Author Archives: admin

Pro Ruis ry:n järjestämän RUISMESTARI 2025 -kilpailun voitti Mika Viljanen Lokalahdelta reilun 8500 kg hehtaarisadolla. Keskisadon ja sadon laadun lisäksi perustellut viljelytoimenpiteet vakuuttivat kilpailuraadin. Voittaja julkistettiin keskiviikkona 3.12. Fazer Vierailukeskuksessa järjestetyssä ruisseminaarissa ja palkittiin upealla KIRE STEEL 160 yleisvaunulla.

”Aloitin viljelijäurani omissa nimissäni vuonna 2007, samana vuonna korjasin ensimmäisen ruissatoni. Tämän jälkeen ruista on ollut viljelyksessäni joka vuosi. Pinta-ala on vaihdellut 10 hehtaarin kahta puolta ja viime vuosina noin 20 hehtaaria”, kertoo uusi RUISMESTARI Mika Viljanen. ”Tänäkin syksynä ruista on kylvössä noin 20 ha alalla ja toistaiseksi oraat näyttävät ihan kelvollisilta.”

Perusteita jokavuotiselle rukiin viljelylle uuden RUISMESTARIN on helppo löytää: ”Aikoinaan aloittaessani viljelijäuraani etsin viljelyyn kasvia, joka menestyisi parhaiten kuivina kesinä. Tuolloin päädyin rukiin ja sokerijuurikkaan viljelyyn. Rukiin kuivuudensieto on osoittautunut täällä lounaisrannikon poutivilla mailla ja kesien kuivissa olosuhteissa huomattavasti muita viljoja paremmaksi”, Viljanen kertoo.

”Ruis on oman kokemuksen mukaan syysviljoista varmin talvehtija ja sadolle on ollut ainakin tähän asti aina hyvä kysyntä – hintakin on yleensä pysynyt kelvollisena muiden viljojen hinnan notkahtaessa. Ruis on myös hyvä maanparannuskasvi johtuen suuresta biomassasta niin maassa juurina kuin myös pahnan muodossa. Vehreä talvilevolla oleva ruispelto antaa lisäksi uskoa tulevaan vuoteen näin muutoin synkkään ja harmaaseen aikaan”, RUISMESTARI jatkaa.

Voittajan valitsi raati, jossa oli mukana viljelyn asiantuntijoita Pro Ruis -yhdistyksestä, kilpailun sponsoriyrityksistä sekä Luonnonvarakeskuksesta. Raadin edustajisto vieraili jokaisella kilpailutilalla. RUISMESTARI 2025 -kilpailun voittaja palkittiin Seppo Kuisma Oy:n valmistamalla KIRE STEEL 160 yleisvaunulla. Palkinto on väriltään ainutlaatuinen ja sen tunnistaa Fazerin sinisestä väristä. Kilpailussa toiseksi sijoittui Petri Sola Sahalahdelta ja kolmannen sijan jakoivat Christian Tallskog Perttelistä sekä Marjut ja Jari Heikkilä Eurasta.

”Ruismestari-kilpailu ei ole pelkästään satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään ekologisiin ja taloudellisiin viljelykäytäntöihin”, kertoo RUISMESTARI 2025 -kilpailuraadin puheenjohtaja Tero Hirvi. ”Tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä”, hän toteaa.

Ruismestaruudesta kilpailtiin viidettä kertaa

Pro Ruis -yhdistyksen Ruismestari-kilpailu järjestettiin nyt jo viidettä kertaa. Muutamia kilpailijoita joutui valitettavasti vetäytymään rukiin heikon talvehtimisen takia. Moni joutui pettymään satotasoon, vaikka kasvukausi lupaili jopa 10 000 kg:n hehtaarisatoja. ”Kesän helteiden myötä jyväkoko jäi pieneksi ja monin paikoin olkisato vastasi kymppitonnin satoa, mutta jyvä ei päässyt täyttymään kuumuuden takia”, pohtii Pro Rukiin viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. Maaperän kosteudestakaan ei rukiin kasvu jäänyt kiinni alkukesän runsaiden sateiden myötä.

Vaikka haastavat kasvuolosuhteet näkyivät kilpailusadoissa ja pakottivat muutaman kilpailijan jättämään kisan kesken, oli kilpailun keskisato hyvä, 6757 kg/ha. Kilpailun kovasta tasosta kertoo se, että tämä oli huomattavasti valtakunnan keskisatoa (4090 kg/ha) ja kymmenen vuoden keskisatoa (3500 kg/ha) korkeampi. Edellisen vuonna 2022 järjestetyn RUISMESTARI -kilpailun keskisato oli hiukan alle 6500 kg/ha. Kahden viimeisen RUISMESTARI -kilpailun satotasoissa on jääty vuoden 2019 kilpailun huippusadoista, jolloin RUISMESTARI -kilpailun voittajan Kimmo Polon keskisato oli ennätyksellinen 10 633 kg ja kaikkien osallistujien keskisato lähes 8 600 kg/ha.

RUISMESTARI 2025 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly sekä Seppo Kuisma Oy ja muina sponsoreina Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Tilasiemen Oy, Viljelijän Berner, Corteva Agriscience, Syngenta ja Yara Suomi Oy.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) syyskuussa päivitetyn ennusteen mukaan syksyn ruissato on noin 90 900 tonnia, mikä on 2 500 tonnia aiempaa arviota alhaisempi. Hehtaarisato noin 21 000 hehtaarin alalta on kuitenkin 5% keskimääräistä suurempi. Määrällisesti sato kattaakin rukiin elintarvikekäytön 75 000 tonnin vuotuisen tarpeen. Kotimainen ruis riittää siis ruisleivän leivontaan myös ensi vuodeksi, mikä onkin tärkeää, sillä suomalaiset haluavat syödä kotimaisesta viljasta leivottua leipää.

Vaikka tämä vuosi oli rukiin sadonmuodostukselle varsin suotuisa, jäivät satotasot odotettua alhaisemmiksi, toteaa Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen, joka itsekin viljelee ruista. Elokuussa sadonkorjuun hetkellä kasvustot olivat paikoin lakoutuneet, joka hidasti puintia, mutta sadon laatu säilyi kuitenkin hyvänä.

Myös Matikaisella sato-odotukset olivat toteutunutta korkeammat. ”Minäkin petyin omaan ruissatooni. Pitkin kasvukautta seurasin kasvua ja odotin lähes 10 tonnin satoa. Heti kun lähdin puimaan, selvisi että sato jää alhaiseksi jyvien pienen koon vuoksi. Todennäköinen syy pieneen jyväkokoon on heinäkuun pitkä kuuma hellesää, joka on häirinnyt jyvien koon kasvua, ja siksi ei aivan odotettuihin huippusatoihin päästy”, harmittelee Matikainen. ”Satoa en saanut kuin 7 tonnia keskisatona hehtaarilta”, Matikainen jatkaa omasta ruissadostaan. Hän kertoo kuulleensa myös muilta rukiinviljelijöiltä pienistä jyvistä ja satopettymyksestä.

Matikaisen mukaan helle ei kuitenkaan aiheuttanut rukiin kasvussa ongelmaa kuivuuden vaan kuumuuden takia. Hän kertoo seuranneensa kasvukauden sateita tarkasti. ”On ollut varsin poikkeuksellista, että alkukesällä satoi näinkin paljon ja oli viileää. Heinäkuun alussa satoi varsin paljon, mutta ei liikaa. Joka tapauksessa helteiden alkaessa maassa oli vettä riittävästi eikä ruis voinut kärsiä kuivuudesta. Sen sijaan liiallisesta kuumuudesta kylläkin”, hän toteaa.

Syksyn myötä myös Pro Rukiin järjestämän RUISMESTARI 2025 -kilpailun satotiedot alkavat olla kerättyinä. ”Keskikesän pitkät helteet näyttävät vaikuttaneen myös RUISMESTARI -kilpailijoiden satoihin”, kertoo raadissa toimiva Lasse Matikainen.

Nyt viidettä kertaa järjestettävän RUISMESTARI 2025 -kilpailun pääpalkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 YLEISVAUNU erikoisvärityksellä. Kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Seppo Kuisma Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Tilasiemen Oy, Viljelijän Berner, Corteva Agriscience, Syngenta ja Yara Suomi Oy. Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannustaa tavoitteellisen rukiin tuotantoon. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet, joissa huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen ja ekologisuuteen.

Syksyn satoennusteen mukaan näyttää siltä, että kotimainen ruis riittää jälleen ruisleivän leivontaan myös ensi talveksi. Tämä on tärkeää, koska suomalaiset haluavat syödä kotimaisesta viljasta leivottua leipää. Ruisleipä on myös merkittävin täysjyväviljan lähteemme, joten terveellisen raaka-aineen turvaaminen on kansanterveydellisestikin tärkeää. Kuluvalla Leipäviikolla onkin hyvä kiinnittää huomiota omaan täysjyvän saantiin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) elokuun satoennusteen mukaan ruista korjattiin 21 000 hehtaarin alalta noin 93 400 tonnia. Hehtaarisadon arvioidaan olleen selvästi 10 vuoden keskiarvoa suurempi. Vilja-alan Yhteistyöryhmä (VYR) arvioi vuotuiseksi rukiin elintarvikekäytöksi 75 000 tonnia, joten määrällisesti sato kattaa hyvin vuotuisen tarpeen. Satokauteen tultiin viime vuosia alemmilla varastotasoilla, joten pieni varaston kasvu on hyvä asia. Sakoluvut olivat hyvin korkeita, pääosa sadosta on yli 200 sakoluvultaan ja osa sadosta jopa yli 350-sakoista, kertoo Pro Ruis ry:n puheenjohtaja Tero Hirvi.

Tämä vuosi oli rukiin sadonmuodostukselle varsin suotuisa, toteaa Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen, joka itsekin viljelee ruista. Leudon talven jälkeen jo maalis-huhtikuun taitteessa rukiin oraat virittäytyivät uuteen kasvuun. Alkukesällä sopivat sateet ja viileä sää antoivat kasvuvauhtia reheville kasvustoille. Matikaisen mukaan heilimöinnin aikaan sateiset säät lisäsivät riskiä torajyvän muodostumiselle, mutta onneksi ongelma jäi pelättyä vähäisemmäksi. Keskikesällä pitkään jatkunut kuuma sää häiritsi jyvien koon kasvua, ja siksi ei aivan odotettuihin huippusatoihin päästy, harmittelee Matikainen. Elokuussa sadonkorjuun hetkellä kasvustot olivat paikoin lakoutuneet, joka hidasti puintia, mutta sadon laatu säilyi kuitenkin hyvänä.

Viikolla 37 vietetään Leipäviikkoa täysjyvä-teemalla. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan ruis on suomalaisten tärkein täysjyväviljan lähde. Sen osuus täysjyvän kokonaissaannista on miehillä 60 % ja naisilla 53 %. Täysjyväviljan riittävä saanti edistää terveyttä monin tavoin, projektikoordinaattori Terhi Virtanen Pro Ruis yhdistyksestä toteaa.

Suosituksen mukaan täysjyvää tulisi syödä vähintään 90 g päivässä. Ruisleipäpala sisältää täysjyvää noin 15-25 g, joten valitsemalla ruisleipää saadaan täysjyväpotti helpolla kerättyä, vinkkaa Virtanen. Täysjyvän on todettu muun muassa pienentävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja joihinkin suolistosyöpiin. Täysjyvävilja sisältää runsaasti kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita bioaktiivisia yhdisteitä, jotka ovat sen terveysvaikutusten taustalla.

RUISMESTARI 2025 -kilpailun pääpalkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 YLEISVAUNU erikoisvärityksellä

Myös aiemmat RUISMESTARIT, Kimmo Polo Alastarolta ja Ulf Härtull Vöyriltä seuraavat kuluvan vuoden ruiskasvustoja omilla ruispelloillaan. Vuoden 2019 RUISMESTARILLA, Kimmo Pololla, on ruista kasvussa nyt noin 18 hehtaaria, lajikkeena KWS Jethro. ”Ihan hyvältä näyttää tällä hetkellä, ainakin paljon paremmalta kuin viime vuonna”, RUISMESTARI toteaa ruiskasvustoista. ”Tänä vuonna tuli laitettua ruis lohkolle, jossa syysviljojen talvehtiminen on vähän haasteellista. Onneksi talvi oli leuto ja vähäluminen, joten sulamisvedet eivät aiheuttaneet talvehtimisvaurioita kyseisellä ruislohkolla”, Kimmo Polo kertoo. Kysyttäessä rukiin viljelyn kannalta olennaisia vinkkejä, hän toteaa mieleen tulevan lähinnä ensimmäisen korrensääteen aikaisen ruiskutuksen ja sen merkityksen kasvuntasaajana. ”Se on todella tärkeä hybridirukiille ja vaikutuksen näki tänä vuonna erittäin hyvin”, ennätyksellisellä 10 633 kg:n hehtaarisadolla RUISMESTARI -tittelin voittanut Polo toteaa.

Näillä näkymin ruista on tarkoitus laittaa tulevana syksynäkin maahan Polon pelloilla. ”Puintien edistymisen myötä näkee sitten, että kuinka paljon sitä ehtii kylvämään”, hän pohtii. Rukiin etuina viljelyssä RUISMESTARI 2019 pitää sitä, että rukiin ollessa viljelykierrossa mukana, voi jo syksyllä hoitaa kylvöistä mahdollisimman paljon. Hänen mukaansa ruis toimii vaihtoehtokasvina syysvehnälle. Painotuksena kylvössä toki on kasvi, josta on odotettavissa parempi tuotto. Rukiin etuja viljelykierrossa on hänen mukaansa myös rukiin pitkät juuret ja iso olkimassa, jotka parantavat peltojen kasvukuntoa. Rukiin viljelyllä on myös merkitystä muiden viljelykasvien tautipaineen katkaisussa.

Myös Vöyrillä viljelevä vuoden 2022 RUISMESTARI Ulf Härtull kylvi hybridiruista viime syksynä noin 30 hehtaaria, lajikkeena KWS Jethro. Syksy oli Pohjanmaalla lämmin ja pitkä. Ruiskasvusto ehti pensoa 10-12 /jyvä. Talvi verotti kasvustoja jonkin verran, kun jääpoltetta oli 3-10 % pinta-alasta.

Ammattitaitoisena ja pitkäaikaisena rukiin viljelijänä Härtull muistuttaa, että ikkuna ruiskasvustojen käsittelylle on keväisin melko lyhyt ja usein toukokuun lopussa ei ole enää asiaa ruispellolle. ”Itse levitin Axan -typpilannoitetta maalis- huhtikuun vaihteessa 400 kg/ha ja vappuna Moddus Evo -kasvunsäädettä sekä mangaania ja fosforia. Juolavehnän vuoksi ajettiin mangaania ja Rexadea -rikkakasvien torjuntaan toukokuun puolessa välissä. Sitten tehtiin vielä N-Sensor -mittarin avustuksella lisälannoitus sekä lopullinen kasvunsääde-, tauti- ja booriruiskutus. Vuoden 2022 RUISMESTARI kertoo myös, että lisälannoituksen suunnittelussa hyvä apu on tehdä nolla- sekä ylilannoitusruudut, sillä niistä on nähtävillä kolme eri referenssiä vierekkäin.

Myös Härtullin aikeissa on kylvää ruista myös ensi syksynä, mikäli sopiva sopimushinta löytyy. ”Suosittelen rukiin sopimusviljelyä niille, jotka ovat kiinnostuneita ja haluavat kasvin, jonka kasvua voi seurata koko vuoden”, RUISMESTARI 2022 tiivistää lopuksi.

Leuto ja vähäluminen talvi ei aiheuttanut ruispelloille merkittäviä ongelmia ja näyttää siltä, että ruiskasvustot ovatkin monin paikoin talvehtineet onnistuneesti. Vähälumisen talven myötä sulamisvesiä ei ole juurikaan ollut turvaamaan pellon kosteustilannetta ja tuulinen sää on vielä lisännyt peltojen kuivumista. Monin paikoin pääsiäisenä saadut sateet tekivätkin hyvää ruiskasvustoille, vaikka syksyllä rakentuneen vahvan juuriston myötä ruis ei olekaan kaikkein herkin viljakasvi kuivuudelle, toteaa Pro Rukiin viljelyasiantuntija Lasse Matikainen.

Eteläisessä Suomessa oraat alkoivat vihertyä uudella kasvulla jo maaliskuun lopulla. Aikaisella keväällä on myönteinen vaikutus rukiin satopotentiaaliin, Matikainen arvioi. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan ruista kylvettiin syksyllä 24 000 hehtaaria. Kohtuullisellakin ruissadolla ruisleipä tullaan siis tulevanakin talvena leipomaan kotimaisesta rukiista.

Kevään myötä myös Pro Rukiin järjestämä RUISMESTARI 2025 -kilpailu pyörähtää toden teolla käyntiin. Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta.

RUISMESTARI 2025 -kilpailussa on mukana kilpailijoita eri puolelta Suomea. Myös he ovat kertoneet rukiin onnistuneesta talvehtimisesta niin Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa kuin Päijät-Hämeessäkin. Vähäisiä lumihome- tai roustetuhoja on paikoin, mutta pääsääntöisesti leuto ja lyhyt talvi on viljelijöiden mukaan kohdellut rukiita hellästi. Jonkin verran keväinen rouste nosteli heikompia yksilöitä myös ylös maasta, ne kuivuivat ja siten kasvusto harveni, kertoo viljelijä Petri Sola. Rukiin kylvöajankohdalla on vaikutusta, sillä aikaisin (19.8) kylvetyt hybridirukiit eivät siitä kärsineet, myöhemmin (25.8) kylvetyt kyllä, Sola toteaa. Pääsiäisenä saatu sade oli tervetullut talvehtineille kasveille, joten alku näyttää kilpailijoiden näkökulmasta oikein lupaavalta.

RUISMESTARI -kilpailun pääpalkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 YLEISVAUNU erikoisvärityksellä. Nyt viidettä kertaa järjestettävän kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Seppo Kuisma Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Tilasiemen Oy, Viljelijän Berner, Corteva Agriscience, Syngenta ja Yara Suomi Oy.

Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannustaa tavoitteellisen rukiin tuotantoon. RUISMESTARI 2025 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen ja ekologisuuteen. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita.

Rukiilla on merkittävä rooli suomalaisten täysjyväviljan saannissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan rukiista saadaan suomalaisten ruokavaliossa reilusti yli puolet päivittäisestä täysjyväviljamäärästä. Syksyllä julkaistuissa ravitsemussuosituksissa annettiin ensimmäistä kertaa grammamääräinen suositus täysjyväviljan saannille.

Täysjyväviljan riittävä saanti edistää terveyttä monin tavoin. Näin ollen sen suositeltavan saantimäärän tarkempi määrittely on hyvä ja odotettu asia. Täysjyvän on todettu muun muassa pienentävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja joihinkin suolistosyöpiin. Täysjyvävilja sisältää runsaasti kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita bioaktiivisia yhdisteitä, jotka ovat sen terveysvaikutusten taustalla.

Marraskuussa 2024 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemissa ravitsemussuosituksissa annetaan ensi kertaa tarkka suositus täysjyväviljan saannista: täysjyvää tulisi syödä vähintään 90 g päivässä. Tämä vastaa esimerkiksi kolmea ruisleipäpalaa, yhtä lautasellista puuroa ja reilua desilitraa keitettyjä ohrasuurimoita. Vaikka lähes kaikki suomalaiset syövät täysjyväviljaa, emme kuitenkaan yllä suositukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Finravinto 2017 tutkimuksen mukaan naiset saavat täysjyvää ruokavaliostaan keskimäärin 47 g ja miehet 63 g päivässä.

Finravinto 2017 tutkimuksen mukaan täysjyväruis on suomalaisten tärkein täysjyvän raaka-ainelähde. Sen osuus täysjyvän kokonaissaannista on miehillä 60 % ja naisilla 53 %. Täysjyväkauran osuus saannista on miehillä 22 % ja naisilla 27 %. Suurimman osan täysjyväviljastaan suomalaiset saavat ruisleivistä ja puuroista. Ruisleipien osuus on miehillä 57 % ja naisilla 49 %. Puurojen osuus on miehillä 19 % ja naisilla 23 %. Esimerkiksi ruisleipäpala sisältää täysjyvää noin 14 g ja keskikokoinen puuroannos noin 34 g.

Täysjyväviljan saannin kannalta on huolestuttavaa, että viime vuosikymmeninä rukiin kulutus on vähentynyt Suomessa. THL:n Finravinto 2027 -tutkimuksen mukaan täysjyvän ja täysjyvärukiin saannissa on eroja alueellisesti sekä ikäryhmittäin. Saanti on suurempaa Pohjois-Savossa verrattuna etenkin Etelä-Suomen alueisiin ja vanhemmilla tutkituilla verrattuna nuorempiin. Ruokakulttuuriimme perinteisesti kuuluvat täysjyväpitoiset ruuat, kuten ruisleipä ja kaurapuuro, ovat säilyttämisen arvoinen asia osana ruokavaliotamme. Täysjyväviljan saannin turvaamiseksi tulisikin tehdä toimia sekä rukiin että muiden täysjyväviljojen kulutuksen lisäämiseksi etenkin nuorten keskuudessa.

Ruista ja sen terveysvaikutuksia juhlitaan Ruisleipäpäivänä 28.2. Ruisleivällä ja muilla ruisherkuilla voi herkutella juhlapäivänä ja jokaisena muunakin vuoden päivänä.

Lähteet:
FinRavinto 2017 –tutkimus; THL. 2022
Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024; Valtion ravitsemusneuvottelukunta, THL. 2024

Vaikka syksyn 2024 ruissato jäi alle elintarviketeollisuuden vuotuisen tarpeen, aiempien varastojen ansiosta kotimaista ruista riittää rukiisen leivän leivontaan seuraavaan sadonkorjuuseen asti. Näin kertoi Pro Rukiin puheenjohtaja Tero Hirvi yhdistyksen marraskuussa järjestämässä Ruiswebinaarissa.

Vaikka rukiin elintarvikekäyttö on ollut viime vuosina loivassa laskussa, sillä on kuitenkin edelleen hyvä ja vakaa kysyntä, Fazer Myllyn viljanhankintajohtajana toimiva Tero Hirvi totesi Ruiswebinaarin avauspuheenvuorossaan. Vuotuinen rukiin elintarvikekäyttö on Suomessa noin 78 000 tonnia. LUKEn mukaan syksyn 2024 ruissatoarvio oli 43 720 tonnia. Vaikka syksyn 2024 ruissato jäi reippaasti vuotuisen elintarvikekäytön alle, kotimaista ruista riittää Hirven mukaan rukiisen leivän leivontaan seuraavaan sadonkorjuuseen asti. Elintarviketeollisuuden tarve katetaan syksyn 2024 sadolla sekä vanhoilla varastoilla, sillä Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) tase-ennusteen mukaan satoon 2024 tultiin suurilla varastoilla.

Talvituhojen ohella etenkin kuuma ja kuiva alkukasvukausi 2024 näkyivät hehtaarisadoissa. Osassa sadosta oli myös torajyväongelmaa. Viljan korjuuta edeltävä sateinen ja kylmä sää aiheuttaa rukiin alhaisen sakoluvun. Syksyn 2024 rukiin sakoluvut olivat korkeita, Tero Hirvi kertoi. Hänen mukaansa suurin tarve on sakoluokalle 150-200, mutta myös matalasakoista ruista tarvitaan.

Ruokaviraston mukaan rukiin keskimääräinen sakoluku oli 184 syksyllä 2024. Ruisjauhon sakoluku on tyypillisesti 110-140 välillä. Liian alhainen sakoluku aiheuttaa leivän sisuksen jäämisen taikinamaiseksi. Korkeamman sakoluvun ruisjauhoja käytetään näkkileivän leivontaan. Alimman sakoluvun (60 – 80) ruista käytetään mämmin valmistukseen. Mämmirukiin sakoluvulla ei ole alarajaa. Eri sakoluvun ruiserien sekoittaminen ja sakoluvun alentaminen on mahdollista tehdä hallitusti teollisuudessa, jolloin saadaan aikaiseksi kuhunkin käyttötarkoitukseen sakoluvultaan sopivia seoksia. Sakoluvun kohottaminen sitä vastoin on hankalaa tai mahdotonta.

Pro Ruis ry kannustaa viljelijöitä rukiin viljelyyn muun muassa järjestämällä rukiin viljelykilpailun. Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannustaa tavoitteellisen rukiin tuotantoon. Ruismestari 2025 -kilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta. Lisätietoja kilpailusta: https://www.proruis.fi/ruismestari/