logo

Tiedotteet

Ruis – ylivoimainen täysjyvän lähde

Rukiilla on merkittävä rooli suomalaisten täysjyväviljan saannissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan rukiista saadaan suomalaisten ruokavaliossa reilusti yli puolet päivittäisestä täysjyväviljamäärästä. Syksyllä julkaistuissa ravitsemussuosituksissa annettiin ensimmäistä kertaa grammamääräinen suositus täysjyväviljan saannille.

Täysjyväviljan riittävä saanti edistää terveyttä monin tavoin. Näin ollen sen suositeltavan saantimäärän tarkempi määrittely on hyvä ja odotettu asia. Täysjyvän on todettu muun muassa pienentävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja joihinkin suolistosyöpiin. Täysjyvävilja sisältää runsaasti kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita bioaktiivisia yhdisteitä, jotka ovat sen terveysvaikutusten taustalla.

Marraskuussa 2024 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemissa ravitsemussuosituksissa annetaan ensi kertaa tarkka suositus täysjyväviljan saannista: täysjyvää tulisi syödä vähintään 90 g päivässä. Tämä vastaa esimerkiksi kolmea ruisleipäpalaa, yhtä lautasellista puuroa ja reilua desilitraa keitettyjä ohrasuurimoita. Vaikka lähes kaikki suomalaiset syövät täysjyväviljaa, emme kuitenkaan yllä suositukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Finravinto 2017 tutkimuksen mukaan naiset saavat täysjyvää ruokavaliostaan keskimäärin 47 g ja miehet 63 g päivässä.

Finravinto 2017 tutkimuksen mukaan täysjyväruis on suomalaisten tärkein täysjyvän raaka-ainelähde. Sen osuus täysjyvän kokonaissaannista on miehillä 60 % ja naisilla 53 %. Täysjyväkauran osuus saannista on miehillä 22 % ja naisilla 27 %. Suurimman osan täysjyväviljastaan suomalaiset saavat ruisleivistä ja puuroista. Ruisleipien osuus on miehillä 57 % ja naisilla 49 %. Puurojen osuus on miehillä 19 % ja naisilla 23 %. Esimerkiksi ruisleipäpala sisältää täysjyvää noin 14 g ja keskikokoinen puuroannos noin 34 g.

Täysjyväviljan saannin kannalta on huolestuttavaa, että viime vuosikymmeninä rukiin kulutus on vähentynyt Suomessa. THL:n Finravinto 2027 -tutkimuksen mukaan täysjyvän ja täysjyvärukiin saannissa on eroja alueellisesti sekä ikäryhmittäin. Saanti on suurempaa Pohjois-Savossa verrattuna etenkin Etelä-Suomen alueisiin ja vanhemmilla tutkituilla verrattuna nuorempiin. Ruokakulttuuriimme perinteisesti kuuluvat täysjyväpitoiset ruuat, kuten ruisleipä ja kaurapuuro, ovat säilyttämisen arvoinen asia osana ruokavaliotamme. Täysjyväviljan saannin turvaamiseksi tulisikin tehdä toimia sekä rukiin että muiden täysjyväviljojen kulutuksen lisäämiseksi etenkin nuorten keskuudessa.

Ruista ja sen terveysvaikutuksia juhlitaan Ruisleipäpäivänä 28.2. Ruisleivällä ja muilla ruisherkuilla voi herkutella juhlapäivänä ja jokaisena muunakin vuoden päivänä.

Lähteet:
FinRavinto 2017 –tutkimus; THL. 2022
Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024; Valtion ravitsemusneuvottelukunta, THL. 2024

Kotimainen ruis riittää ruisleivän leivontaan

Vaikka syksyn 2024 ruissato jäi alle elintarviketeollisuuden vuotuisen tarpeen, aiempien varastojen ansiosta kotimaista ruista riittää rukiisen leivän leivontaan seuraavaan sadonkorjuuseen asti. Näin kertoi Pro Rukiin puheenjohtaja Tero Hirvi yhdistyksen marraskuussa järjestämässä Ruiswebinaarissa.

Vaikka rukiin elintarvikekäyttö on ollut viime vuosina loivassa laskussa, sillä on kuitenkin edelleen hyvä ja vakaa kysyntä, Fazer Myllyn viljanhankintajohtajana toimiva Tero Hirvi totesi Ruiswebinaarin avauspuheenvuorossaan. Vuotuinen rukiin elintarvikekäyttö on Suomessa noin 78 000 tonnia. LUKEn mukaan syksyn 2024 ruissatoarvio oli 43 720 tonnia. Vaikka syksyn 2024 ruissato jäi reippaasti vuotuisen elintarvikekäytön alle, kotimaista ruista riittää Hirven mukaan rukiisen leivän leivontaan seuraavaan sadonkorjuuseen asti. Elintarviketeollisuuden tarve katetaan syksyn 2024 sadolla sekä vanhoilla varastoilla, sillä Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) tase-ennusteen mukaan satoon 2024 tultiin suurilla varastoilla.

Talvituhojen ohella etenkin kuuma ja kuiva alkukasvukausi 2024 näkyivät hehtaarisadoissa. Osassa sadosta oli myös torajyväongelmaa. Viljan korjuuta edeltävä sateinen ja kylmä sää aiheuttaa rukiin alhaisen sakoluvun. Syksyn 2024 rukiin sakoluvut olivat korkeita, Tero Hirvi kertoi. Hänen mukaansa suurin tarve on sakoluokalle 150-200, mutta myös matalasakoista ruista tarvitaan.

Ruokaviraston mukaan rukiin keskimääräinen sakoluku oli 184 syksyllä 2024. Ruisjauhon sakoluku on tyypillisesti 110-140 välillä. Liian alhainen sakoluku aiheuttaa leivän sisuksen jäämisen taikinamaiseksi. Korkeamman sakoluvun ruisjauhoja käytetään näkkileivän leivontaan. Alimman sakoluvun (60 – 80) ruista käytetään mämmin valmistukseen. Mämmirukiin sakoluvulla ei ole alarajaa. Eri sakoluvun ruiserien sekoittaminen ja sakoluvun alentaminen on mahdollista tehdä hallitusti teollisuudessa, jolloin saadaan aikaiseksi kuhunkin käyttötarkoitukseen sakoluvultaan sopivia seoksia. Sakoluvun kohottaminen sitä vastoin on hankalaa tai mahdotonta.

Pro Ruis ry kannustaa viljelijöitä rukiin viljelyyn muun muassa järjestämällä rukiin viljelykilpailun. Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannustaa tavoitteellisen rukiin tuotantoon. Ruismestari 2025 -kilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta. Lisätietoja kilpailusta: https://www.proruis.fi/ruismestari/

Ruiswebinaari 28.11. – Ajankohtaista rukiista

Pro Ruis järjestää RUISwebinaarin torstaina 28.11.2024 klo 10-11.30

Seminaarissa ajankohtaista asiaa rukiin viljelystä ja syksyn 2024 ruissadosta. Terveellisellä rukiilla on myös merkittävä rooli suomalaisten täysjyvän saannissa. Lisäksi kannattaa tulla kuuntelemaan, mitä kuluttajat vastasivat kysymyksiin rukiista ja ruisleivästä.

Ilmoittautuminen Ruiswebinaariin sähköpostitse terhi.virtanen(at)leipatiedotus.fi. Lähetämme ilmoittautuneille Teams -linkin lähempänä ajankohtaa.

  • Puheenjohtaja Tero Hirvi, Pro Ruis ry 
    Webinaarin avaus
    Miltä syksyn 2024 ruissato näyttää? Miksi viljellä ruista?
  • Projektikoordinaattori Terhi Virtanen, Pro Ruis ry
    Ruis täysjyvän lähteenä ruokavaliossamme – täysjyvä ravitsemussuosituksissa
  • Toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry 
    Mitä kuluttaja pohtii rukiista ja ruisleivästä?
  • Myynninkehityspäällikkö Helena Lappala; Kesko Päivittäistavarakauppa / tuoretuotteet
    Ruisleipä leipähyllyllä – kaupan näkökulma ruisleipään

Tervetuloa!

Torajyvien raja-arvot tiukentuvat

Tiukentuvat torajyvävaatimukset ovat haaste etenkin hybridirukiille, sillä hybridilajikkeet ovat yleisesti alttiimpia torajyvälle kuin populaatiolajikkeet. Syynä tähän on lähinnä hybridilajikkeiden heikompi siitepölyn tuotanto. Viljelijä voi vaikuttaa torajyväriskiin viljelytoimenpiteillä ja lajikevalinnalla. Rukiinviljelyssä on kiinnitettävä erityistä huomiota koko sen kasvuajan olosuhteisiin ja viljelytoimenpiteisiin.

Torajyvän pahkojen enimmäismäärä elintarvikekäyttöön tarkoitetussa rukiissa on nyt 0,5 grammaa kilossa (0,05 prosenttia), mutta se alenee 0,2 grammaan kilossa (0,02 prosenttia) 1.7.2025. Torajyvän tuottamien toksiinien eli ergotalkaloidien sallittu enimmäismäärä rukiista valmistetuissa myllytuotteissa tiukentuu 500 mikrogrammasta 250 mikrogrammaan kilossa 1.7.2028.

Kokosimme alle yhteenvedon erikoistutkija Marja Jallin (Luonnonvarakeskus LUKE) torajyvää ja uusia raja-arvoja käsittelevistä puheenvuoroista Pro Rukiin Pellonpiennarpäivissä 2022 ja 2023 sekä Pro Rukiin viljelyasiantuntijan vinkit torajyväriskiin vaikuttamiseen.

Torajyvän esiintymiseen vaikuttavat tekijät; erikoistutkija Marja Jalli, LUKE

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa (Stresseed-hanke) selvitettiin tekijöitä, joilla on vaikutusta torajyvän esiintyvyyteen. Vuosina 2016 – 2019 analysoitiin Fazer Myllyn rukiin ennakkonäytteistä yhteensä 1542 näytettä. Aineistosta oli käytössä seuraavat tiedot: paikkakunta, lajike, viljelyvuosi ja torajyvien määrä paino-%:na. Osasta näytteistä oli tiedossa myös viljelyteknisiä tietoja, kuten toteutetut kasvinsuojelutoimenpiteet. Data analysoitiin ja etsittiin tekijöitä, jotka kyseissä aineistossa lisäsivät korkean torajyväesiintymisen riskiä.

Nykyisten raja-arvojen mukaan kaksi kolmasosaa kyseisistä näytteistä oli puhtaita ja kolmasosassa esiintyi torajyviä. Kahdessa prosentissa näytteistä raja-arvot ylittyivät eli torajyviä oli enemmän kuin sallittu määrä. Uusien raja-arvojen mukaan samasta aineistosta kahdeksan prosenttia eli vajaa kymmenesosa ei täyttänyt kriteerejä.

Hybridilajikkeen viljely ja rukiin tähkimistä edeltävä tai sen jälkeinen viileä sää lisäsivät vakavampaa torajyväriskiä. Viljan vastaanottonäytteistä tehtyjen analyysien perusteella riski korkeisiin torajyväpitoisuuksiin on hybridilajikkeilla lähes nelinkertainen populaatiolajikkeisiin verrattuna. Uusilla PollenPlus-lajikkeilla riski kuitenkin laskee merkittävästi. Kasvukauden sääoloilla on myös suuri vaikutus torajyvien esiintymiseen: matalat lämpötilat tähkälle tulon molemmin puolin lisäsivät riskiä 2–10 kertaiseksi. Myös talvituhot lisäävät riskiä. Myös toukokuun viileys lisää riskiä ja torajyviä esiintyi enemmän niinä vuosina, joina talvituhoja oli paljon. Näyttäisi siltä, että Suomen olosuhteissa optimilämpötilat torajyvätartunnalle ovat alhaisempia kuin kirjallisuuden perusteella. Muista tekijöistä syksyn tuhohyönteistorjunta yhdistyi matalaan torajyväriskiin. Todennäköisesti tuhohyönteistorjunta on indikaattori, joka kertoo ylipäätään tilan hyvistä viljelykäytänteistä.

Etelä-Pohjanmaalla värilajiteltujen viljanäytteiden ergotalkaloidipitoisuudet olivat Luken analyysien mukaan alhaiset. Mikäli sadon alkuperäinen torajyväpitoisuus on korkea, voi sato lajittelusta huolimatta sisältää ergotalkaloideja yli sallitun raja-arvon. Voimakkaan torajyvätartunnan alueet kannattaakin puida ja säilyttää erikseen.

Torajyvän esiintymistä hillitseviä tekijöitä:

  • Lajikevalinta
  • Tasainen, tiheä kasvusto & kukinta (talvehtimisen varmistaminen)
  • Riittävä, tasapainoinen lannoitus ml. hivenravinteet
  • Viljelykierto
  • Maan muokkaus
  • Piennarheinien niitto ennen kukintaa erityisesti alueilla, joilla torajyvää esiintyy runsaasti
  • Rikkakasvien huolellinen torjunta, erityisesti heinämäiset rikkakasvit
  • Sertifioitu kylvösiemen
  • Altistuneiden alueiden erikseen puinti / puimatta jättäminen (esim. ajourat)
  • Sadon mekaaninen puhdistus, värilajittelu

Viljelijä voi vaikuttaa torajyväriskiin viljelytoimenpiteillä ja lajikevalinnalla; Pro Ruis ry

  • Älä tallaa peltoja

Torajyvää esiintyy etenkin kylmän ja sateisen sään aikana. Erityisen alttiita sille ovat kasvuston tallatut osat, jotka jäävät kehityksessä jälkeen. Jos kasvusto tallaantuu esimerkiksi kasvinsuojelun yhteydessä, muodostuu helposti torajyviä. Lohkoilla pitää olla selkeät ruiskutusurat kasvinsuojelua ja lisälannoitusta varten. Riittävän leveillä ajo- eli ruiskutusurien jättämisellä kylvön yhteydessä on merkitystä torajyväriskin pienentämiseksi. Tallatut ajourien reunarukiit kukkivat muuta kasvustoa myöhemmin ja torajyvän tartunta-aika pitenee.

  • Kasvinjalostus

Rukiin hybridilajikkeilla on todettu olevan populaatiolajikkeita suurempi riski korkeille torajyväpitoisuuksille. Hybridirukiin torajyväkestävyyttä on onnistuttu parantamaan kasvinjalostuksella tehostamalla uusien lajikkeiden pölytystä. Esimerkiksi KWS:n PollenPlus -hybridiruislajikkeiden ominaisuus lisää siitepölytuotantoa ja vähentää torajyvän syntymisen riskiä.

  • Sääolot

Myös sääolot vaikuttavat torajyväpitoisuuteen. Viileässä säässä kukinta kestää pidempään, jolloin torajyvän tartunta-aikakin pitenee ja riski kasvaa. Viileä sää (noin 12 astetta) kukintaa edeltävän ja jälkeisen kolmen viikon aikana lisää korkeiden torajyväpitoisuuksien riskiä moninkertaiseksi muutamaa astetta lämpimämpään säähän verrattuna.

  • Kasvinsuojelulla tasainen ruiskasvusto

Epätasaisessa kasvustossa rukiin kukinta pitenee. Tästä syystä tulee pyrkiä saamaan hybridirukiin kasvustosta tasainen ja tiheä. Kasvinsuojelutoimenpiteistä syksyllä tehtävällä kahukärpästorjunnalla on merkittävä vaikutus torajyvien esiintymisrunsauteen. Kahukärpästorjunta voi tosin olla merkki myös siitä, että tilalla kiinnitetään muutenkin hyvään viljelytekniikkaan huomiota.

Rukiin torajyvä

Rukiin torajyvä

Tee rukiille talvivakuutus nyt

Lämpimän syksyn ansiosta rukiin oraat ovat kehittyneet hyvin ja kasvavat vieläkin. Pro Rukiin viljelyasiantuntija Lasse Matikainen muistuttaakin, että kasvuston suojaaminen lumihometta vastaan on nyt tärkeää. Taudille erityisen suotuisat olosuhteet kehittyvät silloin, kun pysyvä lumi sataa routaantumattomaan maahan. Pahimmillaan lumihome voi aiheuttaa ruiskasvuston tuhoutumisen.

Ruiskutus pitää tehdä ennen sadetta, mutta ei heti sateen jälkeen, koska myöhään syksyllä pellot kuivuvat heikosti. Jos yöt ovat kosteita ja aamut sumuisia, on suositeltavin ruiskutushetki päivällä. Tuulikulkeuman riskiä voi vähentää lisäämällä ruiskuun Gondor -valmistetta. Lumihomeaineen mukaan kannattaa vielä lisätä mangaanipitoista lehtiravinnetta.

Lisätiedot: Lasse Matikainen, asiantuntija, Pro Ruis ry, matikainen.lasse(at)gmail.com

Ruismestari 2025 -kilpailuun ilmoittautuminen on avattu – ilmoittaudu mukaan!

Pro Ruis ry etsii RUISMESTARIA vuodelle 2025

Pro Ruis ry järjestää viljelijöille suunnatun Ruismestari 2025 -kilpailun, johon voi ilmoittautua mukaan nyt, 1.-15.10.2024. Ilmoittautumisia otetaan vastaan sähköpostiosoitteessa info@proruis.fi. Kilpailun pääpalkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 YLEISVAUNU erikoisvärityksellä.

Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita.

Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannustaa tavoitteellisen rukiin tuotantoon, Pro Rukiin hallituksen puheenjohtaja Tero Hirvi kertoo. Ruismestari 2025 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen ja ekologisuuteen.

Nyt jo viidettä kertaa järjestettävän Ruismestari 2025 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Seppo Kuisma Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Tilasiemen Oy, Viljelijän Berner, Corteva Agriscience, Syngenta ja Yara Suomi Oy.

Ruismestari -kilpailujen kova taso on yllättänyt positiivisesti. Vuoden 2019 Ruismestari -kilpailun aikana olosuhteet olivat loistavat ja kaikkien kilpailijoiden keskisato oli 8555 kg ja jopa neljä kilpailijaa ylitti 10 000 kg hehtaarisadon. Myös edellisessä RUISMESTARI -kilpailussa saavutettiin valtakunnan keskiarvosatoihin nähden huippusatotasoja: voittajan keskisato oli yli 8000 kg.

Osallistuneiden joukossa on ollut viljelijöitä eri ikäluokista ja eri puolilta maata. Mukana on ollut kilpailijoita, jotka ovat viljelleet ruista ensimmäistä kertaa, kun taas osalla on ollut takanaan vuosien kokemus rukiin viljelystä. Tilojen ruisalat ovat vaihdelleet reilusta 5 hehtaarista yli 80 hehtaariin. Edellisten vuosien mestarit ovat kertoneet kilpailuun osallistumisen tuovan uutta näkemystä viljelyyn.

Ruismestari 2025 -kilpailuun ilmoittautuminen on nyt avoinna. Ilmoittaudu siis mukaan info@proruis.fi.

Lisätietoja Ruismestari 2025 -kilpailuun osallistumisesta

www.proruis.fi/ruismestari. Terhi Virtanen, projektikoordinaattori Pro Ruis ry; terhi.virtanen(at)leipatiedotus.fi

Pro Rukiin järjestämän Ruismestari 2025 -kilpailun palkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 YLEISVAUNU erikoisvärityksellä.

Pellonpiennarpäivien puheenvuoroja kesältä 2024

Pro Ruis järjesti kesällä 2024 pellonpiennarpäivän 25.6. RUISMESTARI 2019 -kilpailun voittajan, Kimmo Polon, ruispellon laidalla Alastarolla. Kimmon haastattelu ja ajatuksia rukiin viljelystä on luettavissa lisää Agrimedian tekemässä 28.6.2024 julkaisussa. Alla olevista ammattilaisten teksteistä löytyy hyviä ohjeita ja ajatuksia rukiin viljelyyn, jotka kannattaa huomioida vaikka RUISMESTARI 2025 -kilpailuun osallistuessa.

Nyt kun rukiin kylvöt alkavat olla ajankohtaisia, kannattaa huomioida rukiin viljelykilpailu, Pro Rukiin RUISMESTARI 2025 -kilpailu, johon kannattaa ehdottomasti osallistua mukaan! Kilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta, joka kylvetään kuluvana syksynä. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita. Kilpailun pääpalkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 YLEISVAUNU erikoisvärityksellä. Kilpailuun ilmoittautuminen avautuu 1.10.2024. Kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly sekä Seppo Kuisma Oy ja muina sponsoreina Boreal Kasvinjalostus, Hankkija, KWS, Tilasiemen, Viljelijän Berner, Corteva Agriscience, Syngenta ja Yara Suomi. Lisätietoja RUISMESTARI 2025 -kilpailusta Pro Rukiin nettisivuilta https://www.proruis.fi/ruismestari/


Tero Hirvi, Fazer Mylly: Fazer Myllyn rukiin sopimusviljely
Ostamme ruista, toimituspaikkoina Lahti, Turenki, Koria ja Loimaa. Teemme rukiista viljelysopimuksia sadosta 2025. Rukiin viljelyssä on hyvä kiinnittää erityisesti huomiota lajikkeiden satoisuuteen. Erilaisille sakolukutasoille on tarvetta. Pääasiassa tarvetta on 150-200-sakoiselle rukiille.  Viljelyssä on hyvä kiinnittää huomiota myös torajyväriskin hallintaan viljelymenetelmien avulla.  Fazer Myllyllä on tarjolla kaksi viljelysopimusmallia sadosta 2025: markkinahintainen ja kiinteähintainen viljelysopimus. Ajankohtainen tarjous löytyy osoitteesta:  https://www.fazermills.com/fi/viljanosto/perushinnat/


Anu Jumppanen, KWS: Rukiin monet mahdollisuudet
Kiinnostus hybridirukiiden viljelyyn on kasvussa. Hybridirukiilla on korkeat sato- ja laatuominaisuudet ja hyvät agronomiset ominaisuudet kuten talvenkestävyys, kuivuuden sietokyky, hyvät korsiominaisuudet ja taudinkestävyys. Kiinnostus hybridiruista kohtaan ei johdu pelkästään sen agronomisista ansioista, vaan sen viljely on ympäristöystävällistä, se tuo viljelykiertoon monipuolisuutta ja sillä on yhä laajenevat markkinamahdollisuudet. Kasvualueina maailmalla ovat artesaanileivät, erikoisoluet ja muut alkoholituotteet, mutta suurin kasvualue on rehukäyttö sikojen ruokinnassa.

Vähemmän hiilidioksidipäästöjä
Hybridirukiilla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä viljan tuotannossa. Hybridirukiista syntyy noin 70 kilogrammaa hiilidioksidipäästöjä satotonnia kohti eli noin 20 prosenttia vähemmän kuin esimerkiksi vehnästä tai ohrasta
Pienempi lannoitteiden tarve
Pienempi veden tarve, ruis käyttää 25 % vähemmän vettä / ha kuin syysvehnä
Erittäin hyvä kasvinterveys


Ruista ruokintaan
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat rukiin hyödyt sikojen rehuviljana, mikä avaa laajenevia markkinamahdollisuuksia viljelijöille – myös Suomessa (Tempo –rotu). Ruis sisältää runsaasti kuitua, joten se edistää kylläisyyttä, suoliston terveyttä ja rauhallista käyttäytymistä. Rukiilla on suotuisa aminohappoprofiili. Ainoastaan kauran proteiinissa on hieman korkeampi lysiinipitoisuus kuin rukiissa. Vehnään verrattuna rukiin proteiinissa on noin 30 % enemmän lysiiniä (välttämättömät aminohapot lysiini, metioniini ja treoniini). Ruisrikkaat rehuseokset voivat vähentää hiilidioksidipäästöjä sianlihan tuotannossa yli 20 %.

KWS tarjoaa korkean satopotentiaalin hybridirukiita eri käyttötarkoituksiin
Huolimatta siitä, että nykyaikaisten hybridien korret ovat lyhempiä ja jäykempiä, ruis on edelleen korkea viljelykasvi ja tuottaa 30 prosenttia enemmän olkea kuin ohra tai vehnä – rukiin oljen alhaisen pölyämisen takia se soveltuu hyvin kuivikkeeksi ja virikkeeksi (biomassaa, lisätuloja). KWS tarjoaa PollenPLUS-lajikkeita, joiden siitepölyn muodostus on huomattavasti suurempaa kuin tavanomaisilla hybridilajikkeilla, mikä vähentää torajyvien syntymisen riskiä. KWS:n tuleva hybridirukiin valikoima on mukautettu Euroopan unionin tuleviin torajyväkynnyksiin. Tämä koskee myös uusia lajiketyyppejä, kuten kääpiö- ja kevätruista.

Ruis on siis taloudellisesti, kestävästi ja monipuolisesti toimivan viljelijän valinta!


Antti Jaakkola, Syngenta Nordics: Rukiin kasvinsuojelu 25.6.2024
Onnistunut kasvunsäätö rukiilla vaatii hyvää suunnitelmaa, kasvuston tilanteen ja olosuhteiden tarkkailua sekä oikea-aikaista ruiskutusta. Kasvunsäädekäsittelyt on suositeltavaa tehdä jaettuna käsittelynä. Ruiskutuksista ensimmäinen pitää tehdä ajoissa heti kasvun käynnistyttyä keväällä, korrenkasvun aikana on yleensä tarvetta toiselle ajokerralle ja rehevissä kasvustoissa tarvitaan vielä viimeinen kasvunsääde lippulehtivaiheessa lyhentämään pituutta. Paikalliset olosuhteet, maalajit ja käytetyt panostukset lannoitukseen jne. määrittävät kasvunsääteen tarvetta. Huonoissa olosuhteissa ja alemmalla panostuksella riittää vähempiä annos ja ajokertojen määrä. Erittäin reheviä kasvustoja voi joutua säätämään vielä useampia kertoja kuin aiemmin mainitut kolme ajankohtaa. Yleisesti nyrkkisääntönä voi pitää että aikaisemmat käsittelyt vahventavat tyveä ja lyhentävät alimpien solmujen väliä, myöhemmät käsittelyt vaikuttavat ylimpien solmuvälien pituuteen. Kasvunsääteillä saadaan myös tasattua versojen välisiä eroja. Kasvunsääteitä on saatavilla useita eri tuotteita ja ne tarjoavat monia vaihtoehtoja oman kasvunsääde ja laontorjunta strategian toteutukseen. Uudemmat kasvunsääteet kuten Moddus Evo toimivat nopeasti ja vaikuttavat tehokkaasti, mutta myös vanhemmille tuotteille esim. Moddus M ja Sonis on oma paikkansa hellävaraisempina vaihtoehtoina mm. kasvulle vähemmän suotuisissa olosuhteissa.  

Vixeran biostimulantti sitoo typpeä ilmasta viljan käyttöön. Rukiilla se voidaan levittää samassa tankkiseoksessa ensimmäisen ruiskutuksen yhteydessä. Vixeran soveltuu samaan tankkiseokseen useimpien rikkakasviaineiden, tautiaineiden ja mm. Moddus Evo, Moddus M ja Sonis -kasvunsääteiden kanssa. Tämän kevään olosuhteissä Vixeran olisi auttanut ruista saamaan typpeä kasvun avuksi kuivan toukokuun aikana. Maassa oli kosteutta ja ruis kasvussa, mutta monin paikoin kuivan toukokuun alussa levitetyt lannoiterakeet sulivat rukiin käyttöön vasta kesän alun sateiden myötä.  

Kylänurmikka näyttää yleistyvän yhä enemmän myös rukiilla. Sen torjuntaan rukillta, vehnältä ja ruisvehnältä on tulossa Syngentalta uusi rikkakasviaine, mutta rekisteröintiä ja käyttölupaa odotetaan aikaisintaan 2025 tai 2026.  

Kasvitautientorjunta rukiille kannatta tehdä. Rukiin rengasruoste on yleisempää kuin luullaan ja se voi vähentää satoa merkittävästi. Jos koko ruispelto on jätetty ilman tautiasuojaa ei välttämättä huomata ilman tautiaineen saanutta vertailukohtaa miten paljon taudit ovat alentaneet satoa. Pitkää suojaa ruostetauteja vastaan tarjoaa Elatus Era tautiaine.

Arto Markkula, Syngenta Nordics: Rukiin kasvinsuojelu 5.8.2024
Torajyvä on riski rukiin kauppakelpoisuuden kannalta. Riskinhallintakeino sitä vastaan on saada ruis kasvamaan mahdollisimman tasaisesti, jotta kaikki tähkää tuottavat versot heilimöisivät tehokkaasti ja samaan aikaan. Tämä koskee erityisesti hybridilajikkeita, jotka luonnostaan ovat heikkoja siitepölyn tuottajia. Kasvinsuojelulla, kuten muillakin viljelytoimenpiteillä voi vaikuttaa torajyväriskiin.

Syksyllä kahukärpäsen vioitus johtaa joko koko kasvin tai vain pääverson tuhoutumiseen. Sivuversojen avulla kahukärpäsestä selvinnyt kasvi kasvaa eri tahtiin kuin vioittumaton kasvi. Keväällä kasvustossa on siten eri ikäisiä ja hieman eri tahtiin kasvavia versoja. Kahukärpänen torjutaan oraan 2-3-lehtivaiheessa pyretroidi-valmisteella, esim. Karate Zeon. Torjunta kohdistuu itse muniviin kärpäsiin sekä niiden toukkiin, jotka kuoriuduttuaan joutuvat kosketuksiin kasvin pinnassa olevaan torjunta-aineeseen. Kasvin pinnalla oleva pyretroidi myös karkottaa muninta-aikeissa olevia kärpäsnaaraita.

Lumihome aiheuttaa myös epätasaisuutta ruiskasvustoon, kun vioittuneet ja terveet versot kasvavat eri tahtiin. Proline on nykyään ainoa ko. tarkoitukseen hyväksytty valmiste. Ruiskutus mahdollisimman myöhään syksyllä, mutta pari viikkoa ennen kylmien kelien alkamista. Näin aine ehtii imeytyä kasviin ja kulkeutua siellä. Kasvin sisällä aine on suojassa talven yli ja se toimii keväällä, kun lumihome yrittää iskeä kasviin.

Rikkakasvit häiritsevät rukiin tasaista kasvua, joten ne on torjuttava ajallaan. Syksyllä tehty torjunta esim. Boxer+DFF-seoksella puhdistaa pellon kasvutilasta kilpailevista ja kasvuston epätasaisuutta aiheuttavista rikkakasveista jo syksyllä. Saunakukkaa voi vielä keväällä olla pellossa, mutta sen voi helposti torjua pienannosvalmisteilla. Fenoksihappoja eli ns. hormonivalmisteita ei suositella hybridirukiille, sillä ne voivat vaikuttaa haitallisesti rukiin kasvuun.

Lakoontuminen pitää ehkäistä, sillä torajyvä ja homeet ovat lakoontuneen kasvuston suuret riskit. Kasvunsäätö tulee rukiilla aloittaa mahdollisimman aikaisin keväällä. Moddus Evo tasaa kasvuun lähtevää ruiskasvustoa niin, että korrenkasvun alussa tähkää tuottavat pää- ja sivuversot ovat samassa kasvuvaiheessa. Käsittely kun kasvustossa on 2-3 uutta lehteä. Populaatiolajikkeilla suositellaan korrenkasvun aikaan vielä kahta käsittelyä lisää. Ensimmäinen korrenkasvun alussa ja viimeinen lippulehtivaiheessa. Hybridilajikkeilla korren lyhennykseen riittää yleensä yksi käsittely. Lippulehtivaiheen käsittelyyn on saatavilla valmis pakettiratkaisu Moddus M + Cerone, joka on tehokas mutta hellävarainen.

Rengaslaikku tuhoaa rukiin lehtipinta-alaa. Se ilmaantuu kasvustoon melko myöhään, joten korrenkasvun alun kasvunsäätöruiskutukseen ei tautiainetta välttämättä tarvitse lisätä. Ruosteet alentavat satoa pahasti, jos ne iskevät ruiskasvustoon. Jos puimuri puidessa värjäytyy ruosteen väriseksi, on satotappio 1-2 t/ha. Torjuntaruiskutus pitää tehdä ajoissa lippulehden tullessa esiin ja sen voi yhdistää kasvunsäätökäsittelyyn. Rukiilla lippulehtivaiheen tautitorjuntaan kannattaa valita aine, jolla on hyvä ja pitkäaikainen teho ruosteisiin, kuten esim. Elatus Era.

Torajyvää ei voi torjua kasvinsuojeluruiskutuksin. Sen riskiä pienennetään ennalta ehkäisevästi.


Rukiin lannoituksesta; Anna-Kaisa Salovaara, Yara Suomi Oy
Syyslannoituksella annetaan eväät kasvuston nopealle kehitykselle syksyllä ja hyvälle sadolle seuraavalla kasvukaudella. Ruis versoo pääasiassa syksyllä, ja siksi on tärkeää huolehtia kasvuston riittävästä typen, fosforin ja kaliumin saannista. Fosfori on tärkeää myös juurten ja versojen kehitykselle ja siten muiden ravinteiden hyödyntämiselle. Kalium parantaa talvenkestävyyttä sekä rukiin kykyä vastustaa sienten aiheuttamia kasvitauteja. Syyslannoitukseen sopivia tuotteita ovat esimerkiksi YaraMila Y6 tai Y8 ja YaraSuna orgaaniset kierrätyslannoitteet. Lisäksi YaraVita-lehtilannoitteiden sekoitettavuus tankkiseoksiin kannattaa hyödyntää jo syksyn ruiskutuksissa. Lehtilannoitus auttaa vahvistamaan juuristoa ja varmistamaan hyvän hiventasapainon kevättä varten.

Syysrukiin kevätlannoitus tehdään aikaisin keväällä arvioidun satopotentiaalin mukaan. Rukiin nopean kasvurytmin takia kevätlannoitus voidaan tehdä kerralla, mutta myös lannoituksen jakaminen on hyvä vaihtoehto. Lisälannoitus voidaan korrenkasvuvaiheessa tehdä myös, jos kevään typpilannoitus osoittautuu liian alhaiseksi kasvuston satopotentiaaliin nähden. Atfarm  -satelliittipalvelun avulla voi tarkkailla lohkojen kehitystä ja tehdä lisälannoituksen täsmälannoituksena. Lehtilannoituksella voidaan täydentää lannoitusta kasvukaudella ja biostimulanteilla suojata kasvua. Rukiin hivenlannoituksessa huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti mangaaniin, kupariin ja booriin. Kupari ja boori vaikuttavat kukintaan ja ehkäisevät osaltaan torajyvää rukiilla. YaraVita – tuoteperheestä löytyy sekä moni- että yksiravinteisia lehtilannoitteita hivenlannoituksen täydentämiseen.

PERUTTU!! Pro Rukiin Pellonpiennarpäivä

PRO RUIS -PELLONPIENNARPÄIVÄ

HUOM! Aikaisten rukiin puintien myötä joudumme perumaan tapahtuman.

Tervetuloa Pro Rukiin pellonpiennarpäivään ruispellon laidalle kuulemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja rukiista ja sen viljelystä! Pro Ruis yhdistys järjestää 5.8. pellonpiennartapahtuman, joka on suunnattu viljelijöille sekä kaikille rukiin viljelystä ja rukiista kiinnostuneille. Tilaisuudessa on tarjolla tietoa rukiin viljelytekniikasta, markkinanäkymistä sekä kokemuksia rukiin tuotannosta.

Ilmoittaudu mukaan maanantaihin 30.7. mennessä info@proruis.fi tai 040 501 6279 (Terhi Virtanen)

PELLONPIENNARPÄIVÄ Pukkila

Ajankohta: maanantai 5.8. klo 17.00

Puheenvuorot:

  • Lasse Matikainen, Pro Ruis ry
  • Kimmo Perttilä, Viljelijän puheenvuoro
  • Tero Hirvi, Fazer Mylly: Rukiin markkinanäkymät ja Fazer Myllyn rukiin sopimusviljely
  • Janne Laine, ViljelijänBerner: Terveiset kasvinsuojelusta         
  • Anu Jumppanen, KWS: Rukiin monet mahdollisuudet
  • Antti Ollila, Tilasiemen: Lajikkeet syksyn kylvöille
  • Arto Markkula, Syngenta: Rukiin kasvinsuojelu
  • Marja Jalli, LUKE: Torajyvän uudet raja-arvot

Pro Ruis ry etsii RUISMESTARIA vuodelle 2025

Pro Ruis ry järjestää viljelijöille suunnatun Ruismestari 2025 -kilpailun. Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta, joka kylvetään tulevana syksynä. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita.

Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannustaa tavoitteellisen rukiin tuotantoon, Pro Rukiin hallituksen puheenjohtaja Tero Hirvi kertoo. Ruismestari 2025 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen ja ekologisuuteen. Kilpailun pääpalkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 YLEISVAUNU erikoisvärityksellä.

Ruismestari -kilpailu järjestetään viidettä kertaa

Ruismestari -kilpailujen kova taso on yllättänyt positiivisesti. Vuoden 2019 Ruismestari -kilpailun aikana olosuhteet olivat loistavat ja kaikkien kilpailijoiden keskisato oli 8555 kg ja jopa neljä kilpailijaa ylitti 10 000 kg hehtaarisadon. Myös edellisessä RUISMESTARI -kilpailussa saavutettiin valtakunnan keskiarvosatoihin nähden huippusatotasoja: voittajan keskisato oli yli 8000 kg. Osallistuneiden joukossa on ollut viljelijöitä eri ikäluokista ja eri puolilta maata. Mukana on ollut kilpailijoita, jotka ovat viljelleet ruista ensimmäistä kertaa, kun taas osalla on ollut takanaan vuosien kokemus rukiin viljelystä. Tilojen ruisalat ovat vaihdelleet reilusta 5 hehtaarista yli 80 hehtaariin. Edellisten vuosien mestarit ovat kertoneet kilpailuun osallistumisen tuovan uutta näkemystä viljelyyn.

Ruismestari 2025 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Seppo Kuisma Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Tilasiemen Oy, Viljelijän Berner, Corteva Agriscience, Syngenta ja Yara Suomi Oy.

Ruismestari 2025 -kilpailun ennakkoilmoittautuminen avataan 1.10.2024.

Lue lisää ja tutustu sääntöihin

https://www.proruis.fi/ruismestari/

https://www.proruis.fi/wp-content/uploads/2024/06/Ruismestari-2025-kilpailun-saannot-1.pdf

Pro Rukiin järjestämän Ruismestari 2025 -kilpailun palkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 YLEISVAUNU erikoisvärityksellä.

Rukiin viljelyopas uudistettu

Vilja-alan yhteistyöryhmä keräsi alkuvuonna 2024 työryhmän rukiin viljelyn asiantuntijoita uudistamaan rukiin viljelyopasta. Nyt työ on saatu valmiiksi ja päivitetty opas löytyy sähköisenä VYR:n internetsivuilta osoitteesta https://guide.vyr.fi/publications/rukiin-viljelyopas/1-rukiin-viljelyopas

”Onnistuakseen rukiin viljelijä tarvitsee hyvät olosuhteet ja hiukan onneakin. Mutta ennen kaikkea tarvitaan kokemusta ja taitoa viljellä. Tähän rukiin viljelyn oppaaseen on tiivistetysti olennaisimmat asiat, joilla on vaikutusta lopputulokseen.”