Rukiilla on merkittävä rooli suomalaisten täysjyväviljan saannissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan rukiista saadaan suomalaisten ruokavaliossa reilusti yli puolet päivittäisestä täysjyväviljamäärästä. Syksyllä julkaistuissa ravitsemussuosituksissa annettiin ensimmäistä kertaa grammamääräinen suositus täysjyväviljan saannille.
Täysjyväviljan riittävä saanti edistää terveyttä monin tavoin. Näin ollen sen suositeltavan saantimäärän tarkempi määrittely on hyvä ja odotettu asia. Täysjyvän on todettu muun muassa pienentävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja joihinkin suolistosyöpiin. Täysjyvävilja sisältää runsaasti kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita bioaktiivisia yhdisteitä, jotka ovat sen terveysvaikutusten taustalla.
Marraskuussa 2024 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemissa ravitsemussuosituksissa annetaan ensi kertaa tarkka suositus täysjyväviljan saannista: täysjyvää tulisi syödä vähintään 90 g päivässä. Tämä vastaa esimerkiksi kolmea ruisleipäpalaa, yhtä lautasellista puuroa ja reilua desilitraa keitettyjä ohrasuurimoita. Vaikka lähes kaikki suomalaiset syövät täysjyväviljaa, emme kuitenkaan yllä suositukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Finravinto 2017 tutkimuksen mukaan naiset saavat täysjyvää ruokavaliostaan keskimäärin 47 g ja miehet 63 g päivässä.
Finravinto 2017 tutkimuksen mukaan täysjyväruis on suomalaisten tärkein täysjyvän raaka-ainelähde. Sen osuus täysjyvän kokonaissaannista on miehillä 60 % ja naisilla 53 %. Täysjyväkauran osuus saannista on miehillä 22 % ja naisilla 27 %. Suurimman osan täysjyväviljastaan suomalaiset saavat ruisleivistä ja puuroista. Ruisleipien osuus on miehillä 57 % ja naisilla 49 %. Puurojen osuus on miehillä 19 % ja naisilla 23 %. Esimerkiksi ruisleipäpala sisältää täysjyvää noin 14 g ja keskikokoinen puuroannos noin 34 g.
Täysjyväviljan saannin kannalta on huolestuttavaa, että viime vuosikymmeninä rukiin kulutus on vähentynyt Suomessa. THL:n Finravinto 2027 -tutkimuksen mukaan täysjyvän ja täysjyvärukiin saannissa on eroja alueellisesti sekä ikäryhmittäin. Saanti on suurempaa Pohjois-Savossa verrattuna etenkin Etelä-Suomen alueisiin ja vanhemmilla tutkituilla verrattuna nuorempiin. Ruokakulttuuriimme perinteisesti kuuluvat täysjyväpitoiset ruuat, kuten ruisleipä ja kaurapuuro, ovat säilyttämisen arvoinen asia osana ruokavaliotamme. Täysjyväviljan saannin turvaamiseksi tulisikin tehdä toimia sekä rukiin että muiden täysjyväviljojen kulutuksen lisäämiseksi etenkin nuorten keskuudessa.
Ruista ja sen terveysvaikutuksia juhlitaan Ruisleipäpäivänä 28.2. Ruisleivällä ja muilla ruisherkuilla voi herkutella juhlapäivänä ja jokaisena muunakin vuoden päivänä.
Lähteet:
FinRavinto 2017 –tutkimus; THL. 2022
Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024; Valtion ravitsemusneuvottelukunta, THL. 2024