Ruiskasvustoissa satopotentiaalia
Hybridiruislajikkeiden viljely on Suomessa yleistynyt varsin nopeasti. Niiden korkea satopotentiaali ja Suomenkin oloissa riittävä talvenkestävyys tekevät lajikkeista viljelijälle kiinnostavia. Pro Ruis ry on jo useamman vuoden jakanut tietoa hybridirukiin viljelystä eri tilaisuuksissa.
Tänä vuonna Pro Ruis ry järjesti Sastamalassa, Turengissa ja Loimaalla pellonpiennartilaisuudet, joissa saatiin tietoa rukiin viljelyn eduista. Samalla kuultiin viljelijöiden kokemuksia eri ruislajikkeiden viljelystä ja teollisuuden kommentteja rukiin kysynnästä. Tilaisuuksien esittelylohkoilla oli nähtävillä hybridisyysrukiit Evolo ja Brasetto sekä syyspopulaatioruis Reetta, joita ihasteli yhteensä lähes lähemmäs 200 kiinnostuneita rukiin viljelijöitä.
Panostus rukiin viljelyyn palkitaan
Uudet ruislajikkeet tarjoavat korkeaa satopotentiaalia, mutta hyvä kasvusto ei kuitenkaan synny itsestään, vaan viljelyyn on panostettava.
Loimaalla viljelijä Kalle Eskola on viljellyt hybridiruista jo kymmenen vuotta. Ennen hybridiruista lajikkeena on ollut aiemmin ollut Amilo ja nyttemmin Evolo. Eskola korostaa viljelykierron merkitystä, ja valitsee rukiille esikasviksi yleensä monitahoisen ohran tai herneen, jotka ehditään hyvin puimaan ennen rukiin kylvöä.
Turenkilainen Markku Murronmaa on viljellyt hybridiruista parina vuotena. Tänä vuonna kasvussa on Evoloa ja Brasettoa. Murronmaa kyntää aina ruislohkon ja korostaa, että keväällä lannoitus on tehtävä aikaisin, koska ruis lähtee rivakasti kasvuun.
Viime syksyn lämpimissä olosuhteissa kahukärpänen meinasi yllättää sekä Eskolan että Murronmaan, mutta molemmilla torjuntaruiskutus onnistui ja rukiit pelastuivat. Ruiskuttamattomista kohdista näkee, että kahukärpäsen aiheuttama tuho olisi ollut totaalinen.
Pauli Krapi pitää Sastamalassa lypsykarjatilaa, jossa harjoitetaan myös kasvintuotantoa. Ruista pyritään viljelemään joka vuosi. Viimeiset kuusi vuotta on viljelty hybridilajike Evoloa, joka on onnistunut pääsääntöisesti hyvin. Yleensä keskisato on ylittänyt 5000 kg/ha.
Sekä Evolo että Brasetto -lajikkeet ovat saksalaisen jalostajan KWS:n lajikkeita, joita Boreal Kasvinjalostus Oy tuo ja testaa Suomen markkinoille. KWS:n edustaja Claus Nymand kertoi Turengissa ja Loimaalla lajikkeiden ominaisuuksista, soveltuvuudesta Suomen oloihin sekä hybridirukiin viljelytekniikasta.
Nymand painottaa, että rukiille on suotava hyvä kylvöalusta. Kylvösyvyyden on oltava oikea (2-3 cm) ja kylvöajankohta mielellään elokuun lopulla, jolloin maan lämpötila on rukiille sopiva. Aikaisessa kylvössä voidaan käyttää alhaisempaa siemenmäärää, ja mahdollistaa hybridirukiille tyypillinen runsas versominen.
Viime vuoden erikoisuus oli kahukärpäsongelma laajasti Suomessa, mutta myös Skandinaviassa. Nymand muistuttaa, että tarkkailu onnistuu helposti kelta-ansoilla ja erityisesti lämpiminä syksyinä tulee olla tarkkana ja tehdä torjunta nopeasti tarpeen vaatiessa.
Hybridirukiin kasvinsuojelussa Nymand muistuttaa myös, että keväällä rikkakasvien torjunnassa ei tule käyttää fenoksihappoja, kuten MCPA:ta. Rukiin kukinnan aikaan kasvustossa ei saa tehdä mitään ruiskutuksia. Nymand suosittelee hybridirukiille aina ajourien jättämistä kasvustoon. Näin vältetään kasvuston tallaantumista ja vähennetään torajyväriskiä.
ReettaBOR-ruis varmasatoinen
Populaatiolajike Reetta oli esillä Turengissa Pelto-Paturin tilalla, jossa harjoitetaan siementuotantoa. Reetta on Boreal Kasvinjalostuksen jalostama lajike ja sitä voidaan viljellä koko rukiin tuotantoalueella. Reetta on tällä hetkellä selvästi viljellyin ruislajike Suomessa.
Eliisa Peltomäki Pelto-Paturiin tilalta on ollut tyytyväinen populaatiolajikkeen viljelyyn. Siementuotannossa on panostettava erityisesti laatuun. Reetta kylvetään Pelto-Paturilla aina syyskuun puolella. Peltomäki toi esille myös, että Reetan siementä on hyvin tarjolla tälle syksylle, vaikka kysyntä onkin ollut hyvää.
Teollisuus rukiin viljelyn edistäjänä
Pellonpiennartilaisuuksissa tuotiin esille, että ruista kannattaa miettiä vaihtoehdoksi muille viljoille. Sillä voidaan osaltaan tasata viljamarkkinoita. Teollisuus on sitoutunut kotimaiseen rukiiseen ja rukiille on hyvä kysyntä. Tällä hetkellä kotimainen ruis ei riitä elintarviketeollisuuden tarpeisiin, vaikka niin haluttaisiin. Pro Rukiin tehtävänä onkin lisätä rukiin viljelyn kiinnostavuutta niin viljelijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa.
Lisätietoja:
Aino Eskola, projektikoordinaattori, ProRuis ry, aino.eskola@proruis.fi
Pellonpiennartapahtuman järjestelyistä vastasivat ProRuis ry, Pro Agria sekä yhdistyksen jäsenyritykset. Pro Ruis yhdistys on perustettu vuonna 2011 vauhdittamaan yhteistyötä rukiin arvoketjussa kasvinjalostuksesta kuluttajaan. Yhdistyksen tavoitteena on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä ja lisätä rukiin suosiota niin kuluttajien kuin viljelijöiden keskuudessa. Rukiin suosiota lisätään muun muassa kasvinjalostuksen, viljelyneuvonnan ja -sopimustoiminnan sekä tutkimuksen ja koulutuksen keinoin. Lisätietoa www.proruis.fi