Author Archives: admin

Syysviljojen selviytymistä talvesta tarkasteltiin Pro Agrian toukokuussa julkaisemassa kasvutilannekatsauksessa. Syysviljat näyttävät selvinneen runsaslumisesta talvesta kohtalaisesti, mutta rukiilla on tavattu talvituhoja menneitä vuosia enemmän. Paksu lumipeite suojasi talvehtineita kasveja pitkään kovilta pakkasilta. Tästä huolimatta talvituhoja oli rukiilla mm. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella, jossa rukiista yli kolmannes ei näyttänyt hyvältä talvehtimisen jälkeen. Muualla Suomessa tilanne näytti paremmalta.

Myös kylmä kevät on harventanut ruiskasvustoja. Viileän kevään vuoksi ruiskasvustot kehittyivät toukokuun alussa hitaasti, mutta lähtivät nopeaan kasvuun lämmön myötä. 

Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikaisen mukaan näyttäisi siltä, että ruis on talvehtinut varsin kohtuullisesti. Paremmin, mitä talvella aavisteltiin, hän toteaa. Koska talvituhoja kuitenkin oli, Matikainen ei odota huippuhyvää ruisvuotta.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan ruista kylvettiin syksyllä 20 000 hehtaaria. Kohtuullisellakin ruissadolla ruisleipä tullaan siis tulevanakin talvena leipomaan kotimaisesta rukiista, kerrotaan Pro Ruis yhdistyksestä.

Talvehtinut ruispelto Somerolla. Kuva: Lasse Matikainen

Lähes kaikki suomalaiset syövät leipää. Mieluisimpana leipäviljana pidetään ruista. Tämä käy ilmi Leipätiedotuksen ja Pro Ruis ry:n tekemästä kuluttajatutkimuksesta. Kalevalan päivänä 28.2. vietettiin Ruisleipäpäivää ja suosittua kansallisruokaamme onkin syytä juhlia.

Suosituin leipäviljamme on edelleen ruis. Ruisleipää mieluisimpana leipävaihtoehtona pitää 58 % Leipätiedotukseen kyselyyn vastanneista ja kauraa 29 %. ”Vaikka kaura on vuosien saatossa nostanut suosiotaan, on ilahduttava huomata, että perinteistä ruisleipää arvostetaan yhä”, iloitsee Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen. ”Ruista on pidetty superruokana kautta aikain ja sen terveysvaikutukset ovatkin kiistattomat”, jatkaa Mensonen. Rukiista leipää suosivat etenkin miehet, joista 64 % valitsee mieluiten leiväkseen rukiisen vaihtoehdon. Naisista ruisleivän syö mieluiten 52 %. Yhä useampi nainen suosii kauraleipää ja 36 % valitseekin leipähyllystä kauraisen vaihtoehdon.

Vähintään kerran viikossa leipää syö 98 % suomalaisista. Joka päivä leipää syöviä eli leivän ”heavy usereita” on 72 % ja kerran viikossa tai harvemmin (”light users”) leipää syö 6 %. Kaikissa leivän käyttäjäryhmissä ruis on leipäviljoista valinta numero yksi. Leivän ”heavy usereista” rukiin mieluisimmaksi nimeää 61 % ja ”medium usereista” 54 %.  ”Light usereiden” ryhmässä leipäviljojen suosio jakautuu tasaisemmin: ruista ja kauraa suosii 33 % ja vehnää 24 %. Myös ohraa ja spelttivehnää suositaan tässä ryhmässä muita leivän kuluttajaryhmiä enemmän.

Ruis on perinteinen leipäviljamme ja tämä näkyykin siinä, että etenkin varttuneilla (45 v +) ikäryhmillä ruis on suosituin leipävilja. Tutkimuksen nuorimmassa ikäryhmässä (18-24 v) valitaan lähes yhtä usein niin ruis- kuin kauraleipää. ”Ruisleipä on suomalaisten ruokavaliossa paras täysjyvän lähde. Tästä syystä rukiin kulutuksen lisääminen myös nuorimmissa ikäryhmissä parantaisi täysjyvän saantia, jossa emme yllä suositellulle tasolle”, pohtii Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja.

Lähde: Leipätiedotus ry ja Iro Research Kuluttajatutkimus; Leivän valintakriteerit. Tuhat suomalaista. 2024

Suomessa ruista syödään eniten maailmassa, vuosittain yli 15 kiloa per henkilö. Rukiin viljely ja kulutus ovat sekä ympäristö- että terveystekoja: syyskasvina ruis sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään ja estää ravinteiden huuhtoutumista pelloilta. Vahvan juuristonsa ansiosta se parantaa maaperän kuntoa ja valmiina ruistuotteina sen terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Rukiin kulutusta kannattaisi monestakin näkökulmasta lisätä edelleen.

Suomalaiset saavat ruokavaliostaan liian vähän kuitua, totesi professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä Pro Ruis ry:n järjestämässä Ruiswebinaarissa. Suosituksen mukaan kuitua tulisi saada vähintään 25-35 g/vrk, kun sen saanti suomalaisilla on tällä hetkellä keskimäärin 20-22 g. Kun täysjyvärukiin tiedetään olevan loistava kuidun lähde monine muine terveysvaikutuksineen, voidaan sitä suositella lisäämään ruokavalioon.

Marjukka Kolehmaisen mukaan eri viljoilla on erilaisia terveysvaikutuksia ja tästä syystä hän kehottaakin syömään monipuolisesti eri täysjyväviljoja. Ruis sekä ohra madaltavat veren insuliinitasoa. Tästä seurauksena on mahdollisesti haiman insuliinieritystoiminnan ’säästäminen’, jolloin ensivaiheen insuliinieritys paranee, Kolehmainen selittää. Myös sinällään normaali aterian jälkeinen akuutti-inflammaatioreaktio pienenee, mikä vähentää matala-asteista tulehdusta, hän vielä lisää rukiin terveysvaikutuksista.

Professori Kolehmaisen esittelemän Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan täysjyväruis ja –vehnä vaikuttavat serotoniinin tuottoon suolessa. Tämä voi osaltaan selittää täysjyväviljan lihavuudelta ja kroonisilta sairauksilta suojaavaa vaikutusta. Suoliston mikrobeilla ja suolenseinämän toiminnalla onkin hänen mukaansa keskeinen rooli täysjyväviljan terveysvaikutusten välittämisessä. Rukiin on todettu alentavan riskiä sairastua sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, tyypin II diabetekseen sekä joihinkin syöpiin.

Täysjyväsuositus tulossa

Tämänhetkisissä suomalaisissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa ei ole määritelty suositeltavaa täysjyvämäärää. Uusimpiin pohjoismaisiin suosituksiin tämä sen sijaan kirjattiin kuluvana syksynä, ja sama 90 gramman päivittäinen suositus on tulossa ensi vuonna myös suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksessa keräämien tietojen mukaan suomalaiset miehet saavat täysjyvää 64 ja naiset 47 g päivässä. Päivittäisestä täysjyvästään miehet saavat rukiista 40 g ja naiset 26 g. Kolehmainen ja Fazerin johtava ravitsemusasiantuntija Marika Laaksonen ovat huolissaan nuorten rukiin terveysvaikutusten sekä täysjyvän saannin kannalta siitä syystä, että nuorimmissa ikäryhmissä rukiin kulutus on vähäisintä.

Laaksonen antaakin selkeitä esimerkkejä, kuinka päivittäinen suositeltu täysjyvämäärä saadaan kokoon: 90 grammaa täysijyvää saadaan syömällä esimerkiksi 2 viipaletta täysjyväleipää, 2 palaa hapankorppua sekä annokset täysjyväpuuroa ja -muroja suositeltu 90 g täysjyvämäärä tulee täyteen.

Ruis on ilmasto- ja ympäristöystävällinen viljelykasvi

Terveellisyytensä lisäksi ruis on myös kasvuympäristölleen sekä ilmastolle ”tervehdyttävä” viljelykasvi. Syysviljana ruis on satokasvi, joka lisää ympärivuotista kasvipeitteisyyttä. Rukiin ilmasto- ja ympäristöystävällisyydestä Ruiswebinaarissa kertoi kaupallinen johtaja Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy:sta. Syyskasvina ruis on oraalla jo syksyllä ja yhteyttäminen ja oraiden lisäkasvu jatkuu kasvukauden loppuun asti eli niin kauan kuin vuorokauden keskilämpötila on vähintään +5 astetta. Keväällä säiden lämmettyä ruis aloittaa kasvun ja sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään, kertoo Laurinen. Ilmaston kannalta maaperän kasvipeitteisyyttä tulisikin lisätä juuri hiiliyhdisteiden sidonnan takia.

Ruiskasvusto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja lumettomina talvina, toteaa Jaakko Laurinen. Lumipeitteen alla vihreä oraskasvusto ehkäisee ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumaa, jos talvella lumipeite ohenee tai sulaa kokonaan pois, hän jatkaa.

Vahvan juuristonsa ansiosta ruis on kuivinakin kesinä kevätviljoja viljelyvarmempi viljakasvi ja se parantaa myös maaperän kuntoa. Jaakko Laurisen mukaan ruis on oiva kasvi viljelykierrossa. Itsekin viljelijänä toimiva Laurinen kannustaa ottamaan ruista viljelykiertoon, sillä muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi sen viljely on myös taloudellisesti kannattavaa.

Täysjyväviljan ja -rukiin valitseminen ja lisääminen ruokavalioon on myös ympäristöteko, sillä se on tärkeä proteiinin lähde erityisesti kasvisvoittoisessa ruokavaliossa. Professori Marjukka Kolehmaisen mukaan eläinperäisen proteiinin määrän vähentämisen ruokavaliossa voi hyvin korvata täysjyväviljasta saatavalla proteiinilla.

Rukiista on siis moneksi! Ottamalla sen osaksi ruokavaliotamme teemme hyvää ympäristölle ja terveydellemme unohtamatta suomalaista ruokakulttuuria, johon ruis olennaisena osana kuuluu.

Ruis on terveellinen ilmasto- ja ympäristöystävällinen viljelykasvi

Ruissato oli kuluvana syksynä Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 100 000 tonnia. LUKEn tietojen mukaan tämä rajapyykki ylitettiin nyt viidennen kerran kolmenkymmenen vuoden aikana. Määrällisesti ruissato ylittää Suomessa kotimaan elintarvikekäytön, joka on vuosittain reilu 80 000 tonnia. Haastavien sääolosuhteiden vuoksi rukiin laatu ei kuitenkaan vastannut aikaisempien vuosien tasoa. ”Tänä syksynä puitu ruissato oli laatujakaumaltaan hyvin matalasakoista, mutta kotimaista ruista riittää rukiisen leivän leivontaan”, kertoo Pro Ruis yhdistyksen puheenjohtaja Tero Hirvi.

Säät koettelivat viljan kasvua alkukesän kuivuudella ja loppukesän rankoillakin paikallisilla sateilla. Ruis selvisi alkukesän kuivuudesta kevätviljoja paremmin, sillä syyskylvöisenä kasvina rukiilla on pidemmät juuret, jolloin se saa vettä myös hieman syvemmältä maaperästä. Ruissatojen 10 vuoden keskiarvo satotilastossa on 90 000 tn. Vaihtelua vuosittaisissa volyymeissä on paljon satojen vaihdellessa 42 000 tn/v -180 000 tn/v ajanjakson 2014-2023 aikana. Tämän syksyn sato on siis keskiarvoista satoa parempi.

Ruissato oli tänä vuonna kokonaismäärältään hyvä, mutta tarvittavien päälaatuluokkien eli korkeamman sakoluvun rukiin sato jäi niukaksi. Muilta laatuominaisuuksiltaan sato oli hyvää, mutta sakoluvut putosivat isossa osassa satoa puintiajan suuresta sademäärästä johtuen. Matalasakoisesta rukiista on ollut viime vuosina niukkuutta, mutta päättyneellä satokaudella matalasakoista ruissatoa kertyi poikkeuksellisen paljon eli enemmänkin kuin tarvittaisiin.

Ruissato oli tänä vuonna keskimääräistä parempi. Puintiajan runsaat sateet laskivat sadon sakoluvun alhaiseksi.

Ruisleipää syödään, koska se on hyvää ja terveellistä. Tämä käy ilmi Leipätiedotuksen ja Pro Rukiin tekemästä kuluttajatutkimuksesta. Sen sijaan ympäristöystävällisyys ei ruisleipävalinnoissa näytä kuluttajan korissa painavan. Vai onko kyse siitä, että rukiin ympäristöystävällisyydestä ei tiedetä tarpeeksi?

Nuoret pitävät ruisleipää ympäristöystävällisenä

Leipätiedotuksen ja Pro Rukiin kuluttajatutkimuksen mukaan ruisleivän valintaan ei vaikuta sen ympäristöystävällisyys. Tuhannesta vastaajasta 0 % piti ruisleivän ympäristöystävällisyyttä sen ensisijaisena valintakriteerinä. Hyvä maku (42 %) ja terveellisyys (15 %) olivat ensisijaiset syyt syödä ruisleipää. Kolmea tärkeintä ruisleivän syöntiin vaikuttavaa syytä nimettäessä kuluttajat listasivat korkealle hyvän maun (76 %) ja terveellisyyden (65 %) lisäksi kuitupitoisuuden (58 %) ja kotimaisuuden (53 %). TOP3 valintakriteerin joukkoon ympäristöystävällisyyden listasi 6 % kaikista vastaajista. Sen sijaan nuorten (18-24 v) vastaajien joukossa 15 % listasi ruisleivän ympäristöystävällisyyden kolmen tärkeimmän valintakriteerin joukkoon.

Ruis peittää pellon lähes koko vuoden

Ilmastonmuutos on aikamme puhutuimpia ympäristöhaasteita ja sitä kiihdyttävien hiiliyhdisteiden sitominen maaperään on yksi keino hidastaa muutosta. Yhteyttäessään vihreät kasvit sitovat ilman hiilidioksidia ja toimivat näin hiilinieluina. Hiilinieluista puhuttaessa tuodaan usein esiin metsiä, mutta saatetaan unohtaa pellot, jotka etenkin ympärivuotisesti viljeltynä voivat toimia hiilinieluina. Syysviljat, kuten ruis, ovatkin hyviä keinoja lisätä peltojen ympärivuotista kasvipeitteisyyttä.

Elokuun lopussa kylvettävä ruis nousee oraalle ja alkaa yhteyttää jo syksyn aikana. Ruis kylvetään usein peltolohkolle, jolla on kesän aikana kasvanut muuta viljelykasvia kuten esimerkiksi ohraa tai kauraa. Puinnin jälkeen lohko muokataan ja rukiin kylvö tapahtuu siis muutaman viikon päästä edellisen viljelykasvin puinnin jälkeen, joten pelto on paljaan ja alttiina mahdollisille ravinnevalumille hyvin lyhyen ajan.

Yhteyttäminen ja oraiden lisäkasvu jatkuu kasvukauden loppuun asti eli niin kauan kuin vuorokauden keskilämpötila on vähintään +5 astetta. Ruiskasvusto hyödyntää jo syksyllä kesän aikana mahdollisesti hyödyntämättä jääneitä ravinteita maasta, vaikka tarvitseekin kasvuun lähdön varmistamiseksi myös maltillisen lannoituksen kylvön yhteydessä. Lumipeitteen alla vihreä oraskasvusto ehkäisee ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumaa, jos talvella lumipeite ohenee tai sulaa kokonaan pois. Lumettomina talvina ruiskasvusto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja. Keväällä säiden lämmettyä ruis aloittaa nopean lisäkasvun ja sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään.

Viljelyssä myös maaperän kuntoa voidaan parantaa viljelykierron ja kerääjäkasvien avulla. Näin esimerkiksi lannoitteiden käyttämistä voidaan vähentää. Ruis on hyvä kerääjäkasvi ja sitä käytetäänkin muualla maailmassa maan multavuuden parantamiseksi, vaikka sitä ei viljeltäisi elintarvikkeeksi.

Ruis – vastuullinen valinta

Rukiin terveysvaikutukset on todistettu tieteellisesti. Tutkimusten mukaan täysjyväruis antaa suojaa muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä hormonivälitteisiä syöpiä vastaan, ja sen sisältämällä kuidulla on vaikutusta vatsan hyvinvointiin ja veren sokeritasapainoon. Ruisleivän ansiosta suomalaisten korkea ravintokuidun saanti on taattu, sillä Suomessa ruis jauhetaan pääosin runsaasti kuitua sisältäväksi täysjyväjauhoksi.

Syyskasvina ruispelto toimii hiilinieluna ja ominaisuuksiensa ansiosta hyvänä maanparannuskasvina. Kotimainen ruisleipä leivotaan suomalaisista ruisjauhoista ja sen valmistamiseen tarvitaan monen suomalaisen työtä. Näin ruisleipä tuo leivän myös monen tekijänsä pöytään.

Ruis on siis vastuullinen valinta niin terveyden, ympäristön kuin kotimaisen työn kannalta!

Ruis talvehtii oraalla lumipeitteen alla. Vihreä oraskasvusto ehkäisee ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumaa, jos talvella lumipeite ohenee tai sulaa kokonaan pois. Lumettomina talvina ruiskasvusto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja. Keväällä säiden lämmettyä ruis aloittaa nopean lisäkasvun ja sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään.

Pro Ruis ry:n järjestämän RUISMESTARI 2022 -kilpailun voitti Ulf Härtull Vöyristä reilun 8000 kg hehtaarisadolla. Keskisadon ja sadon laadun lisäksi perustellut viljelytoimenpiteet vakuuttivat kilpailuraadin. Voittaja julkistettiin keskiviikkona 30.11. Yara Suomi Oy:n Kotkaniemen tutkimusasemalla järjestetyssä ruisseminaarissa ja palkittiin upealla WECKMAN WS180KG -perävaunulla.

RUISMESTARI 2022 -kilpailun pääpalkintona oli WECKMAN WS 180KG -perävaunu.

”Ruis on mielenkiintoinen viljakasvi ja sen kasvua on mukava seurata talven yli. Viljelyalueellamme ruis on hyvä kasvi ja syyskasveista siitä saadaan hyvä sato, verrattuna esimerkiksi syysvehnään”, kertoo uusi RUISMESTARI Ulf Härtull. ”Viljelen ruista lähes vuosittain ja tänäkin syksynä kylvin ruista 24 hehtaarin alan.”

RUISMESTARI 2022 Ulf Härtull pitää ruista mielenkiintoisena viljakasvina. Syyskasveista siitä saadaan hyvä sato, verrattuna esimerkiksi syysvehnään.

Kilpailussa toiseksi sijoittui Jarkko Tuuri Isorehdosta ja kolmannelle sijalle ylsi Ville Koivuniemi Viljakkalasta.

Voittajat valitsi raati, jossa oli mukana Pro Ruis -yhdistyksen edustajia, edellisen kilpailun voittanut RUISMESTARI 2019 ja viljelyn asiantuntijoita kilpailun sponsoriyrityksistä sekä Luonnonvarakeskuksesta (LUKE). Raadin edustajisto vieraili jokaisella kilpailutilalla.

RUISMESTARI 2022 -kilpailun voittaja palkittiin Weckman Steel Oy:n valmistamalla WECKMAN WS180KG -perävaunulla. Kilpailussa 2. ja 3. sijoittuneille Weckman Steel Oy:n toimitti Jopo-pyörät.

RUISMESTARI 2022 Ulf Härtull ja WECKMAN STEEL Oy:n valmistama palkinto

”Ruismestari-kilpailu ei ole pelkästään satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään ekologisiin ja taloudellisiin viljelykäytäntöihin ja tavoitellaan näkyvyyttä kotimaiselle ruisketjulle”, kertoo RUISMESTARI 2022 -kilpailuraadin puheenjohtaja Tero Hirvi. ”Tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä”, hän toteaa.

Ruismestaruudesta kilpailtiin nyt neljättä kertaa

Pro Ruis -yhdistyksen Ruismestari-kilpailu järjestettiin nyt jo neljättä kertaa ja siihen osallistui viljelijöitä eri puolilta Suomea. Muutamilta perinteisiltä rukiinviljelyalueilta kilpailijoita joutui kuitenkin valitettavasti vetäytymään haastavien rukiin talvehtimisolosuhteiden takia. Paikoitellen vielä myös sadonkorjuuaikana elokuussa kilpailijat kohtasivat haasteita, kun runsaat sateet vaikeuttivat rukiin puintia merkittävästi.

Vaikka haastavat talvehtimis- ja puintiolosuhteet näkyivät kilpailun keskisadoissa ja pakottivat muutaman kilpailijan jättämään kisan kesken, oli kilpailun keskisato kuitenkin hyvä. Satotasoissa jäätiin edellisen kilpailun huippusadoista, sillä vuonna 2019 RUISMESTARI -kilpailun voittajan Kimmo Polon keskisato oli ennätyksellinen 10 633 kg ja kaikkien osallistujien keskisato lähes 8 600 kg/ha. Vuoden 2017 kilpailun keskisato oli tätä vuotta vastaavalla tasolla, noin 6600 kg/ha. Nyt kilpailun keskisato oli hiukan alle 6500 kg/ha. Kilpailun kovasta tasosta kertoo se, että tämä oli huomattavasti valtakunnan keskisatoa, 3350 kg/ha, korkeampi, joka on pitkän aikavälin (10 v.) tasolla.

RUISMESTARI 2022 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly sekä Weckman Steel Oy ja muina sponsoreina Boreal Kasvinjalostus, Hankkija, KWS, Raisio, Tilasiemen, Viljelijän Avena Berner, Yara Suomi, Bayer ja Nordkalk Oy Ab. Palkinnon valmistuksessa yhteistyössä ovat Tikkurila, NurmiHydro, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance-rengastoimittaja.

RUISMESTARI 2022 -seminaaritallenne on katsottavissa tästä linkistä: https://youtu.be/2LFQYgHTKUM