Tiukentuvat torajyvävaatimukset ovat haaste etenkin hybridirukiille, sillä hybridilajikkeet ovat yleisesti alttiimpia torajyvälle kuin populaatiolajikkeet. Syynä tähän on lähinnä hybridilajikkeiden heikompi siitepölyn tuotanto. Viljelijä voi vaikuttaa torajyväriskiin viljelytoimenpiteillä ja lajikevalinnalla. Rukiinviljelyssä on kiinnitettävä erityistä huomiota koko sen kasvuajan olosuhteisiin ja viljelytoimenpiteisiin.

Torajyvän pahkojen enimmäismäärä elintarvikekäyttöön tarkoitetussa rukiissa on nyt 0,5 grammaa kilossa (0,05 prosenttia), mutta se alenee 0,2 grammaan kilossa (0,02 prosenttia) 1.7.2025. Torajyvän tuottamien toksiinien eli ergotalkaloidien sallittu enimmäismäärä rukiista valmistetuissa myllytuotteissa tiukentuu 500 mikrogrammasta 250 mikrogrammaan kilossa 1.7.2028.

Kokosimme alle yhteenvedon erikoistutkija Marja Jallin (Luonnonvarakeskus LUKE) torajyvää ja uusia raja-arvoja käsittelevistä puheenvuoroista Pro Rukiin Pellonpiennarpäivissä 2022 ja 2023 sekä Pro Rukiin viljelyasiantuntijan vinkit torajyväriskiin vaikuttamiseen.

Torajyvän esiintymiseen vaikuttavat tekijät; erikoistutkija Marja Jalli, LUKE

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa (Stresseed-hanke) selvitettiin tekijöitä, joilla on vaikutusta torajyvän esiintyvyyteen. Vuosina 2016 – 2019 analysoitiin Fazer Myllyn rukiin ennakkonäytteistä yhteensä 1542 näytettä. Aineistosta oli käytössä seuraavat tiedot: paikkakunta, lajike, viljelyvuosi ja torajyvien määrä paino-%:na. Osasta näytteistä oli tiedossa myös viljelyteknisiä tietoja, kuten toteutetut kasvinsuojelutoimenpiteet. Data analysoitiin ja etsittiin tekijöitä, jotka kyseissä aineistossa lisäsivät korkean torajyväesiintymisen riskiä.

Nykyisten raja-arvojen mukaan kaksi kolmasosaa kyseisistä näytteistä oli puhtaita ja kolmasosassa esiintyi torajyviä. Kahdessa prosentissa näytteistä raja-arvot ylittyivät eli torajyviä oli enemmän kuin sallittu määrä. Uusien raja-arvojen mukaan samasta aineistosta kahdeksan prosenttia eli vajaa kymmenesosa ei täyttänyt kriteerejä.

Hybridilajikkeen viljely ja rukiin tähkimistä edeltävä tai sen jälkeinen viileä sää lisäsivät vakavampaa torajyväriskiä. Viljan vastaanottonäytteistä tehtyjen analyysien perusteella riski korkeisiin torajyväpitoisuuksiin on hybridilajikkeilla lähes nelinkertainen populaatiolajikkeisiin verrattuna. Uusilla PollenPlus-lajikkeilla riski kuitenkin laskee merkittävästi. Kasvukauden sääoloilla on myös suuri vaikutus torajyvien esiintymiseen: matalat lämpötilat tähkälle tulon molemmin puolin lisäsivät riskiä 2–10 kertaiseksi. Myös talvituhot lisäävät riskiä. Myös toukokuun viileys lisää riskiä ja torajyviä esiintyi enemmän niinä vuosina, joina talvituhoja oli paljon. Näyttäisi siltä, että Suomen olosuhteissa optimilämpötilat torajyvätartunnalle ovat alhaisempia kuin kirjallisuuden perusteella. Muista tekijöistä syksyn tuhohyönteistorjunta yhdistyi matalaan torajyväriskiin. Todennäköisesti tuhohyönteistorjunta on indikaattori, joka kertoo ylipäätään tilan hyvistä viljelykäytänteistä.

Etelä-Pohjanmaalla värilajiteltujen viljanäytteiden ergotalkaloidipitoisuudet olivat Luken analyysien mukaan alhaiset. Mikäli sadon alkuperäinen torajyväpitoisuus on korkea, voi sato lajittelusta huolimatta sisältää ergotalkaloideja yli sallitun raja-arvon. Voimakkaan torajyvätartunnan alueet kannattaakin puida ja säilyttää erikseen.

Torajyvän esiintymistä hillitseviä tekijöitä:

• Lajikevalinta
• Tasainen, tiheä kasvusto & kukinta (talvehtimisen varmistaminen)
• Riittävä, tasapainoinen lannoitus ml. hivenravinteet
• Viljelykierto
• Maan muokkaus
• Piennarheinien niitto ennen kukintaa erityisesti alueilla, joilla torajyvää esiintyy runsaasti
• Rikkakasvien huolellinen torjunta, erityisesti heinämäiset rikkakasvit
• Sertifioitu kylvösiemen
• Altistuneiden alueiden erikseen puinti / puimatta jättäminen (esim. ajourat)
• Sadon mekaaninen puhdistus, värilajittelu

Viljelijä voi vaikuttaa torajyväriskiin viljelytoimenpiteillä ja lajikevalinnalla; Pro Ruis ry

• Älä tallaa peltoja

Torajyvää esiintyy etenkin kylmän ja sateisen sään aikana. Erityisen alttiita sille ovat kasvuston tallatut osat, jotka jäävät kehityksessä jälkeen. Jos kasvusto tallaantuu esimerkiksi kasvinsuojelun yhteydessä, muodostuu helposti torajyviä. Lohkoilla pitää olla selkeät ruiskutusurat kasvinsuojelua ja lisälannoitusta varten. Riittävän leveillä ajo- eli ruiskutusurien jättämisellä kylvön yhteydessä on merkitystä torajyväriskin pienentämiseksi. Tallatut ajourien reunarukiit kukkivat muuta kasvustoa myöhemmin ja torajyvän tartunta-aika pitenee.

• Kasvinjalostus

Rukiin hybridilajikkeilla on todettu olevan populaatiolajikkeita suurempi riski korkeille torajyväpitoisuuksille. Hybridirukiin torajyväkestävyyttä on onnistuttu parantamaan kasvinjalostuksella tehostamalla uusien lajikkeiden pölytystä. Esimerkiksi KWS:n PollenPlus -hybridiruislajikkeiden ominaisuus lisää siitepölytuotantoa ja vähentää torajyvän syntymisen riskiä.

• Sääolot

Myös sääolot vaikuttavat torajyväpitoisuuteen. Viileässä säässä kukinta kestää pidempään, jolloin torajyvän tartunta-aikakin pitenee ja riski kasvaa. Viileä sää (noin 12 astetta) kukintaa edeltävän ja jälkeisen kolmen viikon aikana lisää korkeiden torajyväpitoisuuksien riskiä moninkertaiseksi muutamaa astetta lämpimämpään säähän verrattuna.

• Kasvinsuojelulla tasainen ruiskasvusto

Epätasaisessa kasvustossa rukiin kukinta pitenee. Tästä syystä tulee pyrkiä saamaan hybridirukiin kasvustosta tasainen ja tiheä. Kasvinsuojelutoimenpiteistä syksyllä tehtävällä kahukärpästorjunnalla on merkittävä vaikutus torajyvien esiintymisrunsauteen. Kahukärpästorjunta voi tosin olla merkki myös siitä, että tilalla kiinnitetään muutenkin hyvään viljelytekniikkaan huomiota.

Rukiin torajyvä

Pro Ruis ry etsii RUISMESTARIA vuodelle 2025

Pro Ruis ry järjestää viljelijöille suunnatun Ruismestari 2025 -kilpailun, johon voi ilmoittautua mukaan nyt, 1.-15.10.2024. Ilmoittautumisia otetaan vastaan sähköpostiosoitteessa info@proruis.fi. Kilpailun pääpalkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 YLEISVAUNU erikoisvärityksellä.

Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita.

Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannustaa tavoitteellisen rukiin tuotantoon, Pro Rukiin hallituksen puheenjohtaja Tero Hirvi kertoo. Ruismestari 2025 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen ja ekologisuuteen.

Nyt jo viidettä kertaa järjestettävän Ruismestari 2025 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Seppo Kuisma Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Tilasiemen Oy, Viljelijän Berner, Corteva Agriscience, Syngenta ja Yara Suomi Oy.

Ruismestari -kilpailujen kova taso on yllättänyt positiivisesti. Vuoden 2019 Ruismestari -kilpailun aikana olosuhteet olivat loistavat ja kaikkien kilpailijoiden keskisato oli 8555 kg ja jopa neljä kilpailijaa ylitti 10 000 kg hehtaarisadon. Myös edellisessä RUISMESTARI -kilpailussa saavutettiin valtakunnan keskiarvosatoihin nähden huippusatotasoja: voittajan keskisato oli yli 8000 kg.

Osallistuneiden joukossa on ollut viljelijöitä eri ikäluokista ja eri puolilta maata. Mukana on ollut kilpailijoita, jotka ovat viljelleet ruista ensimmäistä kertaa, kun taas osalla on ollut takanaan vuosien kokemus rukiin viljelystä. Tilojen ruisalat ovat vaihdelleet reilusta 5 hehtaarista yli 80 hehtaariin. Edellisten vuosien mestarit ovat kertoneet kilpailuun osallistumisen tuovan uutta näkemystä viljelyyn.

Ruismestari 2025 -kilpailuun ilmoittautuminen on nyt avoinna. Ilmoittaudu siis mukaan info@proruis.fi.

Lisätietoja Ruismestari 2025 -kilpailuun osallistumisesta

www.proruis.fi/ruismestari. Terhi Virtanen, projektikoordinaattori Pro Ruis ry; terhi.virtanen(at)leipatiedotus.fi

Vilja-alan yhteistyöryhmä keräsi alkuvuonna 2024 työryhmän rukiin viljelyn asiantuntijoita uudistamaan rukiin viljelyopasta. Nyt työ on saatu valmiiksi ja päivitetty opas löytyy sähköisenä VYR:n internetsivuilta osoitteesta https://guide.vyr.fi/publications/rukiin-viljelyopas/1-rukiin-viljelyopas

”Onnistuakseen rukiin viljelijä tarvitsee hyvät olosuhteet ja hiukan onneakin. Mutta ennen kaikkea tarvitaan kokemusta ja taitoa viljellä. Tähän rukiin viljelyn oppaaseen on tiivistetysti olennaisimmat asiat, joilla on vaikutusta lopputulokseen.”

Syysviljat selvisivät runsaslumisesta talvesta kohtalaisesti. Paksu lumipeite suojasi talvehtineita kasveja pitkään kovilta pakkasilta. Kuitenkin monin paikoin rukiilla on tavattu talvituhoja menneitä vuosia enemmän. Myös kylmä kevät harvensi ruiskasvustoja. Viileässä kevätsäässä kasvustot kehittyivät toukokuun alussa hitaasti, mutta lämpö on saanut ne nopeaan kasvuun. 

Ennätyslämmin toukokuu on ollut myös tavattoman kuiva. Ruis ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa kriittisin kasvi kuivuuden suhteen, koska sen tähkä on jo valmis, kertoo Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. Lisäksi rukiille on syyskasvina ehtinyt kasvaa jo syvälle maahan ulottuva juuristo, jolloin maan pinnan kuivuminen ei ole kasville niin haitallista. Nyt kuitenkin odotellaan jo rukiin heilimöintiä eli kukkimista, jonka onnistumiselle säällä on suuri merkitys. Runsaat sateet ovat rukiin heilimöinnille haitaksi. Sitten loppukasvukaudella tarvitaan kyllä vettä jyvän kasvuun, joten toivotaan, että kesä ei jatku kuivan toukokuun kaltaisena, miettii Matikainen.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan ruista kylvettiin syksyllä 20 000 hehtaaria. Kohtuullisellakin ruissadolla ruisleipä tullaan siis tulevanakin talvena leipomaan kotimaisesta rukiista.