Tiedotteet

Ruismestari 2022 -kilpailuun ilmoittautuminen on avattu

Pro Ruis ry järjestää viljelijöille suunnatun Ruismestari 2022 -kilpailun. Kilpailuun ilmoittautuminen on nyt avoinna. Osallistujia on mukana jo mukavasti, mutta mukaan mahtuu vielä. Ilmoittaudu siis mukaan info@proruis.fi.

Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2022 puitavasta ruissadosta, joka on kylvetty syksyllä 2021. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita. Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä. Ruismestari 2022 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen.

Ruismestari 2022 -kilpailun palkintona on suomalaisen Weckman Steel Oy:n Heinolan tehtaalla valmistettu WECKMAN WS180KG -perävaunu erikoisvärityksellä. Kilpailussa toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneille palkintoina on Jopo-pyörät.

Kilpailu järjestetään nyt neljättä kertaa. Tilojen ruisalat ovat vaihdelleet reilusta 5 hehtaarista yli 80 hehtaariin ja kilpailuun on osallistunut tiloja Eteläisimmästä-Suomesta aina Pohjois-Pohjanmaalle asti.

Ruismestari 2022 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Weckman Steel Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Raisio Oyj, Tilasiemen Oy, Viljelijän Avena Berner, Bayer Oy, Nordkalk Oy, Yara Suomi Oy. Pääpalkinnon valmistuksessa yhteistyössä ovat Tikkurila Oyj, Nurmi Hydro Oy, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance.

Lisätietoja: Ruismestari 2022 -kilpailuun osallistumisesta www.proruis.fi/ruismestari

 

Ruismestari 2022 -kilpailun palkinto

Palkinto Weckman-WS130K-vaunu-V1

Ruismestari 2022 -kilpailun palkintona on suomalaisen Weckman Steel Oy:n Heinolan tehtaalla valmistettu WECKMAN WS180KG -perävaunu erikoisvärityksellä. Alla tarkempia teknisiä tietoja palkintovaunusta.

*TEKNISTÄ TIETOA:

WECKMAN WS180KG-vaunu
Hydraulinen takalaita
Säädettävä seisontajalka
Lava on kartiomainen taaksepäin avautuva => ei holvaa lastia
Markkinoiden suurin tilavuus luokassaan
Kantavuus 18 000 kg
Omapaino 5000 kg
Lavan tilavuus 22m3
Lavan sisämitat 668 x 218x 156cm
Laitakorkeus 155cm
Kippauskulma 50 astetta
Rengaskoko 710/45 R22,5
4-pyöräjarrut

Weckman Steel Oy:lla ekologisuus ja hiilijalanjäljen pienentäminen ovat suuressa roolissa vaunuvalmistuksessa.

Uusien G-sarjan Weckman-perävaunuissa G=Green, mikä tarkoittaa, että suunnittelu, hankinta, tuotanto ja logistiikka sekä alihankintaketju on optimoitu nykyaikaisen suunnittelun avulla. Näin jokaisen vaiheen hiilijalanjälki saadaan pienemmäksi.

Weckman käyttää entistä ympäristöystävällisemmin tuotettua terästä ja tavoite onkin, että vuonna 2030 Weckman-perävaunut valmistetaan täysin hiilineutraalisti tuotetusta teräksestä. Tuotekehityksen myötä vaunujen osien määrää on vähentynyt lähes 50 %, jolloin myös vaunun valmistus on nopeampaa tuottaen pienemmän hiilijalanjäljen.

Vaunujen painot ovat laskeneet 10 %, mikä tarkoittaa käyttäjälleen n. 5 %:n polttoainesäästöä. Käyttämättä jäänyt 1000 litraa polttoainetta tarkoittaa 3000 kg vähemmän CO2-päästöjä.

Ruis – hellekesän selviytyjä

Heinäkuun kuumat ja kuivat olosuhteet vaikuttivat merkittävästi rukiin jyväkokoon, kertoo Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. Myös muiden viljakasvien sadot näyttävät jäävän juuri jyväkoon pienuuden vuoksi tavallista pienemmiksi. Vahvan juuriston avulla ruis kestää viljakasveista parhaiten veden puutetta ja ruis onkin pärjännyt muihin kasveihin nähden hyvin, erityisesti vertailtaessa keväällä kylvettyihin. Hyvin myönteistä on myös se, että säät ovat suosineet rukiin sadonkorjuuta.

Myllyiltä saatujen tietojen mukaan ensimmäiset laatuanalyysitulokset kertovat kesän 2021 rukiin laadun olevan hyvä: sakoluvut ovat hyvällä tasolla eikä torajyvää esiinny. Rukiin kokonaissatoennuste parhaillaan puitavalle rukiille on varsin hyvä ja toteutuessaan turvaa kotimaisen raaka-aineen. Ensi talvenakin saamme siis nauttia kotimaisesta rukiista leivotusta ruisleivästä.

Rukiin jyvien vertailu

Heinäkuun kuumuus ja kuivuus vaikuttivat rukiin jyväkokoon. Jyvät jäivät edellistä satokautta pienemmiksi, jolloin niiden koko vastasi sateisempien kesien jyväkokoa. Kuva Lasse Matikainen.

Ruisleipä pitää pintansa ruokapöydässä

Suomalaiset söivät kotimaista pehmeää ruokaleipää vuonna 2020 edellisten vuosien tapaan, keskimäärin noin 33,5 kg/hlö. Kotimaisesta pehmeästä ruokaleivästä ruisleipää on lähes puolet, reilut 15 kg, ja vaaleaa leipää noin 18 kg. Vaikka terveellinen ja trendikäs kaura on nostanut suosiotaan leipävalikoimassa, pitää ruisleipä sisukkaasti pintansa suomalaisten ruokapöydissä, myös koronan aikana, kertoo Leipätiedotus ry:n projektikoordinaattori Terhi Virtanen. Tämä käy ilmi Leipätiedotuksen ylläpitämästä leipomotuotteiden toimitustilastosta.

Vielä 90-luvun puolivälissä tumman leivän osuus kotimaisen leivän kulutuksesta oli vain kolmannes. Vuosituhannen vaihteessa ruisleivän osuus kasvoi vaalean leivän kulutuksen säilyessä entisellä tasollaan. Kun karppaus vielä 2010-luvun alussa vähensi vaalean leivän menekkiä, nousi tumman leivän osuus puoleen kotimaisten leipien myynnissä vuonna 2015.

Koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset vaikuttivat suomalaisten leivän syöntitapoihin. Kun henkilöstöravintolat ja osa kouluista olivat suljettuina, kuluttajat ostivat syömänsä leivän kaupasta tai verkkokaupasta ja söivät sen kotona. Ostetun leivän määrään ja vaalean ja tumman leivän suhteeseen korona ei niinkään vaikuttanut, vaan määrät säilyttivät aikaisempien vuosien tason. Täysjyväisillä ruisleivillä on vahva paikka osana terveellistä ruokavaliota ja se kuuluu suomalaiseen ruokakulttuuriin – edes pandemia ei saanut horjutettua sen asemaa ja hyvä niin, toteaa Virtanen.

Lisätiedot:
Terhi Virtanen
terhi.virtanen@leipatiedotus.fi
040-5016279

Pro Ruis ry etsii RUISMESTARIA vuodelle 2022

Pro Ruis ry järjestää viljelijöille suunnatun Ruismestari 2022 -kilpailun. Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2022 puitavasta ruissadosta, joka kylvetään tulevana syksynä. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita.

Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannustaa tavoitteellisen rukiin tuotantoon, Pro Rukiin hallituksen puheenjohtaja Minna Oravuo kertoo. Ruismestari 2022 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen ja ekologisuuteen. Kilpailun pääpalkintona on Weckman Steel Oy:n valmistama WECKMAN WS180KG -perävaunu erikoisvärityksellä. Kilpailussa 2. ja 3. sijoittuneille palkintona on Weckman Steel Oy:n toimittamat Jopo-pyörät.

Ruismestari -kilpailu järjestetään nyt neljättä kertaa.

Ruismestari kilpailuiden kova taso on yllättänyt positiivisesti. Vuoden 2019 Ruismestari -kilpailun aikana olosuhteet olivat loistavat ja kaikkien kilpailijoiden keskisato oli 8555 kg ja jopa neljä kilpailijaa ylitti 10 000 kg hehtaarisadon. Osallistuneiden joukossa on ollut viljelijöitä eri ikäluokista ja eri puolilta maata. Mukana on ollut kilpailijoita, jotka ovat viljelleet ruista ensimmäistä kertaa, kun taas osalla on ollut takanaan vuosien kokemus rukiin viljelystä. Tilojen ruisalat ovat vaihdelleet reilusta 5 hehtaarista yli 80 hehtaariin. Edellisten vuosien mestarit Mikko Mäki-Latvala, Juho Vainio ja Kimmo Polo ovat kertoneet kilpailuun osallistumisen tuovan uutta näkemystä viljelytoimintaan.

Ruismestari 2022 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Weckman Steel Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Raisio Oy, Tilasiemen Oy, Viljelijän Avena Berner, Yara Suomi Oy, Bayer ja Nordkalk Oy Ab. Palkinnon valmistuksessa yhteistyössä ovat Tikkurila, NurmiHydro, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance-rengastoimittaja.

Ruismestari 2022 -kilpailun ennakkoilmoittautuminen avataan 1.10.2021. Lisätietoja Ruismestari 2022 -kilpailusta www.proruis.fi/ruismestari.

Palkinto Weckman-WS130K-vaunu-V1

Kuva: Pro Rukiin järjestämän Ruismestari 2022 -kilpailun palkintona on Weckman Steel Oy:n valmistama WECKMAN WS180KG -perävaunu erikoisvärityksellä. (Kuvan vaunu havainnekuva palkinnosta. Palkintovaunu on tästä uudempi malli)

PERUTTU: Pellonpiennarpäivä Hausjärvellä 5.8.2021

Pellonpiennarpäivä 5.8. Hausjärvellä on peruttu.

 

Kotimaista ruista riittää leipään jatkossakin

”Rukiin talvehtiminen onnistui hyvin ja kasvukausi pyörähtänyt hyvin käyntiin säiden lämmettyä. Koska rukiilla on vahvan juuristo, on sillä syyskasveista parhaat edellytykset selvitä myös mahdollisen kuivan alkukesän aiheuttamista haasteista”, toteaa Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen.

Rukiin satonäkymät ovatkin positiiviset. Rukiin viljelyala on kuluvalla kasvukaudella edellistä vastaava eli noin 20 000 ha. Jos kasvukausi etenee suotuisasti, syksyn sadosta voidaan odottaa viime vuoden kaltaista, jolloin rukiin kokonaissato oli vajaa 70 000 tonnia. Kun elintarviketeollisuuden rukiin vuotuinen kulutus on 90 000 tonnia ja satovarastot ovat Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR ry) mukaan yli 100 000 tonnia, on olemassa hyvät edellytykset, että myös ensi talvena ruisleipä leivotaan kotimaisesta rukiista.

Edellytykset, että vuonna 2015 saavutettu kotimaisen rukiin omavaraisuus jatkuu, ovat hyvät. Kotimaisen rukiin omavaraisuus oli vuonna 2011 perustetun Pro Ruis yhdistyksen päätavoite. Yhdistys on ollut mukana tiivistämässä yhteistyötä rukiin arvoketjun ympärillä ja parantamassa suomalaisen rukiin viljelyn edellytyksiä. Koska rukiin teollinen käyttö on huomattavan paljon vähäisempää kuin muiden kotimaisten viljojen, sopimusviljely takaa rukiin sadolle asiakkaan. Erikoiskasvien tapaan ruis on sopimusviljelykasvi.

Vielä vuonna 2012 elintarviketeollisuuden käyttämästä rukiista yli 50 000 tonnia oli ulkomailta tuotua ruista. Rukiin hehtaarisatojen kasvun ja viljelyalojen nousun myötä myös ruissadot lähtivät nousuun vuosikymmenen puolessa välissä ja vuonna 2019 rukiin tuonti oli enää 4 000 tonnia. Tämän myötä tulot myllyjen ostamasta rukiista jäävät kotimaahan sen sijaan, että osa niistä virtaisi ulkomaille, kuten aiemmin.

Lähteet: Luke, VYR ry, TULLI; Uljas-tilastotietokanta

Ruispelto Somerolla

Kuva: Lämpimät säät ovat vauhdittaneet ruiskasvustot nopeaan ja rehevään kasvuun. Kuvassa rukiin kehitys on 2-solmuasteella ja kasvuston korkeus lähes 40 cm. Siemeniä tuottavan rukiin hentoinen tähkä on tässä vaiheessa korren puolivälissä. Toukokuun lopussa tähkä tulee korren yläosasta esiin suurempana ja vahvempana.

Tänään on Ruisleipäpäivä!

Hurraa! Suomalainen ruis on jokapäiväinen leipämme, ja tänään 28.2. sitä juhlitaan Ruisleipäpäivän merkeissä.

Ruisleipäpäivää vietetään nyt jo viidettä kertaa. Ruisleivällä on vahva asema suomalaisten sydämissä: edelleen lähes puolet kotimaisesta leivästä syödään rukiisena. Ruisleipä leivotaan nykyään suomalaisesta rukiista.

Suomalainen ruisleipä kotimaisesta rukiista

Vielä kymmenen vuotta sitten elintarviketeollisuuden käyttämästä, noin 100 miljoonasta ruiskilosta, puolet tuotiin ulkomailta. Viime vuosikymmenen aikana koko ruisketju on sitoutunut kotimaisen rukiin käyttöön, jonka ansioista rukiin viljely on lisääntynyt Suomessa. Nykyisin olemme omavaraisia rukiin osalta: leipomoiden leipoma ruisleipä leivotaan suomalaisesta rukiista. Kun rukiin tuonti vielä vuonna 2012 oli yli 50 miljoona kiloa, oli se vuonna 2019 enää alle kymmenesosa tästä.

Ruisleipä pitää pintansa ruokapöydässä

Suomalaisten leivän kulutus on ollut pitkään samalla tasolla: suomalaiset syövät vuosittain reilut 40 kilogrammaa leipää. Tästä kotimaista pehmeää ruokaleipää on noin 33 kg. Tämä käy ilmi Leipätiedotus ry:n leipomotuotteiden toimitustilastoista. Vaikka terveellinen ja trendikäs kaura on nostanut suosiotaan myös leipävalikoimassa, pitää ruisleipä edelleen sisukkaasti pintansa suomalaisten ruokapöydissä. Kotimaisesta pehmeästä leivästä ruisleipää on lähes puolet, reilut 15 kg, kertoo Leipätiedotuksen tilastoinnista vastaava projektikoordinaattori Terhi Virtanen. Suomalaiset syövätkin eniten ruista koko maailmassa ja se maistuu meille parhaiten leipänä, Virtanen toteaa.

Nautitaan Ruisleipäpäivänä siis kotimaisesta rukiisesta leivästä!

Osoita rakkautesi ruista kohtaan uusilla ruisleipätehosteillamme Facebookissa ja Instagramissa (katso kuva alla).

Mene Facebookiin tai Instagramiin. Valitse tarina, story tai tee postaus, johon lisäät kuvasi tai videosi, jossa on kasvot. Kirjoita tehostegalleriaan hakusana ruisleipä, niin saat esiin sydänsilmät ja ruisleipälasit. Valitse toinen tehosteista ja päivitä itsellesi rukiinen ilme. Jaa ruislookkisi hashtagilla #ruisleipäpäivä.

Ruisleipäpäivä sydämet kuva

”Nyt on talvivakuutuksen aika – vinkkejä hyvään ruissatoon”

Agrimedian sivuilla on luettavissa ajankohtaista asiaa rukiin viljelyyn liittyen.

AGRImedia on tilattava julkaisu, mutta kyseisessä jutussa ei ole maksumuuria. Käykää ihmeessä lukemassa ja katsomassa video, jossa haastatellaan Pro Rukiin varapuheenjohtajaa, viljelyasiantuntija Lasse Matikaista.

https://www.agrimedia.fi/nyt-on-talvivakuutuksen-aika…/

 

 

Kotimainen ruis riittää ruisleipään tänäkin talvena

Rukiin sato jäi Suomessa kuluvana syksynä edellisvuoden huippusadosta. ”Vaikka tänä kesänä puitu 70 miljoonan kilon ruissato ei kata elintarviketeollisuuden käyttämää vuotuista noin 100 miljoonan kilon tarvetta, riittää kotimaista ruista rukiisen leivän leivontaan”, kertoo Pro Ruis yhdistyksen puheenjohtaja Minna Oravuo. ”Viime syksyn 180 miljoonan kilon huippusato takaa sen, ettei leipureilta lopu kotimainen ruis kesken leivonnan”, hän toteaa.

Rukiin satovaihtelut ovat viime vuosina olleet suuria (kuva 1). Tänä vuonna ruista puitiin vajaa 70 miljoonaa kiloa, kun viime vuonna päästiin 183 miljoonan kilon huippusatoon. Tätä taas edelsi vuonna 2018 heikko 42 miljoonan kilon sato. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämistä satotilastoista.

Vaihtelua selittää viljellyn pinta-alan vaihtelu. Vuonna 2019 rukiin viljelyala oli Luken tilastojen mukaan suurin 18 vuoteen. Suuren viljelyalan ja erinomaisten kasvukauden olosuhteiden myötä korjattu sato nousi suurimmaksi lähes 30 vuoteen. Kuluvana syksynä hyvästä satotasosta huolimatta ruista puitiin edellistä vuotta huomattavasti vähemmän, sillä rukiin viljelyala jäi lähes puoleen edelliseen vuoteen verrattuna: vuonna 2019 ruista viljeltiin yli 38 000 hehtaarin alueella, kun tänä syksynä luku oli vajaa 20 000 hehtaaria. Toki satotasollakin on merkityksensä, sillä syksyn 2019 huikea 4 820 kg:n hehtaarisato (yhden hehtaarin alueelta puitu ruissato) oli kaikkien aikojen korkein. Tänä syksynä puidun rukiin hehtaarisato, 3 380 kg/ha, on sekin kymmenen vuoden vertailujakson keskimääräistä hehtaarisatoa parempi. Hehtaarisadon nousuun on vaikuttanut uusien, viljelyvarmempien ja satoisampien lajikkeiden viljely.

”Historialliseksi vuoden 2020 ruissadon tekee se, että tänä vuonna myös kotimaista luomuruista riittää luomuruisleivän leivontaan”, kertoo Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) asiantuntija Hanna Helkkula. ”Suomen kansallisruoka, ruisleipä, on siis raaka-aineeltaan 100 %:sti kotimaista”, hehkuttavat Minna Oravuo ja Hanna Helkkula.

Pro Ruis yhdistyksen Pellonpiennarpäivä Eurassa

Pro Ruis yhdistys järjesti kesän ainoan Pellonpiennartilaisuuden Samu Peren ruispellon laidalla elokuun alussa Eurassa. Teemaksi oli valittu ajankohtaan sopiva ”Rukiin kylvö ja uuden ruiskasvuston perustaminen”. Tilaisuus oli suunnattu viljelijöille sekä kaikille rukiin viljelystä ja rukiista kiinnostuneille. Iltaan mahtui useita puheenvuoroja ja paikalla oli asiantuntijoina Boreal Kasvinjalostuksen, Fazer Myllyn, Luken, Pro Rukiin, Raision, Tilasiemenen ja Viljelijän Avena Bernerin edustajia. Puheenvuorot voit lukea tästä vietistä.

Aikainen rukiin kylvöajankohta oli tapahtuman yksi pääviesteistä. Jo nyt tiedetään, että esimerkiksi hybridirukiin satopotentiaali saadaan hyödynnettyä parhaiten aikaisella kylvöllä. Kylvöä olisi hyvä ajoittaa jopa vieläkin aikaisemmaksi, jolloin se tehtäisiin elokuun puolivälissä. Aikaisen kylvön turvin mahdollistetaan juurten maksimaalinen kasvu ja voimakas pensominen.

Tämän kesän olosuhteissa ruis on ollut yksi parhaiten menestyneistä viljoista vahvan juuristonsa ansiosta, sillä se kestää mm. kuivuutta kevätviljoja paremmin. Ruissadosta vaikuttaa tulevan kohtuullisen hyvä. Rukiin kylvöalan ollessa melko alhainen, tullee syksyn ruissato jäämään noin 70 miljoonaan kiloon.

 

Tiivistelmät Pro Ruis ry:n Pellonpiennartilaisuuden asiantuntijapuheenvuoroista  

RUKIINHANKINTA JA RAISION SOPIMUSTOIMINTA

Raimo Rantanen, hankintapäällikkö, Raisio

”Uuden sadon esinäytteitä ja vastaanottoja oli tullut ennen Pellonpiennarpäivää vasta muutamia, joten sadon 2020 laadusta ei voinut vielä kertoa ennakkotietoja. Rukiin hankinta kuluvana syksynä on pääsääntöisesti sopimuksilta, mutta jonkin verran sopimuksetontakin ruista on Raisiolla mahdollista ottaa vastaan.

Sadon 2021 sopimuksia on tehty talven ja kesän mittaan jo todella paljon ja olemme saaneet sopimustarpeen lähes täyteen. Toivottavasti kylvökelit ovat suotuisat ja sopimuksen tehneet viljelijät pääsevät kylvämään sopimusmäärät.

Ruis on sopimuskasvi. Tämä on ehkä viimevuotisen tilanteen jälkeen ymmärretty, tästä ainakin kertoo viime ja tämän vuoden viljelijöiden aktiivisuus. Kiitos siitä. Tämä on hyvä muistaa ja varminta on tehdä sopimus ruista käyttävän teollisuuden kanssa suoraan.”

 

FAZER MYLLYN RUKIIN SOPIMUSVILJELY

Tero Hirvi, viljanhankintapäällikkö, Fazer Mylly

”Fazer Myllyn kotimaisen rukiin ja luomurukiin tarve on ollut melko tasaista viime vuosina. Fazer Mylly varmistaa kotimaisen rukiin ja luomurukiin riittävyyden sopimusviljelyllä. Ruista ja luomuruista täytyy saada kylvöön sopivasti vuosittain, että tarve tulee katetuksi. Merkittävä osa viljelysopimuksista tehdään ennen kylvöä. Rukiin kylvöpäätöstä tehdessä on tärkeää muistaa tehdä viljelysopimus. Rukiin viljely on ennen kaikkea sopimusviljelyä. Ruista ja luomuruista käytetään melko tasaisesti ympäri vuoden, joten toimitusten tasaisuus on meille tärkeää. Kevään ja kesän toimituksiin hintatarjoukset ovatkin syksyn puintiajan ruuhkaa selvästi korkeammat.”

 

RUKIIN PERUSTAMISESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA

Janne Laine, tuoteryhmäpäällikkö, Viljelijän Avena Berner

”Kylvöajankohdan lisäksi kasvinsuojelulla ja lannoituksella voidaan vaikuttaa juurten kasvuun. Viljelijän Avena Bernerillä juurten kasvuun liittyvät asiat ovat olleet keskeinen teema kaikilla viljoilla jo parin vuoden ajan ja myös rukiilla tämä aihepiiri on äärimmäisen tärkeä. Kasvinsuojelun ja lannoituksen avulla voidaan vaikuttaa juurten kasvuun. Vibrance Trio on uusi peittausaine, jonka avulla juuret kasvavat voimakkaammin. Valmiste on rekisteröity myös syysviljoille. Mangaania sisältävällä Wuxal Terios Mn+-peittausaineen turvin saadaan mangaania kasvin käyttöön heti orastumisen alussa. Juurten on havaittu kasvavan paremmin, kun mangaanin saanti on turvattu. Myös riittävä fosforin saanti kannattaa muistaa, jotta orastuminen saadaan mahdollisimman voimakkaaksi.

On myös hyvä muistaa, että peittauksen avulla saadaan tehoa siemenlevintäiseen lumihomeeseen. Sekä Seedron että Vibrance Trio tehoavat lumihomeeseen. Myöhemmin kasvukaudella kannattaa teho lumihomeeseen varmistaa erillisellä torjuntakäsittelyllä. Käsittelyn tarpeellisuudesta on ollut keskustelua, mutta erityisesti alueilla, joihin voi sataa pysyvä lumi, on riski korkea. Pro rukiin Pellonpiennartilaisuudessa viljelijät näkivät lumihomeruiskutuksen välttämättömäksi toimenpiteeksi. Varsinkin hybridiruis on altis lumihomeelle.

Mennyt kesä on ollut aluksi kuiva ja lopulta sateinen. Hankalia rikkakasveja kuten juolavehnää, ohdaketta ja valvattia kasvaa paljon pelloilla. Tällaiset rikkakasvit kannattaa torjua glyfosaattikäsittelyllä ennen syyskylvöä. Viljelijän Avena Bernerillä on nyt myynnissä uusi ja markkinoiden väkevin nestemäinen glyfosaatti Krypt 540.

Sateiden takia myös etanariski on korkea. Sluxx-valmistetta kannattaa käyttää suosituksen korkeimpia annoksia, 6-7 kg/ha. Tarvittaessa riskialttiimmat paikat, kuten metsänreunat ja kyntämätön maa, voidaan käsitellä uudelleen. Kyntö vähentää etanariskiä.

Myöhemmin kasvukaudella ruis voidaan ruiskuttaa uudelleen mangaania sisältävällä valmisteella kuten Zm-Grow:lla. Mangaaniruiskutus on havaittu hyväksi keinoksi parantaa talvehtimista.

Muita tärkeitä keinoja rukiin perustamisessa ovat esikasvin hyödyntäminen ja vesitaloudeltaan sopivan lohkon valitseminen. Rukiin kylvöä tulisi ajatella 2-3 vuotta etukäteen ja ajoittaa sopiva esikasvi, kuten nurmi, kumina tai syysrapsi, ennen ruista viljelykiertoon. Pelkkää viljaa viljelemällä kylvöaika viivästyy helposti ja vilja on huonompi muutenkin esikasviarvoltaan.

Kun pyritään aikaiseen rukiin kylvöön, vaikuttaa myös se kasvinsuojeluun. Kahukärpänen iskee helpommin aikaisissa kylvöissä ja rikkakasvit ehtivät kasvaa suuriksi syksyn aikana. Tämän takia rikkakasvit tulee torjua jo syksyllä. Siihen on nyt tulossa uusi ja tehokas valmiste Mateno Duo. Kahukärpäsen torjunta voidaan yhdistää Mateno Duo-ruiskutukseen.”

Mateno Duo -valmisteesta kertoi tarkemmin tilaisuudessa vielä Bayerin Minni Taponen.

”Syysviljalle on rekisteröity uusi syksyn rikkakasvien torjuntaan tarkoitettu valmiste; Mateno Duo. Valmiste on maavaikutteinen teholtaan ja pitää pellon puhtaana syysitoisista rikkakasveista koko syksyn ajan. Se torjuu muun muassa mataran, orvokin, saunakukan, tädykkeen sekä tehoaa myös kylänurmikkaan ja luohoon.

Idea on ruiskuttaa syksyllä rikat kun viljassa on 1-3-lehteä ja auttaa näin syysviljaa kasvamaan ilman kilpailua ravinteista ja kasvutilasta. Keväällä ei tarvitse lähteä kylvökiireiden lomassa ruiskuttamaan isoja talvehtineita rikkakasveja, eikä käyttää isoja annoksia rikka-aineita. Myös kylänurmikan määrää saadaan vähennettyä syksyn ruiskutuksella. Talvehtinut kylänurmikka on miltei mahdotonta torjua syysviljalta.”

 

TILASIEMENEN UUTUUDET SYKSYN RUISKYLVÖILLE

Antti Ollila, toimitusjohtaja, Tilasiemen Oy

”Tilasiemenellä on kolme uutta lajiketta tämän syksyn ruiskylvöille, KWS Tayo, KWS Trebiano ja SU Pluralis. KWS Trebiano on ollut yhden vuoden virallisissa kokeissa ja sen talvenkestävyys on ollut lajikkeiston parhaimmistoa. Samoin sadontuotossa se on kärkilajikkeita. KWS Trebiano on myllyruis, sillä sen hehtolitrapaino, sakoluku ja tuhannen siemenen paino ovat hybrideille tyypillisen korkeita.

KWS Tayo on uusinta uutta KWS:n hybridilajikkeista. KWS Tayo on kylvetty viime syksynä Suomessa ensimmäisen kerran virallisiin kokeisiin ja sen talvenkestävyys on hyvä. KWS Tayoa on testattu useissa maissa ja erityisesti vuoden 2018 kuivissa olosuhteissa se menestyi erinomaisesti. KWS Tayo on myllyruis, minkä sakoluku, hehtolitrapaino ja tuhannen siemenen paino ovat korkeita.

KWS:n lajikkeisiin on jalostettu PollePlus-ominaisuus, mikä lisää siitepölyn tuottoa ja vähentää torajyvän riskiä. KWS:n hybrideihin ei lisätä populaatiolajikkeita lisäämään siitepölynmäärää.

SU Pluralis on Saaten Unionin uusin lajike Suomen markkinoille. SU Pluralis on kylvetty viime syksynä ensimmäisen kerran virallisiin kokeisiin ja sen talvenkestävyys on hyvä. SU Pluralis on ollut Tilasiemenen omissa kokeissa ja niissä se on menestynyt hyvin. Sadonmuodostuksessa SU Pluralis on kärkilajikkeita ja laadultaan se on myllyruis. SU Pluralis on Saaten Unionin Turbohybridi 2.0 -lajike. Pölyttymisen varmistamiseksi mukana on 10 %populaatiolajiketta.”

 

TERVEISET RUKIIN JALOSTUKSESTA

Jaakko Laurinen, kaupallinen johtaja, Boreal Kasvinjalostus Oy

”Borealin Rukiin jalostaja Hanna Haikka on kiertänyt Suomen ruistestauspaikat. Tälle vuodelle tyypillistä koekentillä on ollut lako, enemmän populaatioilla, mutta jonkin verran myös hybrideillä. Tämä oli nähtävissä myös Pro Ruis -illan KWS Livado pellolla, jossa lakoa oli jo hieman. Kasvustot olivat tiheät talven jäljiltä ja kasvuolosuhteet keväällä ja kesällä ovat olleet hyvät.  Siellä täällä on kesän aikana näkynyt lakoisia ruispeltoja.

Borealilla rukiin jalostusohjelmassa lumihometta testataan vuosittain Laukaalla ja Sotkamossa jalostuksen alusta alkaen. Lumihomeen kestävyyden testaaminen on tärkeää ja sitä tehdään ainoana jalostusfirmana näin pohjoisessa.

  • Lajikkeelliset pinta-alat 2019 menivät niin,
    • että Reetta oli suurin lajike noin kolmanneksen osuudella.
    • Borealin edustamilla hybrideillä on yhteensä neljännes pinta-alasta (KWS Livado toiseksi suurin 14 %. Bintto neljänneksi suurin 11 % osuudella) 
    • Hybridejä yhteensä reilu kolmannes koko pinta-alasta.
  • Borealin toimeksiannosta tehtiin Salla Mäen Mustialan opinnäytetyö, jossa vertailtiin populaatiolajikkeiden ja hybridilajikkeiden versoutumista:
    • Populaatioruis Reetan versoluku oli keskimäärin 2,6 versoa/kasvi,
    • Hybridilajike Livadon 3,3 versoa/kasvi (lukua ei ole laskettu pellolla vaan syksyllä sadonkäsittelyn yhteydessä, joten se ei ole todellinen versoluku vaan pikemminkin tähkäversojen määrä, kokeessa määritettiin myös tähkä/yksilö, mutta niissä oli korjaustappioita jonkun verran)
    • à Pyöreästi voi laskea, että hybridi tuottaa 25 % enemmän versoja ja tämä näkyy tietysti kylvötiheyssuosituksessakin”

 

KASVITAUTI- JA TUHOHYÖNTEISRISKEIHIN VARAUTUMINEN

Marja Jalli, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke)

”Viljelykierto on tärkeää myös rukiin viljelyssä. Rukiilla on yhteisiä taudinaiheuttajia viljakasvien kanssa, jolloin paras esikasvi olisi muu kuin vilja. Esikasviarvoltaan heikoimmat esikasvit kasvintuhoojien puolesta ovat ruis ja syysvehnä. Siemenen peittaus tai terve kylvösiemen on perusta lumihomeen sekä itävyyttä alentavien homesienien ehkäisemiseksi. Hybridirukiin kylvötekniikassa ml. kylvösyvyys on ohjeistukset muun muassa torajyväriskin välttämiseksi https://www.farmit.net/sites/default/files/other/news/Hybridi-ilta_KWS_Nymand_suomi.pdf 

Kahukärpästarkkailu uusilla syysviljalohkoilla on syytä aloittaa heti kylvön jälkeen. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa. Mahdollinen torjunta pyretroidi-valmisteella on tehtävä jo viljan ollessa 1,5-2 -lehtiasteella. Kahukärpänen lentää ja munii päivälämpötilan ylittäessä 14 astetta. Toukan kehitys jatkuu lämpötilan ollessa yli 12 astetta. Vioitusriski on suurin aikaisin kylvetyillä lohkoilla lämpiminä syksyinä.

Lumihomeen torjuntaan kannattaa varautua. Lumihomeriskiä voi hillitä monipuolisella viljelykierrolla, kestävillä lajikkeilla, tasapainoisella lannoituksella ml. mangaani, terveellä ja peitatulla siemenellä ja syksyisellä kasvustoruiskutuksella. Syksyinen kasvustoruiskutus antaa suojan maaperässä ja kasvinjätteissä elävää sienirihmastoa vastaan. Paras ruiskutusteho saadaan, kun torjunta tehdään rukiin kasvun päätyttyä, kun ilman lämpötila on yli + 0 °C.”