Lähellä tuotettu ja leivottu ruisleipä on lähiruokaa aidoimmillaan. Erityisen hyvin pohjoisissa olosuhteissamme viihtyvän rukiin viljely onnistuu lähes koko Suomessa ja suurin osa siitä jalostuu edelleen elintarvikkeiksi. Monipuolinen ruis taipuu leiväksi, mämmiksi, karjalanpiirakoiksi ja uusiksi ruokakulttuuria rikastuttaviksi innovaatioiksi kuten erilaisiksi naposteluherkuiksi.

”Täysjyvärukiista leivottu leipä on terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion peruspilari niin lapsilla kuin aikuisillakin. Kouluruokailussa tulisikin hyödyntää tuoretta, turvallista ja kotimaisista raaka-aineista valmistettua ruisleipää nykyistä tehokkaammin”, toteaa Heli Anttila Pro Ruis yhdistyksestä.

Terveellisyytensä lisäksi ruis on myös ilmastoystävällinen viljelykasvi, joka monipuolistaa viljelykiertoa ja parantaa maan rakennetta. Yhdysvaltalaisen Carnegie Mellon -yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan ruisjauhot tuottavat yksittäisistä elintarvikkeista vähiten kasvihuonepäästöjä eli noin 0,9 kg hiilidioksidia tuhatta kaloria kohden.

”Hyvän alueellisen tarjonnan ansiosta ruista ei tarvitse tuoda pitkien matkojen päästä. Siten vähennetään kuljetuskustannusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja parannetaan tuotantoketjun tehokkuutta”, kertoo Heli Anttila.

Korvaamaton osa ruokakulttuuriamme

Hyvien ominaisuuksiensa ja makunsa ansiosta rukiilla on vahvat perinteet suomalaisessa ruokakulttuurissa. Sen juuret ulottuvat aina Kalevalan teksteihin saakka ja nykyäänkin ruisleipä on olennainen osa sekä arkiruokailua että juhla-aterioitamme.

Suomalaisen rukiin päivänä kerättiin teemaan liittyviä tarinoita, jotka paljastivat kansallisruoaksikin valitun ruisleivän olevan olennainen osa kansallisidentiteettiämme. Videolle ikuistettiin myös kansanedustaja Anne Kalmarin tuomat eduskunnan lähiruokakerhon ruisterveiset. Lähiruokakerhon puheenjohtajana hän kehottaa kaikkia arvostamaan perinteikästä ruisleipää tänäkin päivänä.

Ruisleivän kotimaisuutta ei kuitenkaan tule pitää itsestäänselvyytenä, sillä viljelyn haasteellisuus ja syysviljoihin liittyvät riskit aiheuttavat vuosittaista vaihtelua rukiin saatavuuteen.

”Ilman viljelyn edellytyksiä parantavia toimenpiteitä, viljelijöiden ammattitaidon kehittämistä, ruislajikkeiden jalostusta tai sujuvaa sopimusviljelykulttuuria, ei kotimaisen rukiin riittävyyttä voida taata”, toteaa Heli Anttila.

Lisätietoja:

Heli Anttila

Pro Ruis ry, hallituksen puheenjohtaja
heli.anttila(at)fazer.com
p. 040 752 0324

Katso Lähiruokakerhon terveiset tästä
Lisää ruistervehdyksiä
Tutustu tutkimukseen rukiin ympäristövaikutuksista.

Tykkää meistä Facebookissa www.facebook.com/proruis