Tiedotteet

Lähes kaikki suomalaiset syövät leipää. Mieluisimpana leipäviljana pidetään ruista. Tämä käy ilmi Leipätiedotuksen ja Pro Ruis ry:n tekemästä kuluttajatutkimuksesta. Kalevalan päivänä 28.2. vietettiin Ruisleipäpäivää ja suosittua kansallisruokaamme onkin syytä juhlia.

Suosituin leipäviljamme on edelleen ruis. Ruisleipää mieluisimpana leipävaihtoehtona pitää 58 % Leipätiedotukseen kyselyyn vastanneista ja kauraa 29 %. ”Vaikka kaura on vuosien saatossa nostanut suosiotaan, on ilahduttava huomata, että perinteistä ruisleipää arvostetaan yhä”, iloitsee Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen. ”Ruista on pidetty superruokana kautta aikain ja sen terveysvaikutukset ovatkin kiistattomat”, jatkaa Mensonen. Rukiista leipää suosivat etenkin miehet, joista 64 % valitsee mieluiten leiväkseen rukiisen vaihtoehdon. Naisista ruisleivän syö mieluiten 52 %. Yhä useampi nainen suosii kauraleipää ja 36 % valitseekin leipähyllystä kauraisen vaihtoehdon.

Vähintään kerran viikossa leipää syö 98 % suomalaisista. Joka päivä leipää syöviä eli leivän ”heavy usereita” on 72 % ja kerran viikossa tai harvemmin (”light users”) leipää syö 6 %. Kaikissa leivän käyttäjäryhmissä ruis on leipäviljoista valinta numero yksi. Leivän ”heavy usereista” rukiin mieluisimmaksi nimeää 61 % ja ”medium usereista” 54 %.  ”Light usereiden” ryhmässä leipäviljojen suosio jakautuu tasaisemmin: ruista ja kauraa suosii 33 % ja vehnää 24 %. Myös ohraa ja spelttivehnää suositaan tässä ryhmässä muita leivän kuluttajaryhmiä enemmän.

Ruis on perinteinen leipäviljamme ja tämä näkyykin siinä, että etenkin varttuneilla (45 v +) ikäryhmillä ruis on suosituin leipävilja. Tutkimuksen nuorimmassa ikäryhmässä (18-24 v) valitaan lähes yhtä usein niin ruis- kuin kauraleipää. ”Ruisleipä on suomalaisten ruokavaliossa paras täysjyvän lähde. Tästä syystä rukiin kulutuksen lisääminen myös nuorimmissa ikäryhmissä parantaisi täysjyvän saantia, jossa emme yllä suositellulle tasolle”, pohtii Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja.

Lähde: Leipätiedotus ry ja Iro Research Kuluttajatutkimus; Leivän valintakriteerit. Tuhat suomalaista. 2024

Suomessa ruista syödään eniten maailmassa, vuosittain yli 15 kiloa per henkilö. Rukiin viljely ja kulutus ovat sekä ympäristö- että terveystekoja: syyskasvina ruis sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään ja estää ravinteiden huuhtoutumista pelloilta. Vahvan juuristonsa ansiosta se parantaa maaperän kuntoa ja valmiina ruistuotteina sen terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Rukiin kulutusta kannattaisi monestakin näkökulmasta lisätä edelleen.

Suomalaiset saavat ruokavaliostaan liian vähän kuitua, totesi professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä Pro Ruis ry:n järjestämässä Ruiswebinaarissa. Suosituksen mukaan kuitua tulisi saada vähintään 25-35 g/vrk, kun sen saanti suomalaisilla on tällä hetkellä keskimäärin 20-22 g. Kun täysjyvärukiin tiedetään olevan loistava kuidun lähde monine muine terveysvaikutuksineen, voidaan sitä suositella lisäämään ruokavalioon.

Marjukka Kolehmaisen mukaan eri viljoilla on erilaisia terveysvaikutuksia ja tästä syystä hän kehottaakin syömään monipuolisesti eri täysjyväviljoja. Ruis sekä ohra madaltavat veren insuliinitasoa. Tästä seurauksena on mahdollisesti haiman insuliinieritystoiminnan ’säästäminen’, jolloin ensivaiheen insuliinieritys paranee, Kolehmainen selittää. Myös sinällään normaali aterian jälkeinen akuutti-inflammaatioreaktio pienenee, mikä vähentää matala-asteista tulehdusta, hän vielä lisää rukiin terveysvaikutuksista.

Professori Kolehmaisen esittelemän Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan täysjyväruis ja –vehnä vaikuttavat serotoniinin tuottoon suolessa. Tämä voi osaltaan selittää täysjyväviljan lihavuudelta ja kroonisilta sairauksilta suojaavaa vaikutusta. Suoliston mikrobeilla ja suolenseinämän toiminnalla onkin hänen mukaansa keskeinen rooli täysjyväviljan terveysvaikutusten välittämisessä. Rukiin on todettu alentavan riskiä sairastua sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, tyypin II diabetekseen sekä joihinkin syöpiin.

Täysjyväsuositus tulossa

Tämänhetkisissä suomalaisissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa ei ole määritelty suositeltavaa täysjyvämäärää. Uusimpiin pohjoismaisiin suosituksiin tämä sen sijaan kirjattiin kuluvana syksynä, ja sama 90 gramman päivittäinen suositus on tulossa ensi vuonna myös suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. THL:n FinRavinto 2017 -tutkimuksessa keräämien tietojen mukaan suomalaiset miehet saavat täysjyvää 64 ja naiset 47 g päivässä. Päivittäisestä täysjyvästään miehet saavat rukiista 40 g ja naiset 26 g. Kolehmainen ja Fazerin johtava ravitsemusasiantuntija Marika Laaksonen ovat huolissaan nuorten rukiin terveysvaikutusten sekä täysjyvän saannin kannalta siitä syystä, että nuorimmissa ikäryhmissä rukiin kulutus on vähäisintä.

Laaksonen antaakin selkeitä esimerkkejä, kuinka päivittäinen suositeltu täysjyvämäärä saadaan kokoon: 90 grammaa täysijyvää saadaan syömällä esimerkiksi 2 viipaletta täysjyväleipää, 2 palaa hapankorppua sekä annokset täysjyväpuuroa ja -muroja suositeltu 90 g täysjyvämäärä tulee täyteen.

Ruis on ilmasto- ja ympäristöystävällinen viljelykasvi

Terveellisyytensä lisäksi ruis on myös kasvuympäristölleen sekä ilmastolle ”tervehdyttävä” viljelykasvi. Syysviljana ruis on satokasvi, joka lisää ympärivuotista kasvipeitteisyyttä. Rukiin ilmasto- ja ympäristöystävällisyydestä Ruiswebinaarissa kertoi kaupallinen johtaja Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy:sta. Syyskasvina ruis on oraalla jo syksyllä ja yhteyttäminen ja oraiden lisäkasvu jatkuu kasvukauden loppuun asti eli niin kauan kuin vuorokauden keskilämpötila on vähintään +5 astetta. Keväällä säiden lämmettyä ruis aloittaa kasvun ja sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään, kertoo Laurinen. Ilmaston kannalta maaperän kasvipeitteisyyttä tulisikin lisätä juuri hiiliyhdisteiden sidonnan takia.

Ruiskasvusto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja lumettomina talvina, toteaa Jaakko Laurinen. Lumipeitteen alla vihreä oraskasvusto ehkäisee ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumaa, jos talvella lumipeite ohenee tai sulaa kokonaan pois, hän jatkaa.

Vahvan juuristonsa ansiosta ruis on kuivinakin kesinä kevätviljoja viljelyvarmempi viljakasvi ja se parantaa myös maaperän kuntoa. Jaakko Laurisen mukaan ruis on oiva kasvi viljelykierrossa. Itsekin viljelijänä toimiva Laurinen kannustaa ottamaan ruista viljelykiertoon, sillä muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi sen viljely on myös taloudellisesti kannattavaa.

Täysjyväviljan ja -rukiin valitseminen ja lisääminen ruokavalioon on myös ympäristöteko, sillä se on tärkeä proteiinin lähde erityisesti kasvisvoittoisessa ruokavaliossa. Professori Marjukka Kolehmaisen mukaan eläinperäisen proteiinin määrän vähentämisen ruokavaliossa voi hyvin korvata täysjyväviljasta saatavalla proteiinilla.

Rukiista on siis moneksi! Ottamalla sen osaksi ruokavaliotamme teemme hyvää ympäristölle ja terveydellemme unohtamatta suomalaista ruokakulttuuria, johon ruis olennaisena osana kuuluu.

Ruis on terveellinen ilmasto- ja ympäristöystävällinen viljelykasvi

Ruissato oli kuluvana syksynä Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 100 000 tonnia. LUKEn tietojen mukaan tämä rajapyykki ylitettiin nyt viidennen kerran kolmenkymmenen vuoden aikana. Määrällisesti ruissato ylittää Suomessa kotimaan elintarvikekäytön, joka on vuosittain reilu 80 000 tonnia. Haastavien sääolosuhteiden vuoksi rukiin laatu ei kuitenkaan vastannut aikaisempien vuosien tasoa. ”Tänä syksynä puitu ruissato oli laatujakaumaltaan hyvin matalasakoista, mutta kotimaista ruista riittää rukiisen leivän leivontaan”, kertoo Pro Ruis yhdistyksen puheenjohtaja Tero Hirvi.

Säät koettelivat viljan kasvua alkukesän kuivuudella ja loppukesän rankoillakin paikallisilla sateilla. Ruis selvisi alkukesän kuivuudesta kevätviljoja paremmin, sillä syyskylvöisenä kasvina rukiilla on pidemmät juuret, jolloin se saa vettä myös hieman syvemmältä maaperästä. Ruissatojen 10 vuoden keskiarvo satotilastossa on 90 000 tn. Vaihtelua vuosittaisissa volyymeissä on paljon satojen vaihdellessa 42 000 tn/v -180 000 tn/v ajanjakson 2014-2023 aikana. Tämän syksyn sato on siis keskiarvoista satoa parempi.

Ruissato oli tänä vuonna kokonaismäärältään hyvä, mutta tarvittavien päälaatuluokkien eli korkeamman sakoluvun rukiin sato jäi niukaksi. Muilta laatuominaisuuksiltaan sato oli hyvää, mutta sakoluvut putosivat isossa osassa satoa puintiajan suuresta sademäärästä johtuen. Matalasakoisesta rukiista on ollut viime vuosina niukkuutta, mutta päättyneellä satokaudella matalasakoista ruissatoa kertyi poikkeuksellisen paljon eli enemmänkin kuin tarvittaisiin.

Ruissato oli tänä vuonna keskimääräistä parempi. Puintiajan runsaat sateet laskivat sadon sakoluvun alhaiseksi.

Ruisleipää syödään, koska se on hyvää ja terveellistä. Tämä käy ilmi Leipätiedotuksen ja Pro Rukiin tekemästä kuluttajatutkimuksesta. Sen sijaan ympäristöystävällisyys ei ruisleipävalinnoissa näytä kuluttajan korissa painavan. Vai onko kyse siitä, että rukiin ympäristöystävällisyydestä ei tiedetä tarpeeksi?

Nuoret pitävät ruisleipää ympäristöystävällisenä

Leipätiedotuksen ja Pro Rukiin kuluttajatutkimuksen mukaan ruisleivän valintaan ei vaikuta sen ympäristöystävällisyys. Tuhannesta vastaajasta 0 % piti ruisleivän ympäristöystävällisyyttä sen ensisijaisena valintakriteerinä. Hyvä maku (42 %) ja terveellisyys (15 %) olivat ensisijaiset syyt syödä ruisleipää. Kolmea tärkeintä ruisleivän syöntiin vaikuttavaa syytä nimettäessä kuluttajat listasivat korkealle hyvän maun (76 %) ja terveellisyyden (65 %) lisäksi kuitupitoisuuden (58 %) ja kotimaisuuden (53 %). TOP3 valintakriteerin joukkoon ympäristöystävällisyyden listasi 6 % kaikista vastaajista. Sen sijaan nuorten (18-24 v) vastaajien joukossa 15 % listasi ruisleivän ympäristöystävällisyyden kolmen tärkeimmän valintakriteerin joukkoon.

Ruis peittää pellon lähes koko vuoden

Ilmastonmuutos on aikamme puhutuimpia ympäristöhaasteita ja sitä kiihdyttävien hiiliyhdisteiden sitominen maaperään on yksi keino hidastaa muutosta. Yhteyttäessään vihreät kasvit sitovat ilman hiilidioksidia ja toimivat näin hiilinieluina. Hiilinieluista puhuttaessa tuodaan usein esiin metsiä, mutta saatetaan unohtaa pellot, jotka etenkin ympärivuotisesti viljeltynä voivat toimia hiilinieluina. Syysviljat, kuten ruis, ovatkin hyviä keinoja lisätä peltojen ympärivuotista kasvipeitteisyyttä.

Elokuun lopussa kylvettävä ruis nousee oraalle ja alkaa yhteyttää jo syksyn aikana. Ruis kylvetään usein peltolohkolle, jolla on kesän aikana kasvanut muuta viljelykasvia kuten esimerkiksi ohraa tai kauraa. Puinnin jälkeen lohko muokataan ja rukiin kylvö tapahtuu siis muutaman viikon päästä edellisen viljelykasvin puinnin jälkeen, joten pelto on paljaan ja alttiina mahdollisille ravinnevalumille hyvin lyhyen ajan.

Yhteyttäminen ja oraiden lisäkasvu jatkuu kasvukauden loppuun asti eli niin kauan kuin vuorokauden keskilämpötila on vähintään +5 astetta. Ruiskasvusto hyödyntää jo syksyllä kesän aikana mahdollisesti hyödyntämättä jääneitä ravinteita maasta, vaikka tarvitseekin kasvuun lähdön varmistamiseksi myös maltillisen lannoituksen kylvön yhteydessä. Lumipeitteen alla vihreä oraskasvusto ehkäisee ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumaa, jos talvella lumipeite ohenee tai sulaa kokonaan pois. Lumettomina talvina ruiskasvusto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja. Keväällä säiden lämmettyä ruis aloittaa nopean lisäkasvun ja sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään.

Viljelyssä myös maaperän kuntoa voidaan parantaa viljelykierron ja kerääjäkasvien avulla. Näin esimerkiksi lannoitteiden käyttämistä voidaan vähentää. Ruis on hyvä kerääjäkasvi ja sitä käytetäänkin muualla maailmassa maan multavuuden parantamiseksi, vaikka sitä ei viljeltäisi elintarvikkeeksi.

Ruis – vastuullinen valinta

Rukiin terveysvaikutukset on todistettu tieteellisesti. Tutkimusten mukaan täysjyväruis antaa suojaa muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä hormonivälitteisiä syöpiä vastaan, ja sen sisältämällä kuidulla on vaikutusta vatsan hyvinvointiin ja veren sokeritasapainoon. Ruisleivän ansiosta suomalaisten korkea ravintokuidun saanti on taattu, sillä Suomessa ruis jauhetaan pääosin runsaasti kuitua sisältäväksi täysjyväjauhoksi.

Syyskasvina ruispelto toimii hiilinieluna ja ominaisuuksiensa ansiosta hyvänä maanparannuskasvina. Kotimainen ruisleipä leivotaan suomalaisista ruisjauhoista ja sen valmistamiseen tarvitaan monen suomalaisen työtä. Näin ruisleipä tuo leivän myös monen tekijänsä pöytään.

Ruis on siis vastuullinen valinta niin terveyden, ympäristön kuin kotimaisen työn kannalta!

Ruis talvehtii oraalla lumipeitteen alla. Vihreä oraskasvusto ehkäisee ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumaa, jos talvella lumipeite ohenee tai sulaa kokonaan pois. Lumettomina talvina ruiskasvusto vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja. Keväällä säiden lämmettyä ruis aloittaa nopean lisäkasvun ja sitoo runsaasti hiiliyhdisteitä maaperään.

Pro Ruis ry:n järjestämän RUISMESTARI 2022 -kilpailun voitti Ulf Härtull Vöyristä reilun 8000 kg hehtaarisadolla. Keskisadon ja sadon laadun lisäksi perustellut viljelytoimenpiteet vakuuttivat kilpailuraadin. Voittaja julkistettiin keskiviikkona 30.11. Yara Suomi Oy:n Kotkaniemen tutkimusasemalla järjestetyssä ruisseminaarissa ja palkittiin upealla WECKMAN WS180KG -perävaunulla.

RUISMESTARI 2022 -kilpailun pääpalkintona oli WECKMAN WS 180KG -perävaunu.

”Ruis on mielenkiintoinen viljakasvi ja sen kasvua on mukava seurata talven yli. Viljelyalueellamme ruis on hyvä kasvi ja syyskasveista siitä saadaan hyvä sato, verrattuna esimerkiksi syysvehnään”, kertoo uusi RUISMESTARI Ulf Härtull. ”Viljelen ruista lähes vuosittain ja tänäkin syksynä kylvin ruista 24 hehtaarin alan.”

RUISMESTARI 2022 Ulf Härtull pitää ruista mielenkiintoisena viljakasvina. Syyskasveista siitä saadaan hyvä sato, verrattuna esimerkiksi syysvehnään.

Kilpailussa toiseksi sijoittui Jarkko Tuuri Isorehdosta ja kolmannelle sijalle ylsi Ville Koivuniemi Viljakkalasta.

Voittajat valitsi raati, jossa oli mukana Pro Ruis -yhdistyksen edustajia, edellisen kilpailun voittanut RUISMESTARI 2019 ja viljelyn asiantuntijoita kilpailun sponsoriyrityksistä sekä Luonnonvarakeskuksesta (LUKE). Raadin edustajisto vieraili jokaisella kilpailutilalla.

RUISMESTARI 2022 -kilpailun voittaja palkittiin Weckman Steel Oy:n valmistamalla WECKMAN WS180KG -perävaunulla. Kilpailussa 2. ja 3. sijoittuneille Weckman Steel Oy:n toimitti Jopo-pyörät.

RUISMESTARI 2022 Ulf Härtull ja WECKMAN STEEL Oy:n valmistama palkinto

”Ruismestari-kilpailu ei ole pelkästään satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään ekologisiin ja taloudellisiin viljelykäytäntöihin ja tavoitellaan näkyvyyttä kotimaiselle ruisketjulle”, kertoo RUISMESTARI 2022 -kilpailuraadin puheenjohtaja Tero Hirvi. ”Tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä”, hän toteaa.

Ruismestaruudesta kilpailtiin nyt neljättä kertaa

Pro Ruis -yhdistyksen Ruismestari-kilpailu järjestettiin nyt jo neljättä kertaa ja siihen osallistui viljelijöitä eri puolilta Suomea. Muutamilta perinteisiltä rukiinviljelyalueilta kilpailijoita joutui kuitenkin valitettavasti vetäytymään haastavien rukiin talvehtimisolosuhteiden takia. Paikoitellen vielä myös sadonkorjuuaikana elokuussa kilpailijat kohtasivat haasteita, kun runsaat sateet vaikeuttivat rukiin puintia merkittävästi.

Vaikka haastavat talvehtimis- ja puintiolosuhteet näkyivät kilpailun keskisadoissa ja pakottivat muutaman kilpailijan jättämään kisan kesken, oli kilpailun keskisato kuitenkin hyvä. Satotasoissa jäätiin edellisen kilpailun huippusadoista, sillä vuonna 2019 RUISMESTARI -kilpailun voittajan Kimmo Polon keskisato oli ennätyksellinen 10 633 kg ja kaikkien osallistujien keskisato lähes 8 600 kg/ha. Vuoden 2017 kilpailun keskisato oli tätä vuotta vastaavalla tasolla, noin 6600 kg/ha. Nyt kilpailun keskisato oli hiukan alle 6500 kg/ha. Kilpailun kovasta tasosta kertoo se, että tämä oli huomattavasti valtakunnan keskisatoa, 3350 kg/ha, korkeampi, joka on pitkän aikavälin (10 v.) tasolla.

RUISMESTARI 2022 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly sekä Weckman Steel Oy ja muina sponsoreina Boreal Kasvinjalostus, Hankkija, KWS, Raisio, Tilasiemen, Viljelijän Avena Berner, Yara Suomi, Bayer ja Nordkalk Oy Ab. Palkinnon valmistuksessa yhteistyössä ovat Tikkurila, NurmiHydro, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance-rengastoimittaja.

RUISMESTARI 2022 -seminaaritallenne on katsottavissa tästä linkistä: https://youtu.be/2LFQYgHTKUM

Pro Ruis ry järjesti loppukesällä kaksi Pellonpiennartapahtumaa. Toinen Pro Rukiin pellonpiennarpäivä toteutettiin viljelijä Petri Solan ruispellon laidalla Mäntsälässä. Toinen tapahtumista pidettiin Liedossa. Täällä puheenvuorot pidettiin Liedon koeruuduilla ja mukana oli esittely rukiin virallisista lajikekokeista (LUKE) ja Boreal Kasvinjalostuksen ruutukokeista. 

Pro Ruis järjesti kaksi Pellonpiennartilaisuutta loppukesällä

Viljelijän toimet ruispellolla; Petri Sola, viljelijä (Mäntsälä)

Lohkon lajikkeena oli KWS Trebiano ja maalajina multava hietainen hiesu (pH 6,6-6,8). Rukiin esikasvina oli ollut mallasohra, joka oli puitu 13.8.2021.

SYKSY:

• kyntö: 29.8.2021
• äestys: 31.8.2021
• kylvö: 1.9.2021 KWS Trebiano 2,2 yks/ha (95 kg/ha)
• kylvölannoitus: 1.9.2021 Belor Premium NPKS 15-7-12-8 200 kg/ha (N=30, P=13, K=25, S=16)
• lumihomeruiskutus: 19.10.2021 Proline 250 EC 0,6 l/ha + Mirador 250 SC 0,15 l/ha + Mangan 235 JETT 1,1 l/ha

KEVÄT

• lannoitus: 9.5.2022 Belor Premium NK 22-10 250 kg/ha + Belor Premium Typpi 26-4S 200 kg /ha (N=106, K=25)
• rikkatorjunta ja kasvunsääteet: 14.5.2022 Quelex 33 g/ha + Refine Super 20 g/ha + SitoPlus-kiinnite 0,1 l/ha + Sonis 0,35 l/ha
• tautitorjunta, kasvunsääteet ja hivenet: 30.5.2022 Sonis 0,2 l/ha + Cerone 0,4 l/ha + Ascra Xpro 0,7 l/ha + Farm Viljahiven EDTA Strong 2,5 l/ha

Viljelijän puheenvuoro; Petri Sola

Olen viljellyt hybridiruista vuodesta 2015. Satotasot ovat vaihdelleet välillä 3500 – 9650 kg/ha. Vain kahtena vuotena seitsemästä keskisato on jäänyt alle 7000 kg/ha. Vuosittain ruista on ollut keskimäärin noin 20 hehtaarin alalla.

Kiinnostus rukiin viljelyyn heräsi hybridilajikkeiden myötä eräässä pellonpiennartapahtumassa. Myös silloinen hyvä hintataso houkutti kokeilemaan. Vuosien mittaan hybridiruis on osoittanut erittäin talvenkestäväksi ja viljelyvarmaksi kasviksi, joka pärjää hyvin myös kuivina kesinä. Ruis myös tuottaa maahan runsaasti eloperäistä ainesta runsaan olkimassan myötä ja siten parantaa savimaiden rakennetta.

Alkukehityksen onnistuminen on tärkeintä hyviin satoihin tähdätessä. Kylvö on päästävä tekemään elokuun kahden viimeisen viikon aikana ja siemenmäärän, muokkauksen ja etenkin kylvösyvyyden kanssa on oltava tarkkana. Kahukärpäset on torjuttava lähes joka syksy. Lumihomeaineet olen ruiskuttanut aina lokakuun kahden viimeisen viikon aikana. Korrensäädekäsittelyt tulee aina tehdä oikea-aikaisesti ja kahteen osaan jaettuna.

Tänä kesänä ruiskasvustot ovat pärjänneet tällä seudulla (Päijät-Häme) jälleen kevätviljoja paremmin. Kuivuus ei ole kurittanut niitä yhtä paljon. Talvehtiminen onnistui lohkoilla, joilla ei syksyllä ollut vesiongelmaa.

Rukiin ailahteleva hintataso on ollut haaste viljelyn kannattavuudelle. Kiinteähintaisilla viljelysopimuksilla olen tasoittanut riskiä ylituotantotilanteen sattuessa. Markkinatilannetta tulee miettiä viimeistään kylvöhetkellä.

Ruismestari-kilpailu pitää yllä kiinnostusta rukiin viljelyä kohtaan. Kilpailussa on mahdollisuus pärjätä myös sisämaan savikoilla. Lisäksi mielekkyyttä lisää se, että kilpailussa tarkastellaan tilan koko ruissadon määrää, eikä yksittäisen koealan. Näin se antaa muille viljelijöille realistisen kuvan rukiin viljelyn mahdollisuuksista.

Rukiin viljelyn tulevaisuus näyttää Suomessa turvatulta. Hybridilajikkeet ovat taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto muille viljelykasveille. Ylituotantoa on kuitenkin vältettävä. Uskon, että ruis kasvattaa edelleen suosiotaan suomalaisen ruokavaliossa sen terveyshyötyjen kautta.

Rukiin markkinanäkymät; Minna Oravuo, Raisio ja Tero Hirvi, Fazer Mylly

Suomessa on ruista viljelyssä tänä kesänä noin 20 000 hehtaarin alalla. Talvi ei ollut suotuisa rukiin viljelylle, vaan tuhansia hehtaareita tuhoutui hankalissa talven olosuhteissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana viljelyala on vaihdellut 12 000 hehtaarista 38 000 hehtaariin. Kevätrukiin osuus kokonaisruisalasta on hyvin pieni, ja pysynyt vakaana viimeiset vuodet.

Ruista puidaan noin 20 000 ha alalta syksyllä 2022. Hehtaarisatonäkymät ovat hyvin vaihtelevat, paikoin kasvustot ovat harvoja ja paikoin erittäin reheviä, alueelliset erot on suuria. Kokonaissato jää siis vuosittaisesta tarpeesta, mutta varastoja on vielä aiemmilta satovuosilta jäljellä, vaikka varastotasot ovat talven aikana laskeneet. Rukiin keskisato on noussut viime vuosina, johtuen lähinnä siirtymisestä hybridilajikkeiden viljelyyn. Viime vuosina valtakunnallinen keskisato on ollut 3400 kg/ha ja vaihtelu alueiden ja lohkojen välillä on ollut todella suurta. Kymmenen viime vuoden aikana keskisato on vaihdellut 2090 – 4800 kg/ha välillä. Tämän kesän sato-odotukset ovat keskimääräiset, mutta huippuvuosi ei todennäköisesti ole näköpiirissä, sen verran pahoin talvi kuritti monia ruislohkoja.

Suomessa rukiin käyttö on pääasiassa elintarvikekäyttöä, pieni osa sadosta käytetään rehukäytössä ja kylvösiemeneksi. Kokonaiskäyttö on viime vuosina liikkunut 90 000 – 100 000 tn vuositasolla. Viime syksyn sateet osuivat rukiin optimaalisimpaan kylvöaikaan, joka verotti kylvöalaa. Talvituhot olivat syysviljoilla merkittävät, mutta ruis selvisi talvesta parhaiten. Rukiin teollinen elintarvikekäyttö on ollut noin 82 000 tn vuodessa. Todennäköistä on, että aivan näin suurta satoa emme pelloilta tänä kesänä saa. Miten kotimainen ruis riittää vuoden 2023 satoon saakka riippuu monesta asiasta, kuten varastoista, käytöstä ja laadusta.

Syksyn 2022 kylvöille ja siten 2023 puinneille tarvitaan pinta-alaa noin 25 000 – 30 000 ha, että myös sadosta 2023 saadaan riittävästi ruista täyttämään kysyntää. Ruis on hyvin talvehtivana ja satoisana kasvina hyvä vaihtoehto syksyn kylvöille. Vaikka kevätviljoilta syyskylvöalaa vapautuukin tänä vuonna keskimääräistä vuotta myöhemmin, elo-syyskuun vaihteessa kylvetty ruis ehtii vielä kasvuun mukaan. Lajikevalinnat alkaa olla jo tehty ja siemenet hankittu, mutta lajikevalinnassa kannattaa keskittyä etenkin satoisuuteen, on valinta sitten hybridi- tai populaatiolajike. Laadullisesti on tarvetta monille eri sakolukuluokille, mutta pääasiallinen tarve on 150-200-sakoiselle rukiille. Hieman korkean sakolukutason kanssa pärjätään paremmin kuin matalan, joten puintivalmis ruis on hyvä puida mahdollisimman pian, että sakoluku ei pääse putoamaan. Ruis on pitkälti sopimusviljelykasvi, joten nyt on hyvä aika tehdä viljelysopimukset sadon 2023 osalta kylvöjen ollessa ajankohtaiset.

Ruislajikkeiden valikoima on laajentunut viime vuosina. Erityisesti hybridilajikkeiden määrä on kasvanut. Käyttölaadun osalta lajikkeissa ei kuitenkaan ole havaittu suuria eroja. Lajikkeiden väliset erot korostuvat enemmän viljelyssä; talvenkestävyydessä, viljelyvarmuudessa ja satotasoissa. Näihin ja torajyvän alttiuteen kannattaa kiinnittää huomiota lajiketta valittaessa.

Aikaisimmat ohra ja kauralohkot valmistunevat puintikuntoon elokuussa. Aikainen sadonkorjuu mahdollistaa peltolohkojen vapautumisen myös rukiin kylvöille. Syksyn toimenpiteisiin kuuluu myös ruissopimuksen tekeminen. Raisio tekee tulevan kauden 2023 rukiista markkinahintaisia perussopimuksia, kiinteähintaisia sopimuksia ja toimitusjaksosopimuksia. Kesän 2022 ruista vastaanotetaan tuttuun tapaan sekä Nokialla että Raisiossa.

Fazer Mylly tekee markkinahintaisia ja kiinteähintaisia rukiin viljelysopimuksia sadosta 2023 ja ostaa myös sadon 2022 ruista. Fazer Myllyn vastaanottopaikat ruissadolle 2022 ja 2023 ovat Lahti, Loimaa, Koria ja Turenki.

Kumina rukiin esikasvina; Jyrki Leppälä, Trans Farm Oy

Kumina on erittäin hyvä esikasvi rukiille ja myöhäisinä vuosina niitä harvoja satokasveja, joiden jälkeen rukiin kylvön varmasti ehtii tehdä. Jääntikuminan torjuntaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota koska kumina rukiin sadon joukossa ei ole mylläreiden mieleen. Maahan varisseista siemenistä ei muodostu haittaa eivätkä kukkineet kuminayksilöt kuki toista kertaa. Mutta talvehtineet kuminat, jotka eivät ole vielä tehneet kukintoa, vaan kasvattaneet vahvan juuren, ovat sitkeitä.

Kuminan saa lopetettua huolellisella glyfosaatiruiskutuksella. Tarvittava ainemäärä on noin 6 l/ha peruslaatuista 360 g/l glyfosaattia. Pelkkä määrä ei kuitenkaan riitä, vaan aine pitää saada kuminan lehdille. Jos lehti on kovin pieni tai puintisilpun alla, niin isokaan annos ei tehoa. Kuminan puinnin jälkeen on syytä odottaa reilu viikko, jotta satoa tuottavan kasvuston alla varjossa olevat kuminat ehtivät vahvistua. Heti puinnin jälkeen sängen voi niittää kesantosilppurilla. Onnistuneen torjunnan jälkeen rukiin suorakylvökin onnistuu hyvin.

Tarkka kyntö tehoaa myös suurimpaan osaan kuminoita. Teho ei kuitenkaan ole aivan täydellinen päisteissä ja kynnön jälkeen loput kuminat on saatava rukiista pois valikoivilla torjunta-aineilla. Keväällä kumina saadaan tehokkaasti pois rukiin seasta metsulfuroni-metyyliä sisältävillä aineilla (esim. Ally Class 50 WG, CDQ SX, Express Gold SX). Myös tribenuronimetyyli (esim. Express 50 SX, Nuance WG, Ratio 50 SX) tehoavat kuminaan. Samaten Halauksifeeni-metyyli eli Arylex on osoittautunut hyvin tehokkaaksi (esim. Quelex, Twist, Zypar). Kaikissa ruiskutuksissa on syytä kiinnittää huomiota nurkkien ja kiilojen tarkkaan ajoon ja säätää lohkoautomatiikan peitto 100 prosenttiin.

Tilasiemenen rukiit syksyn kylvöille; Antti Ollila, Tilasiemen Oy

Tilasiemenellä on kaksi lajiketta tämän syksyn ruiskylvöille, KWS Tayo ja SU Arvalus. KWS Tayo on ollut kaksi vuotta virallisissa kokeissa. Sen talvenkestävyysja korrenlujuus on lajikkeiston parhaimmistoa. Samoin sadontuotossa se on kärkilajikkeita. KWS Tayo on myllyruis. Sen hehtolitrapaino, sakoluku ja tuhannen siemenen paino ovat hybrideille tyypillisen korkeita.

KWS Tayo on uusinta uutta KWS:n hybridilajikkeista. KWS Tayo on ollut yhden vuoden virallisissa kokeissa. Sen talvenkestävyys on hyvä ja satoisuudeltaan se on lajikkeiston parhaimmistoa. KWS Tayoa on testattu useissa maissa ja erityisesti vuoden 2018 kuivissa olosuhteissa se menestyi erinomaisesti.

KWS:n lajikkeisiin on jalostettu PollePlus-ominaisuus, mikä lisää siitepölyn tuottoa ja vähentää torajyvän riskiä. KWS:n hybrideihin ei lisätä populaatiolajikkeita lisäämään siitepölynmäärää.

SU Arvalus on Saaten Unionin uusin lajike Suomen markkinoille. SU Arvalus on tänä vuonna virallisten kokeiden yhteydessä järjestettävässä neuvonnallisessa kokeessa. Tilasiemen kokeissa sen talvenkestävyys on ollut hyvä ja omissa kokeissa se oli satoisin Saaten Unionin lajike. Laadultaan se on myllyruis. SU Arvalus on Saaten Unionin Turbohybridi 2.0 -lajike. Pölyttymisen varmistamiseksi mukana on 10 % populaatiolajiketta. Laadultaan SU Arvalus on myllyruis.

Hybridirukiin siemenmäärä määritetään kylvöajankohdan ja kylvöalustan perusteella. Hybridiruis pensastuu ja kasvaa syksyllä voimakkaammin ja nopeammin kuin populaatioruis. Liiallinen pensominen lisää tautiriskiä.

• aikainen, optimaalinen kylvöalusta, 1,5 yksikköä/ha
• aikainen, huono kylvöalusta, 1,75 yksikköä/ha
• normaali, optimaalinen kylvöalusta, 2,0 yksikköä/ha
• normaali, huono kylvöalusta, 2,25 yksikköä/ha
• myöhäinen, kaikki kylvöalustat, 2,5 yksikköä/ha

Ajankohtaiset kasvinsuojelukuulumiset rukiilla: Lehtilannoitteet syysviljoilla; Outi Aaltonen ja Petteri Perttola, VILJELIJÄN AVENA BERNER

Usein mielletään, että ruis ei juuri kasvinsuojelua tarvitse, mutta sillä saadaan todella iso etu sekä satoon, että laatuun.

Syysrukiin etanatarkkailu kannattaa aloittaa heti kylvön jälkeen. Etanoiden torjunta onnistuu tarvittaessa Sluxx-valmisteella. Etanoiden esiintymistä on helppo seurata pellolle asetettujen lautojen alta. Jos etanoita esiintyy pellolla ne löytyvät aamulla laudan alta kosteasta paikasta. Laudanpätkät kannattaa asettaa pellon reunoille, joista etanat yleensä leviävät kasvustoon. Etanatorjunta kannattaa tehdä erityisesti ojiin, metsiin tms. suojaisiin paikkoihin rajoittuvien lohkojen reuna-alueilla.

Syksyllä on erityisen tärkeää kylvää peitatulla siemenellä ja tarjota myös mangaania jo peittauksen yhteydessä. Vibrance Trio + Terios Mn tähän oiva pari. SDHI- peittausaineella saadaan myös tehostettua juuriston kasvua ja elinvoimaisuutta ja sitä kautta parannettua talvehtimista.

Rukiin rikkakasvitorjunta kannattaa tehdä jo syksyllä, kun kasvusto on hyvin pientä. Tähän sopiva valmiste on Mateno Duo. Torjunta on edullista ja sillä varmistetaan rikkakasveista puhdas pelto, joka takaa viljelykasville varmemman talvehtimisen. Ruiskutetulle puhtaalla pellolla on lumihomeellekin vähemmän elintilaa. Monesti keväällä rikkakasvitorjuntaa ei tarvitse tehdä kesken muiden kevätkiireiden. Syksyn ruiskutukseen voidaan myös yhdistää mangaanilehtiravinne ja tarvittaessa myös kahukärpäsen torjunta.

Lumihometta vastaan on syytä tehdä ruiskutus, kun kasvusto on vielä vihreää, eikä ole mennyt talvilepoon. Lumihomeen torjuntaan toimii Proline-valmiste ja sopiva ajankohta on useana vuonna ollut kelien puolesta lokakuun loppupuolella. Paras lumihometeho saavutetaan ruiskuttamalla juuri ennen lumentuloa, sulaan kasvustoon, mutta tämä on monesti mahdotonta. Tärkeintä on tehdä ruiskutus hyvissä olosuhteissa, vaikka vähän aiemmin. Viimeistään tässä vaiheessa mangaanilisä on erityisen tarpeen. Tähän syksyn viimeiseen ruiskutukseen sopii Proline + Mangan 235 Jett.

Kevään tullen ei ole kiirettä ruiskuttamaan, koska kasvusto on Mateno Duon jäljiltä usein hyvin puhdas. Kevään ensimmäisiin ruiskutuksiin hyvä setti aikaisia tautioireita vastaan ja nopean kasvuun lähdön talven jäljiltä saadaan seoksella Delaro + Wuxal Mutifluid. Wuxal sarjan lehtilannoksissa tärkeimmät ravinteet ovat hyvin imeytyvässä kelaattimuodossa ja siinä on mukavasti myös kasvua buustaavia pääravinteita helppokäyttöisessä muodossa. Delarolla on viherryttävää vaikutusta, joten se on oikea valinta aikaisempiin tautiruiskutuksiin ja sillä saadaan myös hyvin pitkä suoja-aika. Delaro + Wuxal Multifluid- seokseen voi yhdistää myös korrensääteen.

Myöhäisemmän vaiheen tautiruiskutuksiin oikea valinta on Ascra Xpro. Ascralla ei ole voimakkaasti viherryttävää vaikutusta, joten se ei myöhästytä valmistumista, mutta ehkäisee tehokkaasti kuivuudesta johtuvaa stressireaktiota ja suojaa huippuhyvin myös taudeilta. Ascra- ruiskutuksen yhteydessä tankkiin vielä Wuxal Grano- lehtilannos, joka korkean typpi- ja pääravinnepitoisuutensa ansiosta on omiaan parantamaan sadon laatua.

Vaikka lannoitteiden saatavuudessa on haasteita, on Berneriltä saatavissa nopeaan toimitukseen Belor 15-7-13 3S syysviljan lannoitetta. Tässä tilanteessa kannattaa myös muistaa kalkitus. Teho- ja rakennekalkit omaavat nopean neutralisointikyvyn lisäksi arvokasta fosforia.

Rukiin lannoituksesta; Anna-Kaisa Salovaara, Yara Suomi Oy:

Syyslannoituksella annetaan eväät kasvuston nopealle kehitykselle syksyllä ja hyvälle sadolle seuraavalla kasvukaudella. Ruis versoo pääasiassa syksyllä, ja siksi on tärkeää huolehtia kasvuston riittävästä typen, fosforin ja kaliumin saannista. Fosfori on tärkeää myös juurten ja versojen kehitykselle ja siten muiden ravinteiden hyödyntämiselle. Kalium parantaa talvenkestävyyttä sekä rukiin kykyä vastustaa sienten aiheuttamia kasvitauteja. Syyslannoitukseen sopivia tuotteita ovat esimerkiksi YaraMila Y6 tai myös luomuviljelyyn soveltuvat YaraSuna orgaaniset kierrätyslannoitteet. Lisäksi YaraVita-lehtilannoitteiden sekoitettavuus tankkiseoksiin kannattaa hyödyntää jo syksyn ruiskutuksissa. Lehtilannoitus auttaa vahvistamaan juuristoa ja varmistamaan hyvän hiventasapainon kevättä varten.

Syysrukiin kevätlannoitus tehdään aikaisin keväällä arvioidun satopotentiaalin mukaan. Rukiin nopean kasvurytmin takia kevätlannoitus voidaan tehdä kerralla, mutta myös lannoituksen jakaminen on hyvä vaihtoehto. Lisälannoitus voidaan korrenkasvuvaiheessa tehdä myös, jos kevään typpilannoitus osoittautuu liian alhaiseksi kasvuston satopotentiaaliin nähden. Atfarm  -satelliittipalvelun avulla voi tarkkailla lohkojen kehitystä ja tehdä lisälannoituksen täsmälannoituksena. Lehtilannoituksella voidaan täydentää lannoitusta kasvukaudella ja biostimulanteilla suojata kasvua. Rukiin hivenlannoituksessa huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti mangaaniin, kupariin ja booriin. Kupari ja boori vaikuttavat kukintaan ja ehkäisevät osaltaan torajyvää rukiilla. YaraVita – tuoteperheestä löytyy sekä moni- että yksiravinteisia lehtilannoitteita hivenlannoituksen täydentämiseen.

Torajyvän esiintymiseen vaikuttavat tekijät; Marja Jalli, LUKE

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa (Stresseed-hanke) selvitettiin tekijöitä, joilla on vaikutusta torajyvän esiintyvyyteen. Vuosina 2016 – 2019 analysoitiin Fazer Myllyn rukiin vastaanottonäytteistä yhteensä 1542 näytettä. Aineistosta oli käytössä seuraavat tiedot: paikkakunta, lajike, viljelyvuosi ja torajyvien määrä paino-%:na. Osasta näytteistä oli tiedossa myös viljelyteknisiä tietoja, kuten toteutetut kasvinsuojelutoimenpiteet. Data analysoitiin ja etsittiin tekijöitä, jotka kyseissä aineistossa lisäsivät korkean torajyväesiintymisen riskiä.

Aineistosta täysin torajyvästä puhtaita oli 2 / 3. Hybridilajikkeen viljely ja rukiin tähkimistä edeltävä tai sen jälkeinen viileä sää lisäsivät vakavampaa torajyväriskiä. Myös talvituhot lisäävät riskiä. Näyttäisi siltä, että Suomen olosuhteissa optimilämpötilat torajyvätartunnalle ovat alhaisempia kuin kirjallisuuden perusteella.

Torajyvän esiintymistä hillitseviä tekijöitä:

• Lajikevalinta
• Tasainen, tiheä kasvusto & kukinta (talvehtimisen varmistaminen)
• Riittävä, tasapainoinen lannoitus ml. hivenravinteet
• Viljelykierto
• Maan muokkaus
• Piennarheinien niitto ennen kukintaa erityisesti alueilla, joilla torajyvää esiintyy runsaasti
• Rikkakasvien huolellinen torjunta, erityisesti heinämäiset rikkakasvit
• Sertifioitu kylvösiemen
• Altistuneiden alueiden erikseen puinti / puimatta jättäminen (esim. ajourat)
• Sadon mekaaninen puhdistus, värilajittelu

Viralliset lajikekokeet testaavat ruislajikkeiden viljelyvarmuutta, Antti Laine, LUKE

Virallisissa lajikekokeissa pitää selvittää mm. seuraavia ominaisuuksia: satoisuutta, taudinkestävyyttä, reagointia ympäristötekijöihin, laatuominaisuuksia, vaihtoehtoisuutta, mahdolliset syys- ja kevätmuoto sekä tuotantorytmiä rehunurmilla. Syysrukiin lajikkeita testataan viljelyvyöhykkeillä I-III, jotka ovat syysrukiin pääviljelyaluetta. Kokeita on kaksi jokaisella viljelyvyöhykkeellä.

Viljelyvarmuuteen liittyvistä tekijöistä syysviljoilla tärkein ominaisuus on talvenkestävyys, joka on rukiilla parempi kuin syysvehnällä ja ruisvehnällä. Syysöljykasvit ja syysohra ovat ongelmallisimpia. Kokeisiin tuleva siemen peitataan keskitetysti Luonnonvarakeskuksessa samalla tavalla kaikilla lajikkeilla siemenlevintäisten tautien estämiseksi. Lisäksi syysviljoilla tehdään lumihomeen torjuntaruiskutus talvehtimisen varmistamiseksi. Kahdessa kokeessa Laukaalla ja Isossakyrössä on myös lumihomeen torjuntaruiskuttamaton koe, josta tehdään lumihomehavainnot ja saadaan lumihomeen luonnollinen taso lajikkeilla ja kokeessa. Erilliseen lumihomeentorjuntakäsittelyyn päädyttiin, kun muutamana vuonna peräkkäin lähes kaikki kokeet tuhoutuivat kokonaan lumihomeen johdosta, minkä seurauksena lajikkeista ei saatu mitään tuloksia eikä lajikkeita voinut hakea lajikeluetteloon. Lajikkeet ovat virallisessa lajikekokeessa vain kaksi vuotta, minkä jälkeen lajikelistalle päässeet lajikkeet voivat osallistua kokeisiin neuvonnallisina lajikkeina. Koesarjaan lasketaan kahdeksan edellisen kasvukauden kokeet. Mittarin ja neuvonnallisten lajikkeiden kautta voidaan laskea suoravertailussa estimaatit lajikkeille kahdeksan vuoden jaksolle, vaikka lajikkeet olisivat olleet eri aikoina kokeissa tuona kahdeksan vuoden jakson aikana. Lumihome ei ole ainoa talvituhojen aiheuttaja. Lajikkeen talvenkestävyyteen kuuluu myös lajikkeen pakkasenkestävyys, joka tulee esiin varsinkin talvella lumettoman maan aikana. Kenttäkokeella ei saada selville lajikkeiden rajoja kylmän kestolle eikä karaistumisnopeuksia. Syysviljat eivät ole enää talvesta selvittyään samalla tavalla alttiita kasvukauden aikaisille sääoloille, kuten kevätviljat kuivuudelle, sillä ne ovat ehtineet muodostaa itselleen hyvän juuriston jo kevätkosteuden aikana. Tämän juuriston turvin ne selviävät kesän kuivien jaksojen aikana kevätviljoja paremmin. Harvoin toistuvia abioottisia ympäristötekijöitä, kuten jääkuoren alla oloa tai kevätahavaa, ei pystytä estimoimaan vertaamalla mittarilajikkeisiin elleivät lajikkeet ole kokeneet kyseisiä oloja.

Erilaiset ympäristötekijät näkyvät lajikkeiden sadoissa. Tulosyhteenvedoissa kokeet on lajiteltu satotason mukaan kolmeen yhtä suureen luokkaan: alhaisen satotason kokeet, keskimääräisen satotason kokeet ja korkean satotason kokeet. Alhaisen satotason kokeet kuvaavat ympäristöoloja, jotka ovat olleet keskimääräistä karumpia. Näissä kokeissa suhteellisesti muita paremmin selviytyneet lajikkeet ovat satovarmempia lajikkeita hankalammissa kasvuoloissa. Luokittelu talvituhojen mukaan on tehty myös samalla tavalla jakamalla kokeet talvituhojen mukaan kolmeen osaan alhaisen talvituhon kokeet, keskimääräisen talvituhon kokeet ja korkea taso. Korkean talvituhon kokeissa parhaiten menestyneet lajikkeet ovat talvenkestävimpiä. Talvituhoissa talvituhoa ovat aiheuttaneet sekä bioottiset että abiottiset tekijät.

Lajikekokeiden tulokset löytyvät osoitteesta px.luke.fi -> maatalous -> viralliset lajikekokeet. Sato- ja laatu luokitteluiden lisäksi on lajikkeiden kasvitautien kestävyyden prosentteina ilmoitetut tulokset, joista voidaan päätellä p-arvoa tutkimalla, eroaako lajikkeen taudinkestävyys mittarilajikkeesta ja mihin suuntaan.

Rukiin jalostus ja koetoiminta Borealilla; Sanna Grönroos, Boreal Kasvinjalostus

Rukiin jalostusohjelmassa on käytössä laaja testausverkko, joka ulottuu Varsinais-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen asti. Ruutukokeita tehdään viidellä koepaikalla ja niiden lisäksi rukiin talvenkestävyyttä testataan erikseen neljällä koepaikalla. Laajan testausverkon ansiosta saamme hyvän käsityksen lajikkeiden käyttäytymisestä erilaisissa olosuhteissa.

Rukiin jalostus Borealilla keskittyy populaatiolajikkeiden jalostukseen, mutta sen rinnalla tehdään jonkin verran myös synteettisten lajikkeiden jalostusta. Hyvä talvenkesto on rukiille tärkeä ominaisuus ja myös yksi tärkeimmistä jalostustavoitteista rukiin jalostusohjelmassa. Sen testaus aloitetaan heti jalostusprosessin alussa, jolloin Suomen oloihin liian herkät linjat karsiutuvat pois jalostusaineistosta nopeasti.

Pyrimme jalostuksella parantamaan rukiin viljelyvarmuutta ja erityisesti pitkäkortisen rukiin alttius laolle on yleisesti tiedossa. Kehitämme tähän ratkaisua lyhytkortisuusgeenin avulla, jonka saimme käyttöömme RYE-SUS EU projektin kautta. Lyhytkortisten suomalaisten populaatioruislajikkeiden jalostusprosessi on vasta alussa ja meidän täytyy vielä varmistua siitä, ettei geenillä ole negatiivisia vaikutuksia muihin tärkeisiin ominaisuuksiin, kuten satoon, juuristoon tai jyväkokoon. Odotammekin tämän jalostusprosessin tuloksia suurella mielenkiinnolla.

Timo Nurminen, Weckman Steel Oy

Vierumäkeläisen Weckman Steelin perustamisesta on tänä vuonna tullut 60 vuotta. Seppiä on ollut suvussa 1700-luvulta lähtien. Weckmanin Konepaja Oy perustettiin 13. huhtikuuta 1962. Yhtiön perusti kolme veljestä, joista kahden, Matin ja Pekan, perilliset jatkavat yhtiötä. Veljekset rakensivat jo 50-luvulla peräkärryjä, kiersivät huutokauppoja ja ostivat kuorma-autojen, runkoja joista valmistettiin vetäviä traktori-perävaunuja. Kiertotaloutta jo tuolloin. Yhtiö vaihtoi 90-luvulla nimensä Weckman Steel Oy:ksi, kun ”konepaja” ei sanana kertonut mitään vientimaissa.

Traktorin perävaunuja, teräsrunkoisia halleja ja ohutlevytuotteita valmistava tehdas on käynyt viimeisen kolmen vuoden aikana läpi mittavan muutosohjelman ja on entistä valmiimpi tämän päivän ja huomisen haasteisiin.

Viennin osuus on noin viidennes Weckman Steel Oy:n liikevaihdosta. Pääkohteina ovat Pohjoismaat ja Viro.. Kaikkiaan viennin osuus perävaunuissa on vajaan 70%:n luokkaa. Tärkeimmässä perävaunujen vientimaassa, Norjassa, Weckmanin perävaunut ovat markkinajohtaja.

Viime vuosina yrityksen kilpailukykyä on parannettu uudistamalla koko vaunumallisto. Kustannustehokkuus on myös ekologisuutta, esim. vaunumallin osien määrää on kyetty vähentämään jopa 40 prosenttia laadusta ja kestävyydestä tinkimättä. Kevyemmällä vaunulla myös polttoaineen kulutus on pienempi ja hyötykuorma suurempi.

Suosituin perävaunun kokoluokka on kantavuudeltaan 13 tonnia, mutta mallisto kattaa vaunutyyppejä 5 –18 tonnin väliltä ja erilaisiin kuljetustarpeisiin kuten viljan ajoon, maansiirtoon, paalien kuljetukseen. Vaunukoko selvästi kasvaa koko ajan ja 18-tonnin vaunut ovat myös tämän päivän volyymituotteita. Prototyyppinä on valmistettu 3-akselin 20-tonnin vaunukin.

Weckman kielenkäytössä vaunun tonnimäärä tarkoittaa kuorman kantavuutta – ei vaunun kokonaispainoa kuorman kanssa. Weckman -vaunuissa on laaja lisävarustevalikoima ja isoja vaunuja saa liikennevarustuksellakin , max 50 km/h.

Teräshallit ovat toinen päätuote. Noin puolet halleista myydään maatiloille ja lämpöeristetyt hallit soveltuvat maatalouskäytön lisäksi erinomaisesti mm. pienteollisuuden ym. lämpimän tilan tarpeisiin.

Teräskatteet ovat yhtiön liikevaihdossa suurin tuoteryhmä. Tuotteita löytyy niin ammattirakentamiseen kuin kotinsa kattoa uusivalle rakennuttajalle – myös koko kattoremontti valmiiksi avaimet käteen toteutettuna.

Weckman on ollut alusta saakka perheyritys ja sitä halutaan jatkaa. Seuraava sukupolvi tähyääkin jo tulevaisuuteen sillä ”Säät vaihtuu – Weckman kestää”.