Pro Ruis ry järjesti loppukesällä kaksi Pellonpiennartapahtumaa. Toinen Pro Rukiin pellonpiennarpäivä toteutettiin viljelijä Petri Solan ruispellon laidalla Mäntsälässä. Toinen tapahtumista pidettiin Liedossa. Täällä puheenvuorot pidettiin Liedon koeruuduilla ja mukana oli esittely rukiin virallisista lajikekokeista (LUKE) ja Boreal Kasvinjalostuksen ruutukokeista.
Pro Ruis järjesti kaksi Pellonpiennartilaisuutta loppukesällä
Viljelijän toimet ruispellolla; Petri Sola, viljelijä (Mäntsälä)
Lohkon lajikkeena oli KWS Trebiano ja maalajina multava hietainen hiesu (pH 6,6-6,8). Rukiin esikasvina oli ollut mallasohra, joka oli puitu 13.8.2021.
SYKSY:
- kyntö: 29.8.2021
- äestys: 31.8.2021
- kylvö: 1.9.2021 KWS Trebiano 2,2 yks/ha (95 kg/ha)
- kylvölannoitus: 1.9.2021 Belor Premium NPKS 15-7-12-8 200 kg/ha (N=30, P=13, K=25, S=16)
- lumihomeruiskutus: 19.10.2021 Proline 250 EC 0,6 l/ha + Mirador 250 SC 0,15 l/ha + Mangan 235 JETT 1,1 l/ha
KEVÄT
- lannoitus: 9.5.2022 Belor Premium NK 22-10 250 kg/ha + Belor Premium Typpi 26-4S 200 kg /ha (N=106, K=25)
- rikkatorjunta ja kasvunsääteet: 14.5.2022 Quelex 33 g/ha + Refine Super 20 g/ha + SitoPlus-kiinnite 0,1 l/ha + Sonis 0,35 l/ha
- tautitorjunta, kasvunsääteet ja hivenet: 30.5.2022 Sonis 0,2 l/ha + Cerone 0,4 l/ha + Ascra Xpro 0,7 l/ha + Farm Viljahiven EDTA Strong 2,5 l/ha
Viljelijän puheenvuoro; Petri Sola
Olen viljellyt hybridiruista vuodesta 2015. Satotasot ovat vaihdelleet välillä 3500 – 9650 kg/ha. Vain kahtena vuotena seitsemästä keskisato on jäänyt alle 7000 kg/ha. Vuosittain ruista on ollut keskimäärin noin 20 hehtaarin alalla.
Kiinnostus rukiin viljelyyn heräsi hybridilajikkeiden myötä eräässä pellonpiennartapahtumassa. Myös silloinen hyvä hintataso houkutti kokeilemaan. Vuosien mittaan hybridiruis on osoittanut erittäin talvenkestäväksi ja viljelyvarmaksi kasviksi, joka pärjää hyvin myös kuivina kesinä. Ruis myös tuottaa maahan runsaasti eloperäistä ainesta runsaan olkimassan myötä ja siten parantaa savimaiden rakennetta.
Alkukehityksen onnistuminen on tärkeintä hyviin satoihin tähdätessä. Kylvö on päästävä tekemään elokuun kahden viimeisen viikon aikana ja siemenmäärän, muokkauksen ja etenkin kylvösyvyyden kanssa on oltava tarkkana. Kahukärpäset on torjuttava lähes joka syksy. Lumihomeaineet olen ruiskuttanut aina lokakuun kahden viimeisen viikon aikana. Korrensäädekäsittelyt tulee aina tehdä oikea-aikaisesti ja kahteen osaan jaettuna.
Tänä kesänä ruiskasvustot ovat pärjänneet tällä seudulla (Päijät-Häme) jälleen kevätviljoja paremmin. Kuivuus ei ole kurittanut niitä yhtä paljon. Talvehtiminen onnistui lohkoilla, joilla ei syksyllä ollut vesiongelmaa.
Rukiin ailahteleva hintataso on ollut haaste viljelyn kannattavuudelle. Kiinteähintaisilla viljelysopimuksilla olen tasoittanut riskiä ylituotantotilanteen sattuessa. Markkinatilannetta tulee miettiä viimeistään kylvöhetkellä.
Ruismestari-kilpailu pitää yllä kiinnostusta rukiin viljelyä kohtaan. Kilpailussa on mahdollisuus pärjätä myös sisämaan savikoilla. Lisäksi mielekkyyttä lisää se, että kilpailussa tarkastellaan tilan koko ruissadon määrää, eikä yksittäisen koealan. Näin se antaa muille viljelijöille realistisen kuvan rukiin viljelyn mahdollisuuksista.
Rukiin viljelyn tulevaisuus näyttää Suomessa turvatulta. Hybridilajikkeet ovat taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto muille viljelykasveille. Ylituotantoa on kuitenkin vältettävä. Uskon, että ruis kasvattaa edelleen suosiotaan suomalaisen ruokavaliossa sen terveyshyötyjen kautta.
Rukiin markkinanäkymät; Minna Oravuo, Raisio ja Tero Hirvi, Fazer Mylly
Suomessa on ruista viljelyssä tänä kesänä noin 20 000 hehtaarin alalla. Talvi ei ollut suotuisa rukiin viljelylle, vaan tuhansia hehtaareita tuhoutui hankalissa talven olosuhteissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana viljelyala on vaihdellut 12 000 hehtaarista 38 000 hehtaariin. Kevätrukiin osuus kokonaisruisalasta on hyvin pieni, ja pysynyt vakaana viimeiset vuodet.
Ruista puidaan noin 20 000 ha alalta syksyllä 2022. Hehtaarisatonäkymät ovat hyvin vaihtelevat, paikoin kasvustot ovat harvoja ja paikoin erittäin reheviä, alueelliset erot on suuria. Kokonaissato jää siis vuosittaisesta tarpeesta, mutta varastoja on vielä aiemmilta satovuosilta jäljellä, vaikka varastotasot ovat talven aikana laskeneet. Rukiin keskisato on noussut viime vuosina, johtuen lähinnä siirtymisestä hybridilajikkeiden viljelyyn. Viime vuosina valtakunnallinen keskisato on ollut 3400 kg/ha ja vaihtelu alueiden ja lohkojen välillä on ollut todella suurta. Kymmenen viime vuoden aikana keskisato on vaihdellut 2090 – 4800 kg/ha välillä. Tämän kesän sato-odotukset ovat keskimääräiset, mutta huippuvuosi ei todennäköisesti ole näköpiirissä, sen verran pahoin talvi kuritti monia ruislohkoja.
Suomessa rukiin käyttö on pääasiassa elintarvikekäyttöä, pieni osa sadosta käytetään rehukäytössä ja kylvösiemeneksi. Kokonaiskäyttö on viime vuosina liikkunut 90 000 – 100 000 tn vuositasolla. Viime syksyn sateet osuivat rukiin optimaalisimpaan kylvöaikaan, joka verotti kylvöalaa. Talvituhot olivat syysviljoilla merkittävät, mutta ruis selvisi talvesta parhaiten. Rukiin teollinen elintarvikekäyttö on ollut noin 82 000 tn vuodessa. Todennäköistä on, että aivan näin suurta satoa emme pelloilta tänä kesänä saa. Miten kotimainen ruis riittää vuoden 2023 satoon saakka riippuu monesta asiasta, kuten varastoista, käytöstä ja laadusta.
Syksyn 2022 kylvöille ja siten 2023 puinneille tarvitaan pinta-alaa noin 25 000 – 30 000 ha, että myös sadosta 2023 saadaan riittävästi ruista täyttämään kysyntää. Ruis on hyvin talvehtivana ja satoisana kasvina hyvä vaihtoehto syksyn kylvöille. Vaikka kevätviljoilta syyskylvöalaa vapautuukin tänä vuonna keskimääräistä vuotta myöhemmin, elo-syyskuun vaihteessa kylvetty ruis ehtii vielä kasvuun mukaan. Lajikevalinnat alkaa olla jo tehty ja siemenet hankittu, mutta lajikevalinnassa kannattaa keskittyä etenkin satoisuuteen, on valinta sitten hybridi- tai populaatiolajike. Laadullisesti on tarvetta monille eri sakolukuluokille, mutta pääasiallinen tarve on 150-200-sakoiselle rukiille. Hieman korkean sakolukutason kanssa pärjätään paremmin kuin matalan, joten puintivalmis ruis on hyvä puida mahdollisimman pian, että sakoluku ei pääse putoamaan. Ruis on pitkälti sopimusviljelykasvi, joten nyt on hyvä aika tehdä viljelysopimukset sadon 2023 osalta kylvöjen ollessa ajankohtaiset.
Ruislajikkeiden valikoima on laajentunut viime vuosina. Erityisesti hybridilajikkeiden määrä on kasvanut. Käyttölaadun osalta lajikkeissa ei kuitenkaan ole havaittu suuria eroja. Lajikkeiden väliset erot korostuvat enemmän viljelyssä; talvenkestävyydessä, viljelyvarmuudessa ja satotasoissa. Näihin ja torajyvän alttiuteen kannattaa kiinnittää huomiota lajiketta valittaessa.
Aikaisimmat ohra ja kauralohkot valmistunevat puintikuntoon elokuussa. Aikainen sadonkorjuu mahdollistaa peltolohkojen vapautumisen myös rukiin kylvöille. Syksyn toimenpiteisiin kuuluu myös ruissopimuksen tekeminen. Raisio tekee tulevan kauden 2023 rukiista markkinahintaisia perussopimuksia, kiinteähintaisia sopimuksia ja toimitusjaksosopimuksia. Kesän 2022 ruista vastaanotetaan tuttuun tapaan sekä Nokialla että Raisiossa.
Fazer Mylly tekee markkinahintaisia ja kiinteähintaisia rukiin viljelysopimuksia sadosta 2023 ja ostaa myös sadon 2022 ruista. Fazer Myllyn vastaanottopaikat ruissadolle 2022 ja 2023 ovat Lahti, Loimaa, Koria ja Turenki.
Kumina rukiin esikasvina; Jyrki Leppälä, Trans Farm Oy
Kumina on erittäin hyvä esikasvi rukiille ja myöhäisinä vuosina niitä harvoja satokasveja, joiden jälkeen rukiin kylvön varmasti ehtii tehdä. Jääntikuminan torjuntaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota koska kumina rukiin sadon joukossa ei ole mylläreiden mieleen. Maahan varisseista siemenistä ei muodostu haittaa eivätkä kukkineet kuminayksilöt kuki toista kertaa. Mutta talvehtineet kuminat, jotka eivät ole vielä tehneet kukintoa, vaan kasvattaneet vahvan juuren, ovat sitkeitä.
Kuminan saa lopetettua huolellisella glyfosaatiruiskutuksella. Tarvittava ainemäärä on noin 6 l/ha peruslaatuista 360 g/l glyfosaattia. Pelkkä määrä ei kuitenkaan riitä, vaan aine pitää saada kuminan lehdille. Jos lehti on kovin pieni tai puintisilpun alla, niin isokaan annos ei tehoa. Kuminan puinnin jälkeen on syytä odottaa reilu viikko, jotta satoa tuottavan kasvuston alla varjossa olevat kuminat ehtivät vahvistua. Heti puinnin jälkeen sängen voi niittää kesantosilppurilla. Onnistuneen torjunnan jälkeen rukiin suorakylvökin onnistuu hyvin.
Tarkka kyntö tehoaa myös suurimpaan osaan kuminoita. Teho ei kuitenkaan ole aivan täydellinen päisteissä ja kynnön jälkeen loput kuminat on saatava rukiista pois valikoivilla torjunta-aineilla. Keväällä kumina saadaan tehokkaasti pois rukiin seasta metsulfuroni-metyyliä sisältävillä aineilla (esim. Ally Class 50 WG, CDQ SX, Express Gold SX). Myös tribenuronimetyyli (esim. Express 50 SX, Nuance WG, Ratio 50 SX) tehoavat kuminaan. Samaten Halauksifeeni-metyyli eli Arylex on osoittautunut hyvin tehokkaaksi (esim. Quelex, Twist, Zypar). Kaikissa ruiskutuksissa on syytä kiinnittää huomiota nurkkien ja kiilojen tarkkaan ajoon ja säätää lohkoautomatiikan peitto 100 prosenttiin.
Tilasiemenen rukiit syksyn kylvöille; Antti Ollila, Tilasiemen Oy
Tilasiemenellä on kaksi lajiketta tämän syksyn ruiskylvöille, KWS Tayo ja SU Arvalus. KWS Tayo on ollut kaksi vuotta virallisissa kokeissa. Sen talvenkestävyysja korrenlujuus on lajikkeiston parhaimmistoa. Samoin sadontuotossa se on kärkilajikkeita. KWS Tayo on myllyruis. Sen hehtolitrapaino, sakoluku ja tuhannen siemenen paino ovat hybrideille tyypillisen korkeita.
KWS Tayo on uusinta uutta KWS:n hybridilajikkeista. KWS Tayo on ollut yhden vuoden virallisissa kokeissa. Sen talvenkestävyys on hyvä ja satoisuudeltaan se on lajikkeiston parhaimmistoa. KWS Tayoa on testattu useissa maissa ja erityisesti vuoden 2018 kuivissa olosuhteissa se menestyi erinomaisesti.
KWS:n lajikkeisiin on jalostettu PollePlus-ominaisuus, mikä lisää siitepölyn tuottoa ja vähentää torajyvän riskiä. KWS:n hybrideihin ei lisätä populaatiolajikkeita lisäämään siitepölynmäärää.
SU Arvalus on Saaten Unionin uusin lajike Suomen markkinoille. SU Arvalus on tänä vuonna virallisten kokeiden yhteydessä järjestettävässä neuvonnallisessa kokeessa. Tilasiemen kokeissa sen talvenkestävyys on ollut hyvä ja omissa kokeissa se oli satoisin Saaten Unionin lajike. Laadultaan se on myllyruis. SU Arvalus on Saaten Unionin Turbohybridi 2.0 -lajike. Pölyttymisen varmistamiseksi mukana on 10 % populaatiolajiketta. Laadultaan SU Arvalus on myllyruis.
Hybridirukiin siemenmäärä määritetään kylvöajankohdan ja kylvöalustan perusteella. Hybridiruis pensastuu ja kasvaa syksyllä voimakkaammin ja nopeammin kuin populaatioruis. Liiallinen pensominen lisää tautiriskiä.
- aikainen, optimaalinen kylvöalusta, 1,5 yksikköä/ha
- aikainen, huono kylvöalusta, 1,75 yksikköä/ha
- normaali, optimaalinen kylvöalusta, 2,0 yksikköä/ha
- normaali, huono kylvöalusta, 2,25 yksikköä/ha
- myöhäinen, kaikki kylvöalustat, 2,5 yksikköä/ha
Ajankohtaiset kasvinsuojelukuulumiset rukiilla: Lehtilannoitteet syysviljoilla; Outi Aaltonen ja Petteri Perttola, VILJELIJÄN AVENA BERNER
Usein mielletään, että ruis ei juuri kasvinsuojelua tarvitse, mutta sillä saadaan todella iso etu sekä satoon, että laatuun.
Syysrukiin etanatarkkailu kannattaa aloittaa heti kylvön jälkeen. Etanoiden torjunta onnistuu tarvittaessa Sluxx-valmisteella. Etanoiden esiintymistä on helppo seurata pellolle asetettujen lautojen alta. Jos etanoita esiintyy pellolla ne löytyvät aamulla laudan alta kosteasta paikasta. Laudanpätkät kannattaa asettaa pellon reunoille, joista etanat yleensä leviävät kasvustoon. Etanatorjunta kannattaa tehdä erityisesti ojiin, metsiin tms. suojaisiin paikkoihin rajoittuvien lohkojen reuna-alueilla.
Syksyllä on erityisen tärkeää kylvää peitatulla siemenellä ja tarjota myös mangaania jo peittauksen yhteydessä. Vibrance Trio + Terios Mn tähän oiva pari. SDHI- peittausaineella saadaan myös tehostettua juuriston kasvua ja elinvoimaisuutta ja sitä kautta parannettua talvehtimista.
Rukiin rikkakasvitorjunta kannattaa tehdä jo syksyllä, kun kasvusto on hyvin pientä. Tähän sopiva valmiste on Mateno Duo. Torjunta on edullista ja sillä varmistetaan rikkakasveista puhdas pelto, joka takaa viljelykasville varmemman talvehtimisen. Ruiskutetulle puhtaalla pellolla on lumihomeellekin vähemmän elintilaa. Monesti keväällä rikkakasvitorjuntaa ei tarvitse tehdä kesken muiden kevätkiireiden. Syksyn ruiskutukseen voidaan myös yhdistää mangaanilehtiravinne ja tarvittaessa myös kahukärpäsen torjunta.
Lumihometta vastaan on syytä tehdä ruiskutus, kun kasvusto on vielä vihreää, eikä ole mennyt talvilepoon. Lumihomeen torjuntaan toimii Proline-valmiste ja sopiva ajankohta on useana vuonna ollut kelien puolesta lokakuun loppupuolella. Paras lumihometeho saavutetaan ruiskuttamalla juuri ennen lumentuloa, sulaan kasvustoon, mutta tämä on monesti mahdotonta. Tärkeintä on tehdä ruiskutus hyvissä olosuhteissa, vaikka vähän aiemmin. Viimeistään tässä vaiheessa mangaanilisä on erityisen tarpeen. Tähän syksyn viimeiseen ruiskutukseen sopii Proline + Mangan 235 Jett.
Kevään tullen ei ole kiirettä ruiskuttamaan, koska kasvusto on Mateno Duon jäljiltä usein hyvin puhdas. Kevään ensimmäisiin ruiskutuksiin hyvä setti aikaisia tautioireita vastaan ja nopean kasvuun lähdön talven jäljiltä saadaan seoksella Delaro + Wuxal Mutifluid. Wuxal sarjan lehtilannoksissa tärkeimmät ravinteet ovat hyvin imeytyvässä kelaattimuodossa ja siinä on mukavasti myös kasvua buustaavia pääravinteita helppokäyttöisessä muodossa. Delarolla on viherryttävää vaikutusta, joten se on oikea valinta aikaisempiin tautiruiskutuksiin ja sillä saadaan myös hyvin pitkä suoja-aika. Delaro + Wuxal Multifluid- seokseen voi yhdistää myös korrensääteen.
Myöhäisemmän vaiheen tautiruiskutuksiin oikea valinta on Ascra Xpro. Ascralla ei ole voimakkaasti viherryttävää vaikutusta, joten se ei myöhästytä valmistumista, mutta ehkäisee tehokkaasti kuivuudesta johtuvaa stressireaktiota ja suojaa huippuhyvin myös taudeilta. Ascra- ruiskutuksen yhteydessä tankkiin vielä Wuxal Grano- lehtilannos, joka korkean typpi- ja pääravinnepitoisuutensa ansiosta on omiaan parantamaan sadon laatua.
Vaikka lannoitteiden saatavuudessa on haasteita, on Berneriltä saatavissa nopeaan toimitukseen Belor 15-7-13 3S syysviljan lannoitetta. Tässä tilanteessa kannattaa myös muistaa kalkitus. Teho- ja rakennekalkit omaavat nopean neutralisointikyvyn lisäksi arvokasta fosforia.
Rukiin lannoituksesta; Anna-Kaisa Salovaara, Yara Suomi Oy:
Syyslannoituksella annetaan eväät kasvuston nopealle kehitykselle syksyllä ja hyvälle sadolle seuraavalla kasvukaudella. Ruis versoo pääasiassa syksyllä, ja siksi on tärkeää huolehtia kasvuston riittävästä typen, fosforin ja kaliumin saannista. Fosfori on tärkeää myös juurten ja versojen kehitykselle ja siten muiden ravinteiden hyödyntämiselle. Kalium parantaa talvenkestävyyttä sekä rukiin kykyä vastustaa sienten aiheuttamia kasvitauteja. Syyslannoitukseen sopivia tuotteita ovat esimerkiksi YaraMila Y6 tai myös luomuviljelyyn soveltuvat YaraSuna orgaaniset kierrätyslannoitteet. Lisäksi YaraVita-lehtilannoitteiden sekoitettavuus tankkiseoksiin kannattaa hyödyntää jo syksyn ruiskutuksissa. Lehtilannoitus auttaa vahvistamaan juuristoa ja varmistamaan hyvän hiventasapainon kevättä varten.
Syysrukiin kevätlannoitus tehdään aikaisin keväällä arvioidun satopotentiaalin mukaan. Rukiin nopean kasvurytmin takia kevätlannoitus voidaan tehdä kerralla, mutta myös lannoituksen jakaminen on hyvä vaihtoehto. Lisälannoitus voidaan korrenkasvuvaiheessa tehdä myös, jos kevään typpilannoitus osoittautuu liian alhaiseksi kasvuston satopotentiaaliin nähden. Atfarm -satelliittipalvelun avulla voi tarkkailla lohkojen kehitystä ja tehdä lisälannoituksen täsmälannoituksena. Lehtilannoituksella voidaan täydentää lannoitusta kasvukaudella ja biostimulanteilla suojata kasvua. Rukiin hivenlannoituksessa huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti mangaaniin, kupariin ja booriin. Kupari ja boori vaikuttavat kukintaan ja ehkäisevät osaltaan torajyvää rukiilla. YaraVita – tuoteperheestä löytyy sekä moni- että yksiravinteisia lehtilannoitteita hivenlannoituksen täydentämiseen.
Torajyvän esiintymiseen vaikuttavat tekijät; Marja Jalli, LUKE
Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa (Stresseed-hanke) selvitettiin tekijöitä, joilla on vaikutusta torajyvän esiintyvyyteen. Vuosina 2016 – 2019 analysoitiin Fazer Myllyn rukiin vastaanottonäytteistä yhteensä 1542 näytettä. Aineistosta oli käytössä seuraavat tiedot: paikkakunta, lajike, viljelyvuosi ja torajyvien määrä paino-%:na. Osasta näytteistä oli tiedossa myös viljelyteknisiä tietoja, kuten toteutetut kasvinsuojelutoimenpiteet. Data analysoitiin ja etsittiin tekijöitä, jotka kyseissä aineistossa lisäsivät korkean torajyväesiintymisen riskiä.
Aineistosta täysin torajyvästä puhtaita oli 2 / 3. Hybridilajikkeen viljely ja rukiin tähkimistä edeltävä tai sen jälkeinen viileä sää lisäsivät vakavampaa torajyväriskiä. Myös talvituhot lisäävät riskiä. Näyttäisi siltä, että Suomen olosuhteissa optimilämpötilat torajyvätartunnalle ovat alhaisempia kuin kirjallisuuden perusteella.
Torajyvän esiintymistä hillitseviä tekijöitä:
- Lajikevalinta
- Tasainen, tiheä kasvusto & kukinta (talvehtimisen varmistaminen)
- Riittävä, tasapainoinen lannoitus ml. hivenravinteet
- Viljelykierto
- Maan muokkaus
- Piennarheinien niitto ennen kukintaa erityisesti alueilla, joilla torajyvää esiintyy runsaasti
- Rikkakasvien huolellinen torjunta, erityisesti heinämäiset rikkakasvit
- Sertifioitu kylvösiemen
- Altistuneiden alueiden erikseen puinti / puimatta jättäminen (esim. ajourat)
- Sadon mekaaninen puhdistus, värilajittelu
Viralliset lajikekokeet testaavat ruislajikkeiden viljelyvarmuutta, Antti Laine, LUKE
Virallisissa lajikekokeissa pitää selvittää mm. seuraavia ominaisuuksia: satoisuutta, taudinkestävyyttä, reagointia ympäristötekijöihin, laatuominaisuuksia, vaihtoehtoisuutta, mahdolliset syys- ja kevätmuoto sekä tuotantorytmiä rehunurmilla. Syysrukiin lajikkeita testataan viljelyvyöhykkeillä I-III, jotka ovat syysrukiin pääviljelyaluetta. Kokeita on kaksi jokaisella viljelyvyöhykkeellä.
Viljelyvarmuuteen liittyvistä tekijöistä syysviljoilla tärkein ominaisuus on talvenkestävyys, joka on rukiilla parempi kuin syysvehnällä ja ruisvehnällä. Syysöljykasvit ja syysohra ovat ongelmallisimpia. Kokeisiin tuleva siemen peitataan keskitetysti Luonnonvarakeskuksessa samalla tavalla kaikilla lajikkeilla siemenlevintäisten tautien estämiseksi. Lisäksi syysviljoilla tehdään lumihomeen torjuntaruiskutus talvehtimisen varmistamiseksi. Kahdessa kokeessa Laukaalla ja Isossakyrössä on myös lumihomeen torjuntaruiskuttamaton koe, josta tehdään lumihomehavainnot ja saadaan lumihomeen luonnollinen taso lajikkeilla ja kokeessa. Erilliseen lumihomeentorjuntakäsittelyyn päädyttiin, kun muutamana vuonna peräkkäin lähes kaikki kokeet tuhoutuivat kokonaan lumihomeen johdosta, minkä seurauksena lajikkeista ei saatu mitään tuloksia eikä lajikkeita voinut hakea lajikeluetteloon. Lajikkeet ovat virallisessa lajikekokeessa vain kaksi vuotta, minkä jälkeen lajikelistalle päässeet lajikkeet voivat osallistua kokeisiin neuvonnallisina lajikkeina. Koesarjaan lasketaan kahdeksan edellisen kasvukauden kokeet. Mittarin ja neuvonnallisten lajikkeiden kautta voidaan laskea suoravertailussa estimaatit lajikkeille kahdeksan vuoden jaksolle, vaikka lajikkeet olisivat olleet eri aikoina kokeissa tuona kahdeksan vuoden jakson aikana. Lumihome ei ole ainoa talvituhojen aiheuttaja. Lajikkeen talvenkestävyyteen kuuluu myös lajikkeen pakkasenkestävyys, joka tulee esiin varsinkin talvella lumettoman maan aikana. Kenttäkokeella ei saada selville lajikkeiden rajoja kylmän kestolle eikä karaistumisnopeuksia. Syysviljat eivät ole enää talvesta selvittyään samalla tavalla alttiita kasvukauden aikaisille sääoloille, kuten kevätviljat kuivuudelle, sillä ne ovat ehtineet muodostaa itselleen hyvän juuriston jo kevätkosteuden aikana. Tämän juuriston turvin ne selviävät kesän kuivien jaksojen aikana kevätviljoja paremmin. Harvoin toistuvia abioottisia ympäristötekijöitä, kuten jääkuoren alla oloa tai kevätahavaa, ei pystytä estimoimaan vertaamalla mittarilajikkeisiin elleivät lajikkeet ole kokeneet kyseisiä oloja.
Erilaiset ympäristötekijät näkyvät lajikkeiden sadoissa. Tulosyhteenvedoissa kokeet on lajiteltu satotason mukaan kolmeen yhtä suureen luokkaan: alhaisen satotason kokeet, keskimääräisen satotason kokeet ja korkean satotason kokeet. Alhaisen satotason kokeet kuvaavat ympäristöoloja, jotka ovat olleet keskimääräistä karumpia. Näissä kokeissa suhteellisesti muita paremmin selviytyneet lajikkeet ovat satovarmempia lajikkeita hankalammissa kasvuoloissa. Luokittelu talvituhojen mukaan on tehty myös samalla tavalla jakamalla kokeet talvituhojen mukaan kolmeen osaan alhaisen talvituhon kokeet, keskimääräisen talvituhon kokeet ja korkea taso. Korkean talvituhon kokeissa parhaiten menestyneet lajikkeet ovat talvenkestävimpiä. Talvituhoissa talvituhoa ovat aiheuttaneet sekä bioottiset että abiottiset tekijät.
Lajikekokeiden tulokset löytyvät osoitteesta px.luke.fi -> maatalous -> viralliset lajikekokeet. Sato- ja laatu luokitteluiden lisäksi on lajikkeiden kasvitautien kestävyyden prosentteina ilmoitetut tulokset, joista voidaan päätellä p-arvoa tutkimalla, eroaako lajikkeen taudinkestävyys mittarilajikkeesta ja mihin suuntaan.
Rukiin jalostus ja koetoiminta Borealilla; Sanna Grönroos, Boreal Kasvinjalostus
Rukiin jalostusohjelmassa on käytössä laaja testausverkko, joka ulottuu Varsinais-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen asti. Ruutukokeita tehdään viidellä koepaikalla ja niiden lisäksi rukiin talvenkestävyyttä testataan erikseen neljällä koepaikalla. Laajan testausverkon ansiosta saamme hyvän käsityksen lajikkeiden käyttäytymisestä erilaisissa olosuhteissa.
Rukiin jalostus Borealilla keskittyy populaatiolajikkeiden jalostukseen, mutta sen rinnalla tehdään jonkin verran myös synteettisten lajikkeiden jalostusta. Hyvä talvenkesto on rukiille tärkeä ominaisuus ja myös yksi tärkeimmistä jalostustavoitteista rukiin jalostusohjelmassa. Sen testaus aloitetaan heti jalostusprosessin alussa, jolloin Suomen oloihin liian herkät linjat karsiutuvat pois jalostusaineistosta nopeasti.
Pyrimme jalostuksella parantamaan rukiin viljelyvarmuutta ja erityisesti pitkäkortisen rukiin alttius laolle on yleisesti tiedossa. Kehitämme tähän ratkaisua lyhytkortisuusgeenin avulla, jonka saimme käyttöömme RYE-SUS EU projektin kautta. Lyhytkortisten suomalaisten populaatioruislajikkeiden jalostusprosessi on vasta alussa ja meidän täytyy vielä varmistua siitä, ettei geenillä ole negatiivisia vaikutuksia muihin tärkeisiin ominaisuuksiin, kuten satoon, juuristoon tai jyväkokoon. Odotammekin tämän jalostusprosessin tuloksia suurella mielenkiinnolla.
Timo Nurminen, Weckman Steel Oy
Vierumäkeläisen Weckman Steelin perustamisesta on tänä vuonna tullut 60 vuotta. Seppiä on ollut suvussa 1700-luvulta lähtien. Weckmanin Konepaja Oy perustettiin 13. huhtikuuta 1962. Yhtiön perusti kolme veljestä, joista kahden, Matin ja Pekan, perilliset jatkavat yhtiötä. Veljekset rakensivat jo 50-luvulla peräkärryjä, kiersivät huutokauppoja ja ostivat kuorma-autojen, runkoja joista valmistettiin vetäviä traktori-perävaunuja. Kiertotaloutta jo tuolloin. Yhtiö vaihtoi 90-luvulla nimensä Weckman Steel Oy:ksi, kun ”konepaja” ei sanana kertonut mitään vientimaissa.
Traktorin perävaunuja, teräsrunkoisia halleja ja ohutlevytuotteita valmistava tehdas on käynyt viimeisen kolmen vuoden aikana läpi mittavan muutosohjelman ja on entistä valmiimpi tämän päivän ja huomisen haasteisiin.
Viennin osuus on noin viidennes Weckman Steel Oy:n liikevaihdosta. Pääkohteina ovat Pohjoismaat ja Viro.. Kaikkiaan viennin osuus perävaunuissa on vajaan 70%:n luokkaa. Tärkeimmässä perävaunujen vientimaassa, Norjassa, Weckmanin perävaunut ovat markkinajohtaja.
Viime vuosina yrityksen kilpailukykyä on parannettu uudistamalla koko vaunumallisto. Kustannustehokkuus on myös ekologisuutta, esim. vaunumallin osien määrää on kyetty vähentämään jopa 40 prosenttia laadusta ja kestävyydestä tinkimättä. Kevyemmällä vaunulla myös polttoaineen kulutus on pienempi ja hyötykuorma suurempi.
Suosituin perävaunun kokoluokka on kantavuudeltaan 13 tonnia, mutta mallisto kattaa vaunutyyppejä 5 –18 tonnin väliltä ja erilaisiin kuljetustarpeisiin kuten viljan ajoon, maansiirtoon, paalien kuljetukseen. Vaunukoko selvästi kasvaa koko ajan ja 18-tonnin vaunut ovat myös tämän päivän volyymituotteita. Prototyyppinä on valmistettu 3-akselin 20-tonnin vaunukin.
Weckman kielenkäytössä vaunun tonnimäärä tarkoittaa kuorman kantavuutta – ei vaunun kokonaispainoa kuorman kanssa. Weckman -vaunuissa on laaja lisävarustevalikoima ja isoja vaunuja saa liikennevarustuksellakin , max 50 km/h.
Teräshallit ovat toinen päätuote. Noin puolet halleista myydään maatiloille ja lämpöeristetyt hallit soveltuvat maatalouskäytön lisäksi erinomaisesti mm. pienteollisuuden ym. lämpimän tilan tarpeisiin.
Teräskatteet ovat yhtiön liikevaihdossa suurin tuoteryhmä. Tuotteita löytyy niin ammattirakentamiseen kuin kotinsa kattoa uusivalle rakennuttajalle – myös koko kattoremontti valmiiksi avaimet käteen toteutettuna.
Weckman on ollut alusta saakka perheyritys ja sitä halutaan jatkaa. Seuraava sukupolvi tähyääkin jo tulevaisuuteen sillä ”Säät vaihtuu – Weckman kestää”.
