Pellonpiennarpäivässä kuultiin ajankohtaista asiaa rukiista

Pro Ruis yhdistys järjestää kesäisin pellonpiennartilaisuuksia, jotka on suunnattu viljelijöille sekä kaikille rukiin viljelystä ja rukiista kiinnostuneille. Tilaisuuksissa on tarjolla uusinta tietoa rukiin viljelytekniikasta, markkinanäkymistä sekä viljelijöiden kokemuksia rukiin tuotannosta. Kesällä 2019 tilaisuuksia järjestetään kaksi: Lahdessa ja Liedossa.

Ensimmäiseen pellonpiennarpäivään 26.6. Juha Keskitalon isännöimälle Ali-Äijälän tilalle Lahteen kokoontui parikymmentä rukiin viljelystä kiinnostunutta kuulijaa. Tilaisuuden avasi Pro Rukiin hallituksen viljelyasiantuntija, viljelijä Lasse Matikainen, toivottaen kaikki tervetulleiksi ja todeten rukiin kasvunäkymien olevan tänä vuonna erityisen hyvät. Tilastojen mukaan ruista on Suomessa nyt kylvössä ennätyksellisesti lähes 40 000 hehtaaria, kun esimerkiksi edeltävänä vuonna ala oli vain vajaa 22 000 hehtaaria. Sääolosuhteet suosivat ruista syksyn kylvöjen aikaan ja talvehtiminenkin sujui pääosin mallikkaasti. Lämmin kevät ja kesä ovat Matikaisen mukaan saanut rukiin heilimöimään eli kukkimaan paria viikkoa tavallista aikaisemmin. Yleensä kukinta tapahtuu juhannuksen aikoihin. Tällä hetkellä Matikaisen mukaan monella ruispellolla odotellaan sadetta, sillä sademäärät ovat jääneet alkukesänä vähäisiksi.

Aloituspuheenvuorossaan Lasse Matikainen vei kuulijansa hetkeksi rukiin viljelyn historiaan. Hän kertoi, kuinka vielä 100 vuotta sitten ruista viljeltiin Suomessa lähes joka tilalla sen ollessa tärkein viljakasvi. Rukiista leivottava ruisleipä oli tärkeä energianlähde raskaissa pelto- ja metsätöissä uurastaville. Tuohon aikaan rukiin satotasot liikkuivat 1000-1500 kg:n hehtaarisadoissa. Nykyisin kasvinjalostuksen ja viljelytekniikoiden kehityttyä satotasot ovat nousseet useisiin tuhansiin ja vaihtelevat 3000-4000 kg/ha. Huippuhehtaarisadot lähentelevät jo 9000 kg:a. Millään muulla viljakasvilla satotasot eivät Matikaisen mukaan ole kohonneet näin huomattavasti maatiaislajikkeiden jalostuksen kehityttyä.

Viljelijä Juha Keskitalo kertoi olevansa neljäs isäntä Ali-Äijälän tilalla, jota on viljelty jo 100 vuoden ajan. Tällä hetkellä ruis on mallasohran ohella tilan pääkasveja. Viime syksynä Juha Keskitalo ilmoittautui mukaan Pro Rukiin Ruismestari 2019 -kilpailuun ja on mukana 23 hehtaarin viljelyalalla. Lajikkeena kuudella eri lohkolla kasvavassa sadossa on syyskuun alussa kylvetty hybridilajike KWS Livado. Hiukan viettävien peltojen maalajeina ovat hiesu ja hiesusavi, jotka osoittautuneet syysviljoille sopiviksi. Parhaimmaksi maan muokkausmenetelmäksi pelloillaan Juha on todennut olevan kynnön: Näin maahan saadaan ilmavuutta ja vesitilaa. ”Vähäiseen sademäärään nähden kasvustot ovat hyvät,” Ruismestari -kilpailija totesi puheenvuoronsa päätteeksi kesän sademääristä tiedusteltaessa.

Viljelijän puheenvuoron lisäksi pellonpiennarpäivässä kuultiin yritysten puheenvuoroja rukiin markkinatilanteesta sekä viljelytekniikan tärkeydestä.

Fazer Myllyn viljanhankintapäällikkö, Tero Hirvi, kertoi puheenvuorossaan rukiin markkinoista sekä edustamansa yrityksen viljan hankinnasta ja sopimusviljelystä. Hänen mukaansa Suomen vuotuisen rukiin tarpeen kattaisi vuosittain satotasosta riippuen keskimäärin reilun 30 000 hehtaarin viljelyala, joka tuottaisi noin 100 miljoonaa kg ruista. Tämän hetkisen viljelyalan satonäkymiksi hän arvioi noin 130-140 miljoonan kg:n tasoa. Merkittävä osa Fazer Myllyn rukiin viljelysopimuksista tehdään vuosittain ennen kylvöjä. Sopimuksia toki tehdään edelleen myös syksyn 2019 sadosta, mutta erityisesti tällä hetkellä tehdään sopimuksia vuoden 2020 sadosta.

Satoarvioiden ja sopimusten lisäksi Tero Hirvi kertoi myös rukiin laatukriteereistä. Ruis on syytä puida heti tuleentumisen jälkeen, että sakoluku ei pääse putoamaan. Matalasakoista ruistakin tarvitaan, mutta vain rajallinen määrä. Viime vuosina sakoluvut ovat olleet pääosin korkeita, pois lukien vuoden 2017 sato, jolloin matalasakoista ruista puitiin todella paljon. Myös torajyvien syntymiseen sekä puintiin hän kehottaa kiinnittämään edelleen huomiota. Torajyvä muodostuu pölytyksen epäonnistuttua erityisesti harvaksi jääneisiin ja tallattuihin kasvustoihin. Koska varsinkin rukiin jyvien kokoiset torajyvät on hankala erotella terveiden jyvien joukosta, suosittelee Hirvi puimaan torajyvien riskialueet, tallautuneet ja lakoutuneet peltojen kohdat, erikseen. Tilasiemenen toimitusjohtaja Antti Ollila muistutti, että ajourilla ja kapeiden renkaiden käyttämisellä on suuri merkitys torajyvien välttämisessä. Hän kertoikin, että Ruotsissa ajourat puidaan erikseen.  Lasse Matikaisen mukaan kuluva satokausi ei ole torajyvän kannalta kovinkaan riskialtis, sillä tässä säätyypissä rukiin pölyttyminen on päässyt tapahtumaan hyvin. Sen sijaan vuoden 2017 viileä ja sateinen kesä lisäsi torajyväongelmaa.

Tilasiemenen Antti Ollila totesi puheenvuoronsa aluksi Suomen olevan siitä poikkeuksellinen maa, että meillä ruista viljellään ainoastaan myllykäyttöön, kun muualla sitä käytetään myös rehuna. Ollila kertoi Tilasiemenen siementarjonnasta syksyn kylvöille: tarjolla on populaatiolajiketta sekä useita hybridilajikkeita, joissa joukossa uusiakin lajikkeita. Viljelykokeissa eri lajikkeilla on todettu erilaisia ominaisuuksia, hän totesi, että lajikkeen hyvän satopotentiaalin ja satotason saavuttamisessa on viljelytoimenpiteillä ja kasvuolosuhteilla keskeinen merkitys. Ollila kävikin puheenvuoronsa lopuksi läpi hybridirukiin viljelytekniikkaa.

Hän oli viljelijä Juha Keskitalon kanssa samaa mieltä siitä, että kyntö on hybridirukiille paras toimenpide. Siemenen kylvösyvyyden tulisi olla 2-3 cm, jotta kasvi pääsee versomaan ajoissa, mutta juuret ovat kuitenkin riittävän syvällä ravinteiden ja veden saannille. Mitä myöhemmin ruis kylvetään, sitä suurempi määrä siementä tarvitaan. Rukiin kylvö tulisi kuitenkin olla tehtynä 10 syyskuuta mennessä. Rukiin kylvömäärä on 1,5-2,0 yksikköä/ha ja pensomisen tulee tapahtua syksyllä ja tavoitetiheys puitaessa on Antti Ollilan mukaan 600 tähkää / m2.

Rikkakasvi- ja korrensääderuiskutuksen lisäksi Ollila kertoi vielä syksyllä pelloille tehtävistä mangaaniruiskutuksista, joita esimerkiksi Ruotsissa käytetään parantamaan talven kestävyyttä. Hän ei kuitenkaan suosittele luopumaan Suomessa lumihomeen torjunnasta.

Lopuksi Viljelijän Avena Bernerin asiakkuuspäällikkö Kyösti Skippari jatkoi puheenvuorossaan vielä viljelytekniikan ja kasvinsuojelun tärkeyden painottamista sadon ja satotason varmistamisessa. Etenkin kasvinsuojelutoimenpiteet ja niiden ajoitus nousivat esille. Rikkakasvien torjunta kannattaa tehdä jo syksyllä, sillä rukiin yleisin rikkakasvi, saunakukka, on talvehtiva kasvi, ja syksyllä pienemmillä annosmäärillä päästään eroon kasvuston rikoista. Myös tuholaisten torjunnassa aineiden käyttömääriä on voitu pienentää niiden tehokkuuden noustessa. Rikkakasvien ja tuholaistorjunnan lisäksi Skippari totesi vielä mangaanilisän parantavan rukiin talvehtimista sekä korosti hänkin lumihomeen torjuntaa ”vakuutuksena” rukiin selviämiselle talven yli. Keväisistä ruiskutuksista hän vielä muistutti korrensääteistä sekä tautitorjunnasta.

Tuttuun tapaan kaikki puheenvuorot nautittiin herkullisen ruisleivän ja maistuvan kahvin ohella. Tarjolla oli Kinnarin tilan paikallisesta rukiista leivottua ruisleipää.

 

Lahden Pellonpiennarpäivässä puheenvuoron pitivät viljelijä Juha Keskitalo, Kyösti Skppari (Viljelijän AvenaBerner), Antti Ollila (Tilasiemen), Tero Hoirvi (Fazer Mylly) ja Lasse Matikainen (Pro Ruis)

Lahden Pellonpiennarpäivässä puheenvuoron pitivät viljelijä Juha Keskitalo, Kyösti Skppari (ViljelijänAvenaBerner), Antti Ollila (Tilasiemen), Tero Hirvi (Fazer Mylly) ja Lasse Matikainen (Pro Ruis)