovat sitkeitä.

Kuminan saa lopetettua huolellisella glyfosaatiruiskutuksella. Tarvittava ainemäärä on noin 6 l/ha peruslaatuista 360 g/l glyfosaattia. Pelkkä määrä ei kuitenkaan riitä, vaan aine pitää saada kuminan lehdille. Jos lehti on kovin pieni tai puintisilpun alla, niin isokaan annos ei tehoa. Kuminan puinnin jälkeen on syytä odottaa reilu viikko, jotta satoa tuottavan kasvuston alla varjossa olevat kuminat ehtivät vahvistua. Heti puinnin jälkeen sängen voi niittää kesantosilppurilla. Onnistuneen torjunnan jälkeen rukiin suorakylvökin onnistuu hyvin.

Tarkka kyntö tehoaa myös suurimpaan osaan kuminoita. Teho ei kuitenkaan ole aivan täydellinen päisteissä ja kynnön jälkeen loput kuminat on saatava rukiista pois valikoivilla torjunta-aineilla. Keväällä kumina saadaan tehokkaasti pois rukiin seasta metsulfuroni-metyyliä sisältävillä aineilla (esim. Ally Class 50 WG, CDQ SX, Express Gold SX). Myös tribenuronimetyyli (esim. Express 50 SX, Nuance WG, Ratio 50 SX) tehoavat kuminaan. Samaten Halauksifeeni-metyyli eli Arylex on osoittautunut hyvin tehokkaaksi (esim. Quelex, Twist, Zypar). Kaikissa ruiskutuksissa on syytä kiinnittää huomiota nurkkien ja kiilojen tarkkaan ajoon ja säätää lohkoautomatiikan peitto 100 prosenttiin.

 

Tilasiemenen rukiit syksyn kylvöille; Antti Ollila, Tilasiemen Oy

Tilasiemenellä on kaksi lajiketta tämän syksyn ruiskylvöille, KWS Tayo ja SU Arvalus. KWS Tayo on ollut kaksi vuotta virallisissa kokeissa. Sen talvenkestävyysja korrenlujuus on lajikkeiston parhaimmistoa. Samoin sadontuotossa se on kärkilajikkeita. KWS Tayo on myllyruis. Sen hehtolitrapaino, sakoluku ja tuhannen siemenen paino ovat hybrideille tyypillisen korkeita.

KWS Tayo on uusinta uutta KWS:n hybridilajikkeista. KWS Tayo on ollut yhden vuoden virallisissa kokeissa. Sen talvenkestävyys on hyvä ja satoisuudeltaan se on lajikkeiston parhaimmistoa. KWS Tayoa on testattu useissa maissa ja erityisesti vuoden 2018 kuivissa olosuhteissa se menestyi erinomaisesti.

KWS:n lajikkeisiin on jalostettu PollePlus-ominaisuus, mikä lisää siitepölyn tuottoa ja vähentää torajyvän riskiä. KWS:n hybrideihin ei lisätä populaatiolajikkeita lisäämään siitepölynmäärää.

SU Arvalus on Saaten Unionin uusin lajike Suomen markkinoille. SU Arvalus on tänä vuonna virallisten kokeiden yhteydessä järjestettävässä neuvonnallisessa kokeessa. Tilasiemen kokeissa sen talvenkestävyys on ollut hyvä ja omissa kokeissa se oli satoisin Saaten Unionin lajike. Laadultaan se on myllyruis. SU Arvalus on Saaten Unionin Turbohybridi 2.0 -lajike. Pölyttymisen varmistamiseksi mukana on 10 % populaatiolajiketta. Laadultaan SU Arvalus on myllyruis.

Hybridirukiin siemenmäärä määritetään kylvöajankohdan ja kylvöalustan perusteella. Hybridiruis pensastuu ja kasvaa syksyllä voimakkaammin ja nopeammin kuin populaatioruis. Liiallinen pensominen lisää tautiriskiä.

  • aikainen, optimaalinen kylvöalusta, 1,5 yksikköä/ha
  • aikainen, huono kylvöalusta, 1,75 yksikköä/ha
  • normaali, optimaalinen kylvöalusta, 2,0 yksikköä/ha
  • normaali, huono kylvöalusta, 2,25 yksikköä/ha
  • myöhäinen, kaikki kylvöalustat, 2,5 yksikköä/ha

 

Ajankohtaiset kasvinsuojelukuulumiset rukiilla: Lehtilannoitteet syysviljoilla; Outi Aaltonen ja Petteri Perttola, VILJELIJÄN AVENA BERNER

Usein mielletään, että ruis ei juuri kasvinsuojelua tarvitse, mutta sillä saadaan todella iso etu sekä satoon, että laatuun.

Syysrukiin etanatarkkailu kannattaa aloittaa heti kylvön jälkeen. Etanoiden torjunta onnistuu tarvittaessa Sluxx-valmisteella. Etanoiden esiintymistä on helppo seurata pellolle asetettujen lautojen alta. Jos etanoita esiintyy pellolla ne löytyvät aamulla laudan alta kosteasta paikasta. Laudanpätkät kannattaa asettaa pellon reunoille, joista etanat yleensä leviävät kasvustoon. Etanatorjunta kannattaa tehdä erityisesti ojiin, metsiin tms. suojaisiin paikkoihin rajoittuvien lohkojen reuna-alueilla.

Syksyllä on erityisen tärkeää kylvää peitatulla siemenellä ja tarjota myös mangaania jo peittauksen yhteydessä. Vibrance Trio + Terios Mn tähän oiva pari. SDHI- peittausaineella saadaan myös tehostettua juuriston kasvua ja elinvoimaisuutta ja sitä kautta parannettua talvehtimista.

Rukiin rikkakasvitorjunta kannattaa tehdä jo syksyllä, kun kasvusto on hyvin pientä. Tähän sopiva valmiste on Mateno Duo. Torjunta on edullista ja sillä varmistetaan rikkakasveista puhdas pelto, joka takaa viljelykasville varmemman talvehtimisen. Ruiskutetulle puhtaalla pellolla on lumihomeellekin vähemmän elintilaa. Monesti keväällä rikkakasvitorjuntaa ei tarvitse tehdä kesken muiden kevätkiireiden. Syksyn ruiskutukseen voidaan myös yhdistää mangaanilehtiravinne ja tarvittaessa myös kahukärpäsen torjunta.

Lumihometta vastaan on syytä tehdä ruiskutus, kun kasvusto on vielä vihreää, eikä ole mennyt talvilepoon. Lumihomeen torjuntaan toimii Proline-valmiste ja sopiva ajankohta on useana vuonna ollut kelien puolesta lokakuun loppupuolella. Paras lumihometeho saavutetaan ruiskuttamalla juuri ennen lumentuloa, sulaan kasvustoon, mutta tämä on monesti mahdotonta. Tärkeintä on tehdä ruiskutus hyvissä olosuhteissa, vaikka vähän aiemmin. Viimeistään tässä vaiheessa mangaanilisä on erityisen tarpeen. Tähän syksyn viimeiseen ruiskutukseen sopii Proline + Mangan 235 Jett.

Kevään tullen ei ole kiirettä ruiskuttamaan, koska kasvusto on Mateno Duon jäljiltä usein hyvin puhdas. Kevään ensimmäisiin ruiskutuksiin hyvä setti aikaisia tautioireita vastaan ja nopean kasvuun lähdön talven jäljiltä saadaan seoksella Delaro + Wuxal Mutifluid. Wuxal sarjan lehtilannoksissa tärkeimmät ravinteet ovat hyvin imeytyvässä kelaattimuodossa ja siinä on mukavasti myös kasvua buustaavia pääravinteita helppokäyttöisessä muodossa. Delarolla on viherryttävää vaikutusta, joten se on oikea valinta aikaisempiin tautiruiskutuksiin ja sillä saadaan myös hyvin pitkä suoja-aika. Delaro + Wuxal Multifluid- seokseen voi yhdistää myös korrensääteen.

Myöhäisemmän vaiheen tautiruiskutuksiin oikea valinta on Ascra Xpro. Ascralla ei ole voimakkaasti viherryttävää vaikutusta, joten se ei myöhästytä valmistumista, mutta ehkäisee tehokkaasti kuivuudesta johtuvaa stressireaktiota ja suojaa huippuhyvin myös taudeilta. Ascra- ruiskutuksen yhteydessä tankkiin vielä Wuxal Grano- lehtilannos, joka korkean typpi- ja pääravinnepitoisuutensa ansiosta on omiaan parantamaan sadon laatua.

Vaikka lannoitteiden saatavuudessa on haasteita, on Berneriltä saatavissa nopeaan toimitukseen Belor 15-7-13 3S syysviljan lannoitetta. Tässä tilanteessa kannattaa myös muistaa kalkitus. Teho- ja rakennekalkit omaavat nopean neutralisointikyvyn lisäksi arvokasta fosforia.

 

Rukiin lannoituksesta; Anna-Kaisa Salovaara, Yara Suomi Oy:

Syyslannoituksella annetaan eväät kasvuston nopealle kehitykselle syksyllä ja hyvälle sadolle seuraavalla kasvukaudella. Ruis versoo pääasiassa syksyllä, ja siksi on tärkeää huolehtia kasvuston riittävästä typen, fosforin ja kaliumin saannista. Fosfori on tärkeää myös juurten ja versojen kehitykselle ja siten muiden ravinteiden hyödyntämiselle. Kalium parantaa talvenkestävyyttä sekä rukiin kykyä vastustaa sienten aiheuttamia kasvitauteja. Syyslannoitukseen sopivia tuotteita ovat esimerkiksi YaraMila Y6 tai myös luomuviljelyyn soveltuvat YaraSuna orgaaniset kierrätyslannoitteet. Lisäksi YaraVita-lehtilannoitteiden sekoitettavuus tankkiseoksiin kannattaa hyödyntää jo syksyn ruiskutuksissa. Lehtilannoitus auttaa vahvistamaan juuristoa ja varmistamaan hyvän hiventasapainon kevättä varten.

Syysrukiin kevätlannoitus tehdään aikaisin keväällä arvioidun satopotentiaalin mukaan. Rukiin nopean kasvurytmin takia kevätlannoitus voidaan tehdä kerralla, mutta myös lannoituksen jakaminen on hyvä vaihtoehto. Lisälannoitus voidaan korrenkasvuvaiheessa tehdä myös, jos kevään typpilannoitus osoittautuu liian alhaiseksi kasvuston satopotentiaaliin nähden. Atfarm  -satelliittipalvelun avulla voi tarkkailla lohkojen kehitystä ja tehdä lisälannoituksen täsmälannoituksena. Lehtilannoituksella voidaan täydentää lannoitusta kasvukaudella ja biostimulanteilla suojata kasvua. Rukiin hivenlannoituksessa huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti mangaaniin, kupariin ja booriin. Kupari ja boori vaikuttavat kukintaan ja ehkäisevät osaltaan torajyvää rukiilla. YaraVita – tuoteperheestä löytyy sekä moni- että yksiravinteisia lehtilannoitteita hivenlannoituksen täydentämiseen.

 

Torajyvän esiintymiseen vaikuttavat tekijät; Marja Jalli, LUKE

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa (Stresseed-hanke) selvitettiin tekijöitä, joilla on vaikutusta torajyvän esiintyvyyteen. Vuosina 2016 – 2019 analysoitiin Fazer Myllyn rukiin vastaanottonäytteistä yhteensä 1542 näytettä. Aineistosta oli käytössä seuraavat tiedot: paikkakunta, lajike, viljelyvuosi ja torajyvien määrä paino-%:na. Osasta näytteistä oli tiedossa myös viljelyteknisiä tietoja, kuten toteutetut kasvinsuojelutoimenpiteet. Data analysoitiin ja etsittiin tekijöitä, jotka kyseissä aineistossa lisäsivät korkean torajyväesiintymisen riskiä.

Aineistosta täysin torajyvästä puhtaita oli 2 / 3. Hybridilajikkeen viljely ja rukiin tähkimistä edeltävä tai sen jälkeinen viileä sää lisäsivät vakavampaa torajyväriskiä. Myös talvituhot lisäävät riskiä. Näyttäisi siltä, että Suomen olosuhteissa optimilämpötilat torajyvätartunnalle ovat alhaisempia kuin kirjallisuuden perusteella.

Torajyvän esiintymistä hillitseviä tekijöitä:

    • Lajikevalinta
    • Tasainen, tiheä kasvusto & kukinta (talvehtimisen varmistaminen)
    • Riittävä, tasapainoinen lannoitus ml. hivenravinteet
    • Viljelykierto
    • Maan muokkaus
    • Piennarheinien niitto ennen kukintaa erityisesti alueilla, joilla torajyvää esiintyy runsaasti
    • Rikkakasvien huolellinen torjunta, erityisesti heinämäiset rikkakasvit
    • Sertifioitu kylvösiemen
    • Altistuneiden alueiden erikseen puinti / puimatta jättäminen (esim. ajourat)
    • Sadon mekaaninen puhdistus, värilajittelu

 

Viralliset lajikekokeet testaavat ruislajikkeiden viljelyvarmuutta, Antti Laine, LUKE

Virallisissa lajikekokeissa pitää selvittää mm. seuraavia ominaisuuksia: satoisuutta, taudinkestävyyttä, reagointia ympäristötekijöihin, laatuominaisuuksia, vaihtoehtoisuutta, mahdolliset syys- ja kevätmuoto sekä tuotantorytmiä rehunurmilla. Syysrukiin lajikkeita testataan viljelyvyöhykkeillä I-III, jotka ovat syysrukiin pääviljelyaluetta. Kokeita on kaksi jokaisella viljelyvyöhykkeellä.

Viljelyvarmuuteen liittyvistä tekijöistä syysviljoilla tärkein ominaisuus on talvenkestävyys, joka on rukiilla parempi kuin syysvehnällä ja ruisvehnällä. Syysöljykasvit ja syysohra ovat ongelmallisimpia. Kokeisiin tuleva siemen peitataan keskitetysti Luonnonvarakeskuksessa samalla tavalla kaikilla lajikkeilla siemenlevintäisten tautien estämiseksi. Lisäksi syysviljoilla tehdään lumihomeen torjuntaruiskutus talvehtimisen varmistamiseksi. Kahdessa kokeessa Laukaalla ja Isossakyrössä on myös lumihomeen torjuntaruiskuttamaton koe, josta tehdään lumihomehavainnot ja saadaan lumihomeen luonnollinen taso lajikkeilla ja kokeessa. Erilliseen lumihomeentorjuntakäsittelyyn päädyttiin, kun muutamana vuonna peräkkäin lähes kaikki kokeet tuhoutuivat kokonaan lumihomeen johdosta, minkä seurauksena lajikkeista ei saatu mitään tuloksia eikä lajikkeita voinut hakea lajikeluetteloon. Lajikkeet ovat virallisessa lajikekokeessa vain kaksi vuotta, minkä jälkeen lajikelistalle päässeet lajikkeet voivat osallistua kokeisiin neuvonnallisina lajikkeina. Koesarjaan lasketaan kahdeksan edellisen kasvukauden kokeet. Mittarin ja neuvonnallisten lajikkeiden kautta voidaan laskea suoravertailussa estimaatit lajikkeille kahdeksan vuoden jaksolle, vaikka lajikkeet olisivat olleet eri aikoina kokeissa tuona kahdeksan vuoden jakson aikana. Lumihome ei ole ainoa talvituhojen aiheuttaja. Lajikkeen talvenkestävyyteen kuuluu myös lajikkeen pakkasenkestävyys, joka tulee esiin varsinkin talvella lumettoman maan aikana. Kenttäkokeella ei saada selville lajikkeiden rajoja kylmän kestolle eikä karaistumisnopeuksia. Syysviljat eivät ole enää talvesta selvittyään samalla tavalla alttiita kasvukauden aikaisille sääoloille, kuten kevätviljat kuivuudelle, sillä ne ovat ehtineet muodostaa itselleen hyvän juuriston jo kevätkosteuden aikana. Tämän juuriston turvin ne selviävät kesän kuivien jaksojen aikana kevätviljoja paremmin. Harvoin toistuvia abioottisia ympäristötekijöitä, kuten jääkuoren alla oloa tai kevätahavaa, ei pystytä estimoimaan vertaamalla mittarilajikkeisiin elleivät lajikkeet ole kokeneet kyseisiä oloja.

Erilaiset ympäristötekijät näkyvät lajikkeiden sadoissa. Tulosyhteenvedoissa kokeet on lajiteltu satotason mukaan kolmeen yhtä suureen luokkaan: alhaisen satotason kokeet, keskimääräisen satotason kokeet ja korkean satotason kokeet. Alhaisen satotason kokeet kuvaavat ympäristöoloja, jotka ovat olleet keskimääräistä karumpia. Näissä kokeissa suhteellisesti muita paremmin selviytyneet lajikkeet ovat satovarmempia lajikkeita hankalammissa kasvuoloissa. Luokittelu talvituhojen mukaan on tehty myös samalla tavalla jakamalla kokeet talvituhojen mukaan kolmeen osaan alhaisen talvituhon kokeet, keskimääräisen talvituhon kokeet ja korkea taso. Korkean talvituhon kokeissa parhaiten menestyneet lajikkeet ovat talvenkestävimpiä. Talvituhoissa talvituhoa ovat aiheuttaneet sekä bioottiset että abiottiset tekijät.

Lajikekokeiden tulokset löytyvät osoitteesta px.luke.fi -> maatalous -> viralliset lajikekokeet. Sato- ja laatu luokitteluiden lisäksi on lajikkeiden kasvitautien kestävyyden prosentteina ilmoitetut tulokset, joista voidaan päätellä p-arvoa tutkimalla, eroaako lajikkeen taudinkestävyys mittarilajikkeesta ja mihin suuntaan.

 

Rukiin jalostus ja koetoiminta Borealilla; Sanna Grönroos, Boreal Kasvinjalostus

Rukiin jalostusohjelmassa on käytössä laaja testausverkko, joka ulottuu Varsinais-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen asti. Ruutukokeita tehdään viidellä koepaikalla ja niiden lisäksi rukiin talvenkestävyyttä testataan erikseen neljällä koepaikalla. Laajan testausverkon ansiosta saamme hyvän käsityksen lajikkeiden käyttäytymisestä erilaisissa olosuhteissa.

Rukiin jalostus Borealilla keskittyy populaatiolajikkeiden jalostukseen, mutta sen rinnalla tehdään jonkin verran myös synteettisten lajikkeiden jalostusta. Hyvä talvenkesto on rukiille tärkeä ominaisuus ja myös yksi tärkeimmistä jalostustavoitteista rukiin jalostusohjelmassa. Sen testaus aloitetaan heti jalostusprosessin alussa, jolloin Suomen oloihin liian herkät linjat karsiutuvat pois jalostusaineistosta nopeasti.

Pyrimme jalostuksella parantamaan rukiin viljelyvarmuutta ja erityisesti pitkäkortisen rukiin alttius laolle on yleisesti tiedossa. Kehitämme tähän ratkaisua lyhytkortisuusgeenin avulla, jonka saimme käyttöömme RYE-SUS EU projektin kautta. Lyhytkortisten suomalaisten populaatioruislajikkeiden jalostusprosessi on vasta alussa ja meidän täytyy vielä varmistua siitä, ettei geenillä ole negatiivisia vaikutuksia muihin tärkeisiin ominaisuuksiin, kuten satoon, juuristoon tai jyväkokoon. Odotammekin tämän jalostusprosessin tuloksia suurella mielenkiinnolla.

 

Timo Nurminen, Weckman Steel Oy

Vierumäkeläisen Weckman Steelin perustamisesta on tänä vuonna tullut 60 vuotta. Seppiä on ollut suvussa 1700-luvulta lähtien. Weckmanin Konepaja Oy perustettiin 13. huhtikuuta 1962. Yhtiön perusti kolme veljestä, joista kahden, Matin ja Pekan, perilliset jatkavat yhtiötä. Veljekset rakensivat jo 50-luvulla peräkärryjä, kiersivät huutokauppoja ja ostivat kuorma-autojen, runkoja joista valmistettiin vetäviä traktori-perävaunuja. Kiertotaloutta jo tuolloin. Yhtiö vaihtoi 90-luvulla nimensä Weckman Steel Oy:ksi, kun ”konepaja” ei sanana kertonut mitään vientimaissa.

Traktorin perävaunuja, teräsrunkoisia halleja ja ohutlevytuotteita valmistava tehdas on käynyt viimeisen kolmen vuoden aikana läpi mittavan muutosohjelman ja on entistä valmiimpi tämän päivän ja huomisen haasteisiin.

Viennin osuus on noin viidennes Weckman Steel Oy:n liikevaihdosta. Pääkohteina ovat Pohjoismaat ja Viro.. Kaikkiaan viennin osuus perävaunuissa on vajaan 70%:n luokkaa. Tärkeimmässä perävaunujen vientimaassa, Norjassa, Weckmanin perävaunut ovat markkinajohtaja.

Viime vuosina yrityksen kilpailukykyä on parannettu uudistamalla koko vaunumallisto. Kustannustehokkuus on myös ekologisuutta, esim. vaunumallin osien määrää on kyetty vähentämään jopa 40 prosenttia laadusta ja kestävyydestä tinkimättä. Kevyemmällä vaunulla myös polttoaineen kulutus on pienempi ja hyötykuorma suurempi.

Suosituin perävaunun kokoluokka on kantavuudeltaan 13 tonnia, mutta mallisto kattaa vaunutyyppejä 5 –18 tonnin väliltä ja erilaisiin kuljetustarpeisiin kuten viljan ajoon, maansiirtoon, paalien kuljetukseen. Vaunukoko selvästi kasvaa koko ajan ja 18-tonnin vaunut ovat myös tämän päivän volyymituotteita. Prototyyppinä on valmistettu 3-akselin 20-tonnin vaunukin.

Weckman kielenkäytössä vaunun tonnimäärä tarkoittaa kuorman kantavuutta – ei vaunun kokonaispainoa kuorman kanssa. Weckman -vaunuissa on laaja lisävarustevalikoima ja isoja vaunuja saa liikennevarustuksellakin , max 50 km/h.

Teräshallit ovat toinen päätuote. Noin puolet halleista myydään maatiloille ja lämpöeristetyt hallit soveltuvat maatalouskäytön lisäksi erinomaisesti mm. pienteollisuuden ym. lämpimän tilan tarpeisiin.

Teräskatteet ovat yhtiön liikevaihdossa suurin tuoteryhmä. Tuotteita löytyy niin ammattirakentamiseen kuin kotinsa kattoa uusivalle rakennuttajalle – myös koko kattoremontti valmiiksi avaimet käteen toteutettuna.

Weckman on ollut alusta saakka perheyritys ja sitä halutaan jatkaa. Seuraava sukupolvi tähyääkin jo tulevaisuuteen sillä ”Säät vaihtuu – Weckman kestää”.

Ruis kannattaa pitää mielessä

Kasvukausi 2022 etenee kesäisissä merkeissä ja positiivisin odotuksin, vaikka vaikean talvehtimistalven jälkeen näkymät olivat osin lohduttomat. Lämpimän kesän 2021 jälkeen syysviljelykasvien viljely kiinnosti ja kannusti laajentamaan kasvivalikoimaa ja viljelyaluetta. Rukiin kylvöikkuna jäi lyhyeksi ja sitä kautta kylvöala aiottua pienemmäksi. Syysviljelykasveista talvituhoja tuli selvästi vähiten rukiille, sillä se selviytyi erittäin hankalista olosuhteista hyvin. Vaikka tietyillä alueilla ruis kärsi haastavista talviolosuhteista, jäivät rukiin talvituhot pelättyä vähäisemmiksi ja tällä hetkellä rukiin kasvuala on noin 20 000 hehtaaria. Viime vuosina rukiin kylvöala on vaihdellut noin 15 000 ja 30 000 hehtaarin välillä.

”Sitkeä ja pohjoisiin olosuhteisiin sopeutunut ruis kannattaa pitää mielessä myös tulevaan syyskylvökauteen valmistauduttaessa”, muistuttaa Pro Ruis yhdistyksestä Minna Oravuo. ”Ruista ei voi korvata ruisleivässä muilla raaka-aineilla ja myös kestävän viljanviljelyn talviaikaisen kasvipeitteisyystarpeen toteuttamisessa rukiilla on tärkeä rooli.”

Pro Ruis ry järjestää nyt neljättä kertaa RUISMESTARI -kilpailun, jossa etsitään RUISMESTARIA vuodelle 2022. Kilpailun voitto ratkeaa sadon määrän ja laadun sekä parhaiden viljelytekniikoiden perusteella. Voittaja lunastaa itselleen upean Weckman Steel Oy:n WECKMAN WS180kg -perävaunun.

Edellisen RUISMESTARI -kilpailun voiton kuittasi Alastarolla ruista viljelevä Kimmo Polo ennätyksellisellä, lähes 11 000 kg:n hehtaarisadolla. Hänellä ruis tuli mukaan syysvehnän rinnalle vajaa kymmenen vuotta sitten, koska tahtotilana oli lisätä syysviljan määrää. ”Tällä seudulla kevät ja alkukesät ovat usein kuivia ja maalajit poutivia, jolloin syysviljat pärjäävät kevätviljoja paremmin”, kertoo RUISMESTARI 2019. ”Etenkin ruis työntää juurensa syvälle ja käyttää talven jäljiltä maahan varastoitunutta vettä hyvin. Rukiin syvä juuristo ja reilu olkimassa tekevät maaperälle myös hyvää”, hän toteaa.

Nämä ovatkin syitä, joiden perusteella Polo suosittelee rukiin viljelyä. ”Jos maat kärsivät keväisin kuivuudesta, niin kannattaa ehdottomasti koittaa ruista” hän kehottaa. ”Lisäksi ruista pääsee yleensä puimaan kevätviljoja aiemmin, mikä tasaa hyvin puinteja. Ja onhan rukiissa kova satopotentiaali, varsinkin hybrideissä”, Polo vielä lisää.

Vaikka syysviljat tuhoutuivat kuluvalla kasvukaudella alastarolaisviljelijältä täysin, aikoo hän viljellä ruista jatkossakin. ”Näin pahaa talvea eivät oikein muista vanhemman sukupolven viljelijätkään. Silti parhaiten syyskasveista selvisivät populaatiorukiit. Uskon, että tulevaisuudessa rukiin viljely näyttää valoisalta. Ja itse ainakin aion viljellä sitä jatkossakin ja toivon, ettei näin pahoja talvia tulisi.”

Entä mikä on RUISMESTARIn suosikkiruistuote? ”Ruisleipä ehdottomasti”, Kimmo Polo vastaa. ”Sitä tulee syötyä lähes joka päivä. Ja pääsiäisenä tietysti mämmiä. Ruislastut katkarapusalaatilla ovat myös hyviä” vinkkaa RUISMESTARI vielä lopuksi.

RUISMESTARI 2022 -kilpailu

Pro Ruis ry järjestää rukiin viljelykilpailun, RUISMESTARI 2022 -kisan, josssa on kyse syksyllä 2022 puitavasta ruissadosta. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Kilpailun tavoitteena on kannustaa viljelijöitä rukiin viljelyyn sekä löytää ja jakaa hyviä rukiin viljelykäytänteitä. Tulosten arvioinnin ja pisteytyksen suorittaa RUISMESTARI -raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita mm. Pro Ruis ry ja LUKE sekä kilpailun sponsorit. Lisätietoja ja kilpailun säännöt löydät osoitteesta http://www.proruis.fi/ruismestari/.

Pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly sekä Weckman Steel Oy ja muina sponsoreina Boreal Kasvinjalostus, Hankkija, KWS, Raisio, Tilasiemen, Viljelijän Avena Berner, Yara Suomi, Bayer ja Nordkalk Oy Ab. Palkinnon valmistuksessa yhteistyössä ovat Tikkurila, NurmiHydro, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance-rengastoimittaja.

Pellonpiennarpäivät kesällä 2022

PRO RUIS -PELLONPIENNARPÄIVÄT

Tervetuloa Pro Rukiin pellonpiennarpäivään ruispellon laidalle kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja rukiista ja sen viljelystä! Pro Ruis yhdistys järjestää kesällä 2022 kaksi pellonpiennartilaisuutta, jotka on suunnattu viljelijöille sekä kaikille rukiin viljelystä ja rukiista kiinnostuneille. Merkitse kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan! Tilaisuuksissa tarjolla tietoa rukiin viljelytekniikasta, markkinanäkymistä sekä kokemuksia rukiin tuotannosta.

Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme osallistujia ilmoittautumaan 25.7. mennessä info@proruis.fi tai 040 501 6279 (Terhi Virtanen)

PELLONPIENNARPÄIVÄ Mäntsälä (lajike: KWS Trebiano)

Ajankohta: maanantai 1.8. klo 17.00

Osoite: Väläkäntie 120, 04770 Sahakylä 

Puheenvuorot:

Pro Ruis ry                Ajankohtaista rukiista
Viljelijän puheenvuoro
Fazer Mylly                Rukiin markkinanäkymät ja Fazer Myllyn sopimusviljely
Tilasiemen                 Tilasiemenen ruislajikkeet syksyn kylvöille
ViljelijänAvenaBerner Ajankohtaiset kasvinsuojelukuulumiset rukiilla
Bayer                         Syksyn rikkakasvien torjunta rukiilla
Yara Suomi Oy          Rukiin lannoitus
Weckman Steel Oy

Puheenvuorojen lisäksi: Mikäli olet kiinnostunut lajikevertailusta, kannattaa tulla paikalle klo 16.30 osoitteeseen Väläkäntie 300, jossa eri ruislajike, KWS Jethro. Tästä siirrymme itse tapahtumapaikalle klo 17. Tapahtuman jälkeen klo 19.30 on mahdollisuus tutustua Monsolan tilakeskuksessa v. 2020 rakennettuun Antin Stand Alone 55MF3-viljankuivaamoon, jossa Ala-Talkkarin kuivurikontti 800 kW biouunilla.

 

PELLONPIENNARPÄIVÄ Lieto; Kasvinjalostus Boreal Oy:n Liedon koeruudut
(lajike: Dankowskie Agat)

Ajankohta: keskiviikko 3.8. klo 17.00

Osoite: Kokoontuminen Kahvila Namian parkkialue Vilkkimäentie 5 Lieto. Tästä jatkamme ruispellon laitaan ja lopuksi siirtyminen Liedon koeruudut Yläkolintie 34, Lieto

Puheenvuorot:

Pro Ruis ry                  Ajankohtaista rukiista
Raisio                         Rukiin markkinanäkymät ja Raision sopimusviljely
Fazer Mylly                 Fazer Myllyn rukiin sopimusviljely
Tilasiemen                  Tilasiemenen ruislajikkeet syksyn kylvöille
ViljelijänAvenaBerner Lehtilannoitteet syysviljoilla
Bayer                          Syksyn rikkakasvien torjunta rukiilla
Boreal                         Borealin ruisjalostus ja koetoiminta
LUKE                          Viralliset lajikekokeet testaavat ruislajikkeiden viljelyvarmuutta
LUKE                          Torajyvän esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä
Yara Suomi Oy           Rukiin lannoitus

Puheenvuorojen lisäksi: Ruisviljelykseen tutustumisen ja puheenvuorojen jälkeen siirrytään kuuntelemaan esittely rukiin virallisista lajikekokeista (LUKE) ja Boreal Kasvinjalostuksen ruutukokeista.

TERVETULOA!

Sinustako RUISMESTARI 2022?

Pro Ruis ry avasi RUISMESTARI 2022 -kilpailun kesällä 2021 ja ilmoittautumisia otettiin vastaan syksyllä kylvöjen jälkeen. Syksyllä kylvettiinkin ennätysmäärä syyskasveja. Myös syysrukiin kylvöala kasvoi, mutta kylvetty 27 300 hehtaarin ala on pitkässä juoksussa varsin keskimääräinen. Syksyn haastavien rukiin kylvöolosuhteiden takia Pro Ruis on päättänyt jatkaa Ruismestari 2022 -kilpailuun ilmoittautumisaikaa toukokuulle. Myös epävarman rukiin talvehtimisen ja pitkittyneiden talviolosuhteiden takia osallistuminen tulee vahvistaa toukokuun loppuun mennessä.

Miltä rukiin talvehtiminen näyttää

Viime syksynä kylvettyjen ruiskasvustojen talvehtiminen alkoi suotuisasti joulukuun pakkasissa, kertoo Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. Itsekin ruista viljelevän Matikaisen mukaan Etelä-Suomessa miltei lumettomat pellot routautuivat puoleen metriin asti. Muualla ohuempi lumikerros hidasti maan jäätymistä. ”Vaikka nyt runsaslumisilla alueilla routa onkin jo sulanut, rukiin oraissa tuskin tulee esiintymään merkittäviä lumihometuhoja”, arvioi Matikainen.

Talven aikana lämpötilat sahailivat useaan kertaan pakkasesta suojaan. Osa lumesta ehti sulaa ennen uutta pakkasta. Koska maa oli roudassa, vesi ei päässyt imeytymään maahan ja tästä syystä pelloille alkoi muodostua jäätä myös lohkojen korkeimmille kohdille. Jääkerrokset vahvistuivat useaan otteeseen talven aikana. Runsaslumisilla alueilla jääongelmia on merkittävästi vähemmän.

Miten oraat säilyvät jääkannen alla?

”Viime vuonna ensimmäisiä lannoituksia rukiille aloiteltiin jo huhtikuun alussa”, muistelee Boreal Kasvinjalostus Oy:n kaupallinen johtaja Jaakko Laurinen. ”Tänä vuonna tilanne on toinen ja mietteissä on lähinnä, miten syyskasvit ovat talvehtineet varsin poikkeavissa olosuhteissa”, Laurinen toteaa. Hänen mukaansa ruis on syyskasveista kuitenkin kaikkein talvenkestävin, joten periaatteessa ruiskasvustoilla pitäisi olla muita kasveja paremmat mahdollisuudet selviytyä. Tämä toki edellyttää, että kasvusto on ollut syksyllä kunnossa.

Pro Ruis yhdistyksen Lasse Matikaisen mukaan ei voi tietää, miten nyt ”pakastimessa” olleet oraat tulevat säilymään, koska vastaavanlaisia jääkenttiä ei ole aiemmin ollut. Myös Matikainen arvioi, että ruis kestänee jäätä monia muita syyskasveja paremmin. ”Tästä on jo saatu havaintoja rannikkoalueilla, joissa osa syyskasvustoista on vapautunut lumesta ja jäästä”, hän toteaa. Säiden suhteen Matikainen toivoo nyt vesisateita ja pilvistä säätä, sillä yöpakkaset ja päivällä auringon lämpö lisäisivät talvehtimisriskiä ja lisäisivät riskiä myös rousteen muodostumiselle.

Talvehtimisessa alueellisia eroja

Vaikka talvi on ollut runsasluminen koko Suomessa, ovat rukiin talvehtimisolosuhteet olleet vaihtelevia eri puolilla maata. Työnsä puolesta Jaakko Laurinen seuraa tilannetta eri puolilla Suomea ja hän kertoo rukiin talvehtimisolosuhteiden eroavan kevättä kohti mentäessä alueellisesti: Etelä-Suomessa maa on vahvassa roudassa. Pohjoisempana lunta on runsaammin mutta sen alla routaa on vähän. Etelä-Suomessa ruiskasvustoja ehti jonkin verran tulla näkyviin ennen takatalven alkua ja tilanne on näillä pelloilla ollut lupaava. Haasteita on kuitenkin vielä edessä ja saattaa mennä toukokuulle ennen kuin tilanne selviää.

”Vaikka rukiit saatiin aikaisin kylvöön, jäi lämpösumma vajaaksi eivätkä kasvustot pensoneet kovinkaan hyvin ja Varsinais-Suomen alueella rukiit aloittivat talvehtimisen kehnoina”, kertoo viljelijä Juho Vainio rukiin tilanteesta Perniössä sijaitsevilta viljelyksiltään. Juho voitti veljensä Kalle Vainion kanssa RUISMESTARI -tittelin vuonna 2017. ”Osa rukiista on ollut jo näkyvissä ja talvehtiminen näyttäisi onnistuneen kohtalaisen hyvin”, Juho kertoo. ”Myöhemmin keväällä pitää puntaroida, mitä kasvustoja kannattaa jättää. Jos kasvusto on kovin harva, torajyväriski on aina olemassa”, hän toteaa. Syksyn ja talven tuomien haasteiden lisäksi rannikon alueella syysviljoilla on Vainion mukaan ollut kiusana myös isot hanhilaumat.

Jos ruis tuhoutuu, mitä kylvetään tilalle

Moni viljelijä odottaakin nyt, miten syyskasvien talvehtiminen on onnistunut ja totuus paljastuu lumi- ja jääkerroksen sulettua. ”Toivotaan että uusintakylvöjä ei tarvita, mutta siihen on kyllä syytä varautua”, pohtii Pro Rukiin viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. ”Jos ruiskasvusto pääsääntöisesti tuhoutuu, on koko lohkolle järkevää tehdä uuden kasvin kylvö”, pitkän viljelykokemuksen omaava Matikainen toteaa. Hän kehottaa harkitsemaan uusintakylvöjä myös, mikäli oraita jää henkiin hyvin vähän ja ne ovat heikkokuntoisia. Tällöin kasvustosta kehittyy hyvin epätasainen, jolloin torajyväriski muodostuu suureksi.

Matikaisen mukaan esimerkiksi kevätöljykasvit ovat monestakin syystä hyvä valinta uusintakylvöön. Rypsin ja rapsin siementä on hyvin saatavilla ja siemenkustannus on melko alhainen. Kotimaiselle öljykasvisadolle on myös hyvä kysyntä.

Mukaan Ruismestari 2022 -kilpailuun!

Moni rukiin viljelijä saattoi jättää syksyllä ilmoittautumatta RUISMESTARI 2022 -kilpailuun haastavien kylvöolosuhteiden takia. Koska olosuhteet ovat olleet kaikille samat, voi nyt hyvin talvehtineella ruiskasvustolla menestyä kilpailussa.

Kilpailun mahtavien palkintojen takia kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan: kilpailun voittaneelle Weckman Steel Oy toimittaa palkinnoksi WECKMAN WS180kg -perävaunun sekä 2.  ja 3. sijoittuneille Jopo-pyörät. Ilmoittaudu mukaan ja vahvista osallistumisesi siis toukokuun loppuun (31.5.2022) mennessä osoitteeseen info@proruis.fi!

Palkinto nettisivuille

RUISMESTARI 2022 -kilpailun 1. palkintona on WECKMAN WS180kg -perävaunu

Rukiin viljelykilpailussa on kyse syksyllä 2022 puitavasta ruissadosta. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Tulosten arvioinnin ja pisteytyksen suorittaa RUISMESTARI -raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita mm. Pro Ruis ry ja LUKE sekä kilpailun sponsorit. Lisätietoja ja kilpailun säännöt löydät osoitteesta http://www.proruis.fi/ruismestari/.

Kilpailun järjestää Pro Ruis ry. Pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly sekä Weckman Steel Oy ja muina sponsoreina Boreal Kasvinjalostus, Hankkija, KWS, Raisio, Tilasiemen, Viljelijän Avena Berner, Yara Suomi, Bayer ja Nordkalk Oy Ab. Palkinnon valmistuksessa yhteistyössä ovat Tikkurila, NurmiHydro, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance-rengastoimittaja.

Rukiin oraat jääkerroksen alla 10.4.2022

Rukiin oraat jääkerroksen alla. Somerolla 10.4.2022 oli 15 cm jääkerros ruispellossa. Räntä- ja vesisateet ovat jo pehmentäneet jäätä. Jääkannen alta paljastuneet oraat ovat kohtuullisen hyväkuntoisia. Kuva Lasse Matikainen

Filippa Farmit etusivu

Monilla ruispellolla kasvustot ovat vielä lumen peitossa. Kuva Lasse Matikainen 10.4.2022

Ruisleipä ansaitsee juhlapäivänsä

Maanantaina 28.2. on taas suomalaisen kansallisruoan, ruisleivän päivä. Rukiin päivää vietetään nyt jo kuudetta kertaa. Ruisleivällä on vahva asema suomalaisten sydämissä: suomalaisten suosikkileipä leivotaan rukiista.

Ruisleipä leipähyllyn suosikki

Suosituimmat leivät suomalaisessa ruokapöydässä on tehty rukiista. Leipätiedotuksen ja Pro Ruis ry:n vuonna 2021 tekemän kuluttajatutkimuksen vastaajista 79 % kertoo valitsevansa mielellään rukiisen leivän. Tutkimuksen mukaan kuluttajat mieltävät ruisleivän myös terveellisimmäksi leipävaihtoehdoksi: 87 % vastaajista pitää ruisleipää terveellisenä, kertoo Leipätiedotuksen projektikoordinaattori Terhi Virtanen. Leipätiedotus ry:n leipomotuotteiden toimitustilaston mukaan suomalaiset syövät vuosittain reilut 40 kilogrammaa leipää, josta kotimaista pehmeää ruokaleipää on noin 33 kg. Kotimaisesta pehmeästä leivästä ruisleipää on lähes puolet, reilut 15 kg. Suomalaiset syövätkin eniten ruista koko maailmassa ja se maistuu meille parhaiten leipänä, Virtanen toteaa.

Ruis – täysjyvän kuningas

Ruis on tärkein täysjyvän lähde suomalaisten ruokavaliossa. Tämä käy ilmi THL:n vuonna 2021 tekemästä Finravinto 2017 -julkaisuun perustuvasta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan miehet saavat keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä. Tästä jopa yli puolet saadaan ruisleivästä. Miesten täysjyvän saannista rukiin osuus on jopa 60 % ja naisillakin rukiin osuus on yli puolet. Yksi ruisleipäviipale sisältää täysjyvää 14 grammaa ja lautasellinen ruispuuroa 28 grammaa. Täysjyvän riittävä saanti pienentää riskiä sairastua moniin kansantauteihin, kuten tyypin II diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Riittävä määrä täysjyvää ravinnossa on apuna myös painonhallinnassa.

Ruisleipäpäivä

 

Ruismestari 2022 -kilpailuun ilmoittautuminen on avattu

Pro Ruis ry järjestää viljelijöille suunnatun Ruismestari 2022 -kilpailun. Kilpailuun ilmoittautuminen on nyt avoinna. Osallistujia on mukana jo mukavasti, mutta mukaan mahtuu vielä. Ilmoittaudu siis mukaan info@proruis.fi.

Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2022 puitavasta ruissadosta, joka on kylvetty syksyllä 2021. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita. Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä. Ruismestari 2022 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen.

Ruismestari 2022 -kilpailun palkintona on suomalaisen Weckman Steel Oy:n Heinolan tehtaalla valmistettu WECKMAN WS180KG -perävaunu erikoisvärityksellä. Kilpailussa toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneille palkintoina on Jopo-pyörät.

Kilpailu järjestetään nyt neljättä kertaa. Tilojen ruisalat ovat vaihdelleet reilusta 5 hehtaarista yli 80 hehtaariin ja kilpailuun on osallistunut tiloja Eteläisimmästä-Suomesta aina Pohjois-Pohjanmaalle asti.

Ruismestari 2022 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Weckman Steel Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Raisio Oyj, Tilasiemen Oy, Viljelijän Avena Berner, Bayer Oy, Nordkalk Oy, Yara Suomi Oy. Pääpalkinnon valmistuksessa yhteistyössä ovat Tikkurila Oyj, Nurmi Hydro Oy, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance.

Lisätietoja: Ruismestari 2022 -kilpailuun osallistumisesta www.proruis.fi/ruismestari

 

Ruismestari 2022 -kilpailun palkinto

Palkinto Weckman-WS130K-vaunu-V1

Ruismestari 2022 -kilpailun palkintona on suomalaisen Weckman Steel Oy:n Heinolan tehtaalla valmistettu WECKMAN WS180KG -perävaunu erikoisvärityksellä. Alla tarkempia teknisiä tietoja palkintovaunusta.

*TEKNISTÄ TIETOA:

WECKMAN WS180KG-vaunu
Hydraulinen takalaita
Säädettävä seisontajalka
Lava on kartiomainen taaksepäin avautuva => ei holvaa lastia
Markkinoiden suurin tilavuus luokassaan
Kantavuus 18 000 kg
Omapaino 5000 kg
Lavan tilavuus 22m3
Lavan sisämitat 668 x 218x 156cm
Laitakorkeus 155cm
Kippauskulma 50 astetta
Rengaskoko 710/45 R22,5
4-pyöräjarrut

Weckman Steel Oy:lla ekologisuus ja hiilijalanjäljen pienentäminen ovat suuressa roolissa vaunuvalmistuksessa.

Uusien G-sarjan Weckman-perävaunuissa G=Green, mikä tarkoittaa, että suunnittelu, hankinta, tuotanto ja logistiikka sekä alihankintaketju on optimoitu nykyaikaisen suunnittelun avulla. Näin jokaisen vaiheen hiilijalanjälki saadaan pienemmäksi.

Weckman käyttää entistä ympäristöystävällisemmin tuotettua terästä ja tavoite onkin, että vuonna 2030 Weckman-perävaunut valmistetaan täysin hiilineutraalisti tuotetusta teräksestä. Tuotekehityksen myötä vaunujen osien määrää on vähentynyt lähes 50 %, jolloin myös vaunun valmistus on nopeampaa tuottaen pienemmän hiilijalanjäljen.

Vaunujen painot ovat laskeneet 10 %, mikä tarkoittaa käyttäjälleen n. 5 %:n polttoainesäästöä. Käyttämättä jäänyt 1000 litraa polttoainetta tarkoittaa 3000 kg vähemmän CO2-päästöjä.

Ruis – hellekesän selviytyjä

Heinäkuun kuumat ja kuivat olosuhteet vaikuttivat merkittävästi rukiin jyväkokoon, kertoo Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. Myös muiden viljakasvien sadot näyttävät jäävän juuri jyväkoon pienuuden vuoksi tavallista pienemmiksi. Vahvan juuriston avulla ruis kestää viljakasveista parhaiten veden puutetta ja ruis onkin pärjännyt muihin kasveihin nähden hyvin, erityisesti vertailtaessa keväällä kylvettyihin. Hyvin myönteistä on myös se, että säät ovat suosineet rukiin sadonkorjuuta.

Myllyiltä saatujen tietojen mukaan ensimmäiset laatuanalyysitulokset kertovat kesän 2021 rukiin laadun olevan hyvä: sakoluvut ovat hyvällä tasolla eikä torajyvää esiinny. Rukiin kokonaissatoennuste parhaillaan puitavalle rukiille on varsin hyvä ja toteutuessaan turvaa kotimaisen raaka-aineen. Ensi talvenakin saamme siis nauttia kotimaisesta rukiista leivotusta ruisleivästä.

Rukiin jyvien vertailu

Heinäkuun kuumuus ja kuivuus vaikuttivat rukiin jyväkokoon. Jyvät jäivät edellistä satokautta pienemmiksi, jolloin niiden koko vastasi sateisempien kesien jyväkokoa. Kuva Lasse Matikainen.