Ruis osaksi viljelykiertoa

Syysrukiin kylvö tulee huomioida jo kevään viljelysuunnitelmissa. Valitsemalla ruislohkolle sopivan aikainen esikasvi, voidaan osaltaan parantaa kylvömahdollisuuksia syksyllä. Esikasviksi sopii hyvin esimerkiksi  ohra, rypsi tai ruis. Myös nurmen lopettamisen jälkeen ruis saa hyvän kasvualustan ja kylvömuokkaukset päästään tekemään halutussa aikataulussa. Ruislohkon valintaan kannattaa niinikään kiinnittää  huomioita ja varmistaa, että lohkon vesitalous on kunnossa ja rukiille saadaan varmistettua tasainen kylvöalusta. Ruis palkitsee huolellisen viljelijän.

Ruis soveltuu hyvin viljeltäväksi oloissamme ja uudet lajikkeet ovat mahdollistaneet huippusadot. Varman kysynnän vuoksi pyrkii Pro Ruis yhdistys edistämään rukiin viljelyä kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan ja –sopimustoiminnan keinoin.  ”Jaamme arvokasta tietoa rukiin viljelyn kokemuksista tilaisuuksissamme”, kertoo Pro Ruis yhdistyksen projektikoordinaattori Aino Eskola. Tapahtumat ovat herättäneet mielenkiintoa viljelijöiden keskuudessa jo useana vuonna ja toimintaa jatketaan myös tänä vuonna.

Kevät ratkaisee syysviljojen onnistumisen

Poikkeuksellinen talvi on haastanut syysviljoja, joita on tänä vuonna kylvössä ennätyksellisen paljon. Kevään eteneminen ratkaisee talvehtimisen onnistumisen. Tämä talvi osoitti jälleen, että vaihtelevat olosuhteet korostavat lajikkeiden viljelyvarmuuden ja talvenkestävyyden merkitystä pohjoisissa oloissa.

”Tammikuun pakkasista todennäköisesti selvittiin säikähdyksellä, vaikka lunta olikin vähän”, kertoo Pro Agrian palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen.  Riski talvehtimiselle on myös liian aikainen lämmittävä kevätauringon paiste, joka aloittaa viljojen kasvun maan ollessa vielä jäässä. Alkaessaan kasvamaan liian aikaisin kasvit kuivattaisivat itsensä hengiltä.

Lumihomeruiskutuksen onnistuminen ei ollut tänä talvena niin kriittistä kuin parina aiempana. Jo nyt voi sanoa, että lumihomeesta ei ole ollut haittaa tänä talvena heikon lumipeitteen takia, koska vähäinenkin lumi tuli jo jäätyneeseen maahan. ”Lumihomeruiskutus ei kuitenkaan välttämättä mennyt hukkaan, koska se saattaa vähentää muiden kasvukauden aikaisten tautien määrää”, täsmentää Sari Peltonen.

Viime syksyn ”erikoisuutena” voidaan pitää kahukärpästä, joita moni viljelijä huomasi syksyllä kasvustoissa. Jos näitä ei päässyt ajoissa torjumaan, on tuholainen voinut pahimmassa tapauksessa vioittaa pääverson ja näin ollen keväällä edessä on pahimmillaan kasvuston rikkominen. Kahukärpäsen aiheuttamat tuhot ovat oloissamme olleet vähäisiä, mutta ongelma saattaa esiintyä, kun ruis päästään kylvämään ajoissa ja syksyn sääolosuhteet ovat kahukärpäselle suotuisat eli lämpöä riittää, kuten viime syksynä oli.

Viljelijäkokemukset osoittavat: Ruis on kannattava viljelykasvi

Kannattava rukiin viljely ei ole itsestäänselvyys vaan viljelyn onnistumiseen tulee tehdä töitä. Rukiin viljelyssä hybridirukiit ovat kasvattaneet kiinnostustaan, mutta oloissamme myös populaatiorukiille on kysyntää. Ruisalasta arviolta vajaa kolmannes on nykyisin viljelty hybridirukiilla.

Jaakko Perttu Eurasta viljelee tänä vuonna syysruista 20 hehtaarilla. Pertun kasvustoon iski viime syksyllä kahukärpänen ja tämä on saattanut verottaa kasvuston kehittymistä. Osa alueista on talvehtinut hyvin ja näyttääkin normaalilta kasvustolta. Hybridilajikkeet ovat viljelijälle tuttuja neljän vuoden ajalta ja lajikkeina on pääosin ollut Evoloa ja Brasettoa. Sadot ovat vaihdelleet 4000-7000 kg/ha. Näillä sadoilla rukiin viljely on kannattavaa muihin viljoihin verrattuna, viljelijä toteaa ja painottaa, että rukiille on valittava hyvä lohko, jotta satopotentiaali tulee hyödynnettyä. Esikasvina rukiilla on ollut tuorehernettä, mallasohraa sekä ruista.

Pohjois-Savossa Maaningalla tilaansa viljelevä Tuomo Rissanen on siirtynyt täysin hybridirukiin viljelyyn hyvien satojen vuoksi, sadot liikkuvat 4500 ja 6000 kg/ha välillä. Viime syksynä hän kylvi 17 hehtaaria Brasettoa. Rissanen painottaa lumihome- ja tautitorjunnan sekä korrensääteen merkitystä viljelytoimenpiteinä, sillä ne ovat lisänneet sadon määrää. Esikasvina hän on viljellyt sekä ohraa että ruista. Puintien jälkeen Rissanen kyntää maat ennen uuden kasvuston kylvöä. Ruis on Rissaselle kannattava kasvi hyvien satotasojen, hinnan ja pohjoisten tukien ansiosta.

Luomuviljelijä Uudeltamaalta Harri Laine on viljellyt hybridiruista luomuna ja saanut ennätyssadon, yli 4700kg/ha, vuonna 2011. Viimeaikaiset talvituhot ovat vaikuttaneet siihen, että Laine ei luovu populaatiorukiin viljelystä. Viljelijällä on kokemusta siitä, että vaihtelevissa kasvuoloissa populaatiolajikkeet ovat usein viljelyvarmempia kuin taas hybridilajikkeilla haetaan huippusatoja. Luomussa syysrukiin viljely tulee luontevasti nurmen lopettamisen jälkeen.

Pro Ruis ry – kotimaisen rukiin puolesta

Pro Ruis yhdistys järjestää jälleen tänä vuonna ruistilaisuuksia ja pellonpiennarpäiviä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tilaisuuksissa on esillä lajiketietoutta, viljelytekniikkaa ja asiaa viljamarkkinoista. Lisätietoa kotisivuilla www.proruis.fi.

Yhdistys haluaa tuoda esille koko viljaketjun tärkeyden kotimaisuusasteen nostamisessa. Yhdistyksen taustalla toimivat tällä hetkellä mm. Fazer Mylly, Fazer Leipomot, Boreal Kasvinjalostus Oy, Raisio Oyj, VAASAN Oy, Kauppamyllyjen yhdistys, Huoltovarmuuskeskus, Avena Nordic Grain, Suomen Leipuriliitto, Berner Oy, MTK, Laihian Mallas sekä joukko viljelijä- ja kuluttajajäseniä.

Lisätietoja:
Pro Ruis ry
Projektikoordinaattori Aino Eskola