Syksyn satoennusteen mukaan näyttää siltä, että kotimainen ruis riittää jälleen ruisleivän leivontaan myös ensi talveksi. Tämä on tärkeää, koska suomalaiset haluavat syödä kotimaisesta viljasta leivottua leipää. Ruisleipä on myös merkittävin täysjyväviljan lähteemme, joten terveellisen raaka-aineen turvaaminen on kansanterveydellisestikin tärkeää. Kuluvalla Leipäviikolla onkin hyvä kiinnittää huomiota omaan täysjyvän saantiin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) elokuun satoennusteen mukaan ruista korjattiin 21 000 hehtaarin alalta noin 93 400 tonnia. Hehtaarisadon arvioidaan olleen selvästi 10 vuoden keskiarvoa suurempi. Vilja-alan Yhteistyöryhmä (VYR) arvioi vuotuiseksi rukiin elintarvikekäytöksi 75 000 tonnia, joten määrällisesti sato kattaa hyvin vuotuisen tarpeen. Satokauteen tultiin viime vuosia alemmilla varastotasoilla, joten pieni varaston kasvu on hyvä asia. Sakoluvut olivat hyvin korkeita, pääosa sadosta on yli 200 sakoluvultaan ja osa sadosta jopa yli 350-sakoista, kertoo Pro Ruis ry:n puheenjohtaja Tero Hirvi.

Tämä vuosi oli rukiin sadonmuodostukselle varsin suotuisa, toteaa Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen, joka itsekin viljelee ruista. Leudon talven jälkeen jo maalis-huhtikuun taitteessa rukiin oraat virittäytyivät uuteen kasvuun. Alkukesällä sopivat sateet ja viileä sää antoivat kasvuvauhtia reheville kasvustoille. Matikaisen mukaan heilimöinnin aikaan sateiset säät lisäsivät riskiä torajyvän muodostumiselle, mutta onneksi ongelma jäi pelättyä vähäisemmäksi. Keskikesällä pitkään jatkunut kuuma sää häiritsi jyvien koon kasvua, ja siksi ei aivan odotettuihin huippusatoihin päästy, harmittelee Matikainen. Elokuussa sadonkorjuun hetkellä kasvustot olivat paikoin lakoutuneet, joka hidasti puintia, mutta sadon laatu säilyi kuitenkin hyvänä.

Viikolla 37 vietetään Leipäviikkoa täysjyvä-teemalla. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan ruis on suomalaisten tärkein täysjyväviljan lähde. Sen osuus täysjyvän kokonaissaannista on miehillä 60 % ja naisilla 53 %. Täysjyväviljan riittävä saanti edistää terveyttä monin tavoin, projektikoordinaattori Terhi Virtanen Pro Ruis yhdistyksestä toteaa.

Suosituksen mukaan täysjyvää tulisi syödä vähintään 90 g päivässä. Ruisleipäpala sisältää täysjyvää noin 15-25 g, joten valitsemalla ruisleipää saadaan täysjyväpotti helpolla kerättyä, vinkkaa Virtanen. Täysjyvän on todettu muun muassa pienentävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja joihinkin suolistosyöpiin. Täysjyvävilja sisältää runsaasti kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita bioaktiivisia yhdisteitä, jotka ovat sen terveysvaikutusten taustalla.

RUISMESTARI 2025 -kilpailun pääpalkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 YLEISVAUNU erikoisvärityksellä

Myös aiemmat RUISMESTARIT, Kimmo Polo Alastarolta ja Ulf Härtull Vöyriltä seuraavat kuluvan vuoden ruiskasvustoja omilla ruispelloillaan. Vuoden 2019 RUISMESTARILLA, Kimmo Pololla, on ruista kasvussa nyt noin 18 hehtaaria, lajikkeena KWS Jethro. ”Ihan hyvältä näyttää tällä hetkellä, ainakin paljon paremmalta kuin viime vuonna”, RUISMESTARI toteaa ruiskasvustoista. ”Tänä vuonna tuli laitettua ruis lohkolle, jossa syysviljojen talvehtiminen on vähän haasteellista. Onneksi talvi oli leuto ja vähäluminen, joten sulamisvedet eivät aiheuttaneet talvehtimisvaurioita kyseisellä ruislohkolla”, Kimmo Polo kertoo. Kysyttäessä rukiin viljelyn kannalta olennaisia vinkkejä, hän toteaa mieleen tulevan lähinnä ensimmäisen korrensääteen aikaisen ruiskutuksen ja sen merkityksen kasvuntasaajana. ”Se on todella tärkeä hybridirukiille ja vaikutuksen näki tänä vuonna erittäin hyvin”, ennätyksellisellä 10 633 kg:n hehtaarisadolla RUISMESTARI -tittelin voittanut Polo toteaa.

Näillä näkymin ruista on tarkoitus laittaa tulevana syksynäkin maahan Polon pelloilla. ”Puintien edistymisen myötä näkee sitten, että kuinka paljon sitä ehtii kylvämään”, hän pohtii. Rukiin etuina viljelyssä RUISMESTARI 2019 pitää sitä, että rukiin ollessa viljelykierrossa mukana, voi jo syksyllä hoitaa kylvöistä mahdollisimman paljon. Hänen mukaansa ruis toimii vaihtoehtokasvina syysvehnälle. Painotuksena kylvössä toki on kasvi, josta on odotettavissa parempi tuotto. Rukiin etuja viljelykierrossa on hänen mukaansa myös rukiin pitkät juuret ja iso olkimassa, jotka parantavat peltojen kasvukuntoa. Rukiin viljelyllä on myös merkitystä muiden viljelykasvien tautipaineen katkaisussa.

Myös Vöyrillä viljelevä vuoden 2022 RUISMESTARI Ulf Härtull kylvi hybridiruista viime syksynä noin 30 hehtaaria, lajikkeena KWS Jethro. Syksy oli Pohjanmaalla lämmin ja pitkä. Ruiskasvusto ehti pensoa 10-12 /jyvä. Talvi verotti kasvustoja jonkin verran, kun jääpoltetta oli 3-10 % pinta-alasta.

Ammattitaitoisena ja pitkäaikaisena rukiin viljelijänä Härtull muistuttaa, että ikkuna ruiskasvustojen käsittelylle on keväisin melko lyhyt ja usein toukokuun lopussa ei ole enää asiaa ruispellolle. ”Itse levitin Axan -typpilannoitetta maalis- huhtikuun vaihteessa 400 kg/ha ja vappuna Moddus Evo -kasvunsäädettä sekä mangaania ja fosforia. Juolavehnän vuoksi ajettiin mangaania ja Rexadea -rikkakasvien torjuntaan toukokuun puolessa välissä. Sitten tehtiin vielä N-Sensor -mittarin avustuksella lisälannoitus sekä lopullinen kasvunsääde-, tauti- ja booriruiskutus. Vuoden 2022 RUISMESTARI kertoo myös, että lisälannoituksen suunnittelussa hyvä apu on tehdä nolla- sekä ylilannoitusruudut, sillä niistä on nähtävillä kolme eri referenssiä vierekkäin.

Myös Härtullin aikeissa on kylvää ruista myös ensi syksynä, mikäli sopiva sopimushinta löytyy. ”Suosittelen rukiin sopimusviljelyä niille, jotka ovat kiinnostuneita ja haluavat kasvin, jonka kasvua voi seurata koko vuoden”, RUISMESTARI 2022 tiivistää lopuksi.

Leuto ja vähäluminen talvi ei aiheuttanut ruispelloille merkittäviä ongelmia ja näyttää siltä, että ruiskasvustot ovatkin monin paikoin talvehtineet onnistuneesti. Vähälumisen talven myötä sulamisvesiä ei ole juurikaan ollut turvaamaan pellon kosteustilannetta ja tuulinen sää on vielä lisännyt peltojen kuivumista. Monin paikoin pääsiäisenä saadut sateet tekivätkin hyvää ruiskasvustoille, vaikka syksyllä rakentuneen vahvan juuriston myötä ruis ei olekaan kaikkein herkin viljakasvi kuivuudelle, toteaa Pro Rukiin viljelyasiantuntija Lasse Matikainen.

Eteläisessä Suomessa oraat alkoivat vihertyä uudella kasvulla jo maaliskuun lopulla. Aikaisella keväällä on myönteinen vaikutus rukiin satopotentiaaliin, Matikainen arvioi. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan ruista kylvettiin syksyllä 24 000 hehtaaria. Kohtuullisellakin ruissadolla ruisleipä tullaan siis tulevanakin talvena leipomaan kotimaisesta rukiista.

Kevään myötä myös Pro Rukiin järjestämä RUISMESTARI 2025 -kilpailu pyörähtää toden teolla käyntiin. Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta.

RUISMESTARI 2025 -kilpailussa on mukana kilpailijoita eri puolelta Suomea. Myös he ovat kertoneet rukiin onnistuneesta talvehtimisesta niin Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa kuin Päijät-Hämeessäkin. Vähäisiä lumihome- tai roustetuhoja on paikoin, mutta pääsääntöisesti leuto ja lyhyt talvi on viljelijöiden mukaan kohdellut rukiita hellästi. Jonkin verran keväinen rouste nosteli heikompia yksilöitä myös ylös maasta, ne kuivuivat ja siten kasvusto harveni, kertoo viljelijä Petri Sola. Rukiin kylvöajankohdalla on vaikutusta, sillä aikaisin (19.8) kylvetyt hybridirukiit eivät siitä kärsineet, myöhemmin (25.8) kylvetyt kyllä, Sola toteaa. Pääsiäisenä saatu sade oli tervetullut talvehtineille kasveille, joten alku näyttää kilpailijoiden näkökulmasta oikein lupaavalta.

RUISMESTARI -kilpailun pääpalkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 YLEISVAUNU erikoisvärityksellä. Nyt viidettä kertaa järjestettävän kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Seppo Kuisma Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Tilasiemen Oy, Viljelijän Berner, Corteva Agriscience, Syngenta ja Yara Suomi Oy.

Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannustaa tavoitteellisen rukiin tuotantoon. RUISMESTARI 2025 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen ja ekologisuuteen. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita.

Rukiilla on merkittävä rooli suomalaisten täysjyväviljan saannissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan rukiista saadaan suomalaisten ruokavaliossa reilusti yli puolet päivittäisestä täysjyväviljamäärästä. Syksyllä julkaistuissa ravitsemussuosituksissa annettiin ensimmäistä kertaa grammamääräinen suositus täysjyväviljan saannille.

Täysjyväviljan riittävä saanti edistää terveyttä monin tavoin. Näin ollen sen suositeltavan saantimäärän tarkempi määrittely on hyvä ja odotettu asia. Täysjyvän on todettu muun muassa pienentävän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja joihinkin suolistosyöpiin. Täysjyvävilja sisältää runsaasti kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita bioaktiivisia yhdisteitä, jotka ovat sen terveysvaikutusten taustalla.

Marraskuussa 2024 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemissa ravitsemussuosituksissa annetaan ensi kertaa tarkka suositus täysjyväviljan saannista: täysjyvää tulisi syödä vähintään 90 g päivässä. Tämä vastaa esimerkiksi kolmea ruisleipäpalaa, yhtä lautasellista puuroa ja reilua desilitraa keitettyjä ohrasuurimoita. Vaikka lähes kaikki suomalaiset syövät täysjyväviljaa, emme kuitenkaan yllä suositukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Finravinto 2017 tutkimuksen mukaan naiset saavat täysjyvää ruokavaliostaan keskimäärin 47 g ja miehet 63 g päivässä.

Finravinto 2017 tutkimuksen mukaan täysjyväruis on suomalaisten tärkein täysjyvän raaka-ainelähde. Sen osuus täysjyvän kokonaissaannista on miehillä 60 % ja naisilla 53 %. Täysjyväkauran osuus saannista on miehillä 22 % ja naisilla 27 %. Suurimman osan täysjyväviljastaan suomalaiset saavat ruisleivistä ja puuroista. Ruisleipien osuus on miehillä 57 % ja naisilla 49 %. Puurojen osuus on miehillä 19 % ja naisilla 23 %. Esimerkiksi ruisleipäpala sisältää täysjyvää noin 14 g ja keskikokoinen puuroannos noin 34 g.

Täysjyväviljan saannin kannalta on huolestuttavaa, että viime vuosikymmeninä rukiin kulutus on vähentynyt Suomessa. THL:n Finravinto 2027 -tutkimuksen mukaan täysjyvän ja täysjyvärukiin saannissa on eroja alueellisesti sekä ikäryhmittäin. Saanti on suurempaa Pohjois-Savossa verrattuna etenkin Etelä-Suomen alueisiin ja vanhemmilla tutkituilla verrattuna nuorempiin. Ruokakulttuuriimme perinteisesti kuuluvat täysjyväpitoiset ruuat, kuten ruisleipä ja kaurapuuro, ovat säilyttämisen arvoinen asia osana ruokavaliotamme. Täysjyväviljan saannin turvaamiseksi tulisikin tehdä toimia sekä rukiin että muiden täysjyväviljojen kulutuksen lisäämiseksi etenkin nuorten keskuudessa.

Ruista ja sen terveysvaikutuksia juhlitaan Ruisleipäpäivänä 28.2. Ruisleivällä ja muilla ruisherkuilla voi herkutella juhlapäivänä ja jokaisena muunakin vuoden päivänä.

Lähteet:
FinRavinto 2017 –tutkimus; THL. 2022
Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024; Valtion ravitsemusneuvottelukunta, THL. 2024

Vaikka syksyn 2024 ruissato jäi alle elintarviketeollisuuden vuotuisen tarpeen, aiempien varastojen ansiosta kotimaista ruista riittää rukiisen leivän leivontaan seuraavaan sadonkorjuuseen asti. Näin kertoi Pro Rukiin puheenjohtaja Tero Hirvi yhdistyksen marraskuussa järjestämässä Ruiswebinaarissa.

Vaikka rukiin elintarvikekäyttö on ollut viime vuosina loivassa laskussa, sillä on kuitenkin edelleen hyvä ja vakaa kysyntä, Fazer Myllyn viljanhankintajohtajana toimiva Tero Hirvi totesi Ruiswebinaarin avauspuheenvuorossaan. Vuotuinen rukiin elintarvikekäyttö on Suomessa noin 78 000 tonnia. LUKEn mukaan syksyn 2024 ruissatoarvio oli 43 720 tonnia. Vaikka syksyn 2024 ruissato jäi reippaasti vuotuisen elintarvikekäytön alle, kotimaista ruista riittää Hirven mukaan rukiisen leivän leivontaan seuraavaan sadonkorjuuseen asti. Elintarviketeollisuuden tarve katetaan syksyn 2024 sadolla sekä vanhoilla varastoilla, sillä Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) tase-ennusteen mukaan satoon 2024 tultiin suurilla varastoilla.

Talvituhojen ohella etenkin kuuma ja kuiva alkukasvukausi 2024 näkyivät hehtaarisadoissa. Osassa sadosta oli myös torajyväongelmaa. Viljan korjuuta edeltävä sateinen ja kylmä sää aiheuttaa rukiin alhaisen sakoluvun. Syksyn 2024 rukiin sakoluvut olivat korkeita, Tero Hirvi kertoi. Hänen mukaansa suurin tarve on sakoluokalle 150-200, mutta myös matalasakoista ruista tarvitaan.

Ruokaviraston mukaan rukiin keskimääräinen sakoluku oli 184 syksyllä 2024. Ruisjauhon sakoluku on tyypillisesti 110-140 välillä. Liian alhainen sakoluku aiheuttaa leivän sisuksen jäämisen taikinamaiseksi. Korkeamman sakoluvun ruisjauhoja käytetään näkkileivän leivontaan. Alimman sakoluvun (60 – 80) ruista käytetään mämmin valmistukseen. Mämmirukiin sakoluvulla ei ole alarajaa. Eri sakoluvun ruiserien sekoittaminen ja sakoluvun alentaminen on mahdollista tehdä hallitusti teollisuudessa, jolloin saadaan aikaiseksi kuhunkin käyttötarkoitukseen sakoluvultaan sopivia seoksia. Sakoluvun kohottaminen sitä vastoin on hankalaa tai mahdotonta.

Pro Ruis ry kannustaa viljelijöitä rukiin viljelyyn muun muassa järjestämällä rukiin viljelykilpailun. Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannustaa tavoitteellisen rukiin tuotantoon. Ruismestari 2025 -kilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta. Lisätietoja kilpailusta: https://www.proruis.fi/ruismestari/

Tiukentuvat torajyvävaatimukset ovat haaste etenkin hybridirukiille, sillä hybridilajikkeet ovat yleisesti alttiimpia torajyvälle kuin populaatiolajikkeet. Syynä tähän on lähinnä hybridilajikkeiden heikompi siitepölyn tuotanto. Viljelijä voi vaikuttaa torajyväriskiin viljelytoimenpiteillä ja lajikevalinnalla. Rukiinviljelyssä on kiinnitettävä erityistä huomiota koko sen kasvuajan olosuhteisiin ja viljelytoimenpiteisiin.

Torajyvän pahkojen enimmäismäärä elintarvikekäyttöön tarkoitetussa rukiissa on nyt 0,5 grammaa kilossa (0,05 prosenttia), mutta se alenee 0,2 grammaan kilossa (0,02 prosenttia) 1.7.2025. Torajyvän tuottamien toksiinien eli ergotalkaloidien sallittu enimmäismäärä rukiista valmistetuissa myllytuotteissa tiukentuu 500 mikrogrammasta 250 mikrogrammaan kilossa 1.7.2028.

Kokosimme alle yhteenvedon erikoistutkija Marja Jallin (Luonnonvarakeskus LUKE) torajyvää ja uusia raja-arvoja käsittelevistä puheenvuoroista Pro Rukiin Pellonpiennarpäivissä 2022 ja 2023 sekä Pro Rukiin viljelyasiantuntijan vinkit torajyväriskiin vaikuttamiseen.

Torajyvän esiintymiseen vaikuttavat tekijät; erikoistutkija Marja Jalli, LUKE

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa tutkimuksessa (Stresseed-hanke) selvitettiin tekijöitä, joilla on vaikutusta torajyvän esiintyvyyteen. Vuosina 2016 – 2019 analysoitiin Fazer Myllyn rukiin ennakkonäytteistä yhteensä 1542 näytettä. Aineistosta oli käytössä seuraavat tiedot: paikkakunta, lajike, viljelyvuosi ja torajyvien määrä paino-%:na. Osasta näytteistä oli tiedossa myös viljelyteknisiä tietoja, kuten toteutetut kasvinsuojelutoimenpiteet. Data analysoitiin ja etsittiin tekijöitä, jotka kyseissä aineistossa lisäsivät korkean torajyväesiintymisen riskiä.

Nykyisten raja-arvojen mukaan kaksi kolmasosaa kyseisistä näytteistä oli puhtaita ja kolmasosassa esiintyi torajyviä. Kahdessa prosentissa näytteistä raja-arvot ylittyivät eli torajyviä oli enemmän kuin sallittu määrä. Uusien raja-arvojen mukaan samasta aineistosta kahdeksan prosenttia eli vajaa kymmenesosa ei täyttänyt kriteerejä.

Hybridilajikkeen viljely ja rukiin tähkimistä edeltävä tai sen jälkeinen viileä sää lisäsivät vakavampaa torajyväriskiä. Viljan vastaanottonäytteistä tehtyjen analyysien perusteella riski korkeisiin torajyväpitoisuuksiin on hybridilajikkeilla lähes nelinkertainen populaatiolajikkeisiin verrattuna. Uusilla PollenPlus-lajikkeilla riski kuitenkin laskee merkittävästi. Kasvukauden sääoloilla on myös suuri vaikutus torajyvien esiintymiseen: matalat lämpötilat tähkälle tulon molemmin puolin lisäsivät riskiä 2–10 kertaiseksi. Myös talvituhot lisäävät riskiä. Myös toukokuun viileys lisää riskiä ja torajyviä esiintyi enemmän niinä vuosina, joina talvituhoja oli paljon. Näyttäisi siltä, että Suomen olosuhteissa optimilämpötilat torajyvätartunnalle ovat alhaisempia kuin kirjallisuuden perusteella. Muista tekijöistä syksyn tuhohyönteistorjunta yhdistyi matalaan torajyväriskiin. Todennäköisesti tuhohyönteistorjunta on indikaattori, joka kertoo ylipäätään tilan hyvistä viljelykäytänteistä.

Etelä-Pohjanmaalla värilajiteltujen viljanäytteiden ergotalkaloidipitoisuudet olivat Luken analyysien mukaan alhaiset. Mikäli sadon alkuperäinen torajyväpitoisuus on korkea, voi sato lajittelusta huolimatta sisältää ergotalkaloideja yli sallitun raja-arvon. Voimakkaan torajyvätartunnan alueet kannattaakin puida ja säilyttää erikseen.

Torajyvän esiintymistä hillitseviä tekijöitä:

• Lajikevalinta
• Tasainen, tiheä kasvusto & kukinta (talvehtimisen varmistaminen)
• Riittävä, tasapainoinen lannoitus ml. hivenravinteet
• Viljelykierto
• Maan muokkaus
• Piennarheinien niitto ennen kukintaa erityisesti alueilla, joilla torajyvää esiintyy runsaasti
• Rikkakasvien huolellinen torjunta, erityisesti heinämäiset rikkakasvit
• Sertifioitu kylvösiemen
• Altistuneiden alueiden erikseen puinti / puimatta jättäminen (esim. ajourat)
• Sadon mekaaninen puhdistus, värilajittelu

Viljelijä voi vaikuttaa torajyväriskiin viljelytoimenpiteillä ja lajikevalinnalla; Pro Ruis ry

• Älä tallaa peltoja

Torajyvää esiintyy etenkin kylmän ja sateisen sään aikana. Erityisen alttiita sille ovat kasvuston tallatut osat, jotka jäävät kehityksessä jälkeen. Jos kasvusto tallaantuu esimerkiksi kasvinsuojelun yhteydessä, muodostuu helposti torajyviä. Lohkoilla pitää olla selkeät ruiskutusurat kasvinsuojelua ja lisälannoitusta varten. Riittävän leveillä ajo- eli ruiskutusurien jättämisellä kylvön yhteydessä on merkitystä torajyväriskin pienentämiseksi. Tallatut ajourien reunarukiit kukkivat muuta kasvustoa myöhemmin ja torajyvän tartunta-aika pitenee.

• Kasvinjalostus

Rukiin hybridilajikkeilla on todettu olevan populaatiolajikkeita suurempi riski korkeille torajyväpitoisuuksille. Hybridirukiin torajyväkestävyyttä on onnistuttu parantamaan kasvinjalostuksella tehostamalla uusien lajikkeiden pölytystä. Esimerkiksi KWS:n PollenPlus -hybridiruislajikkeiden ominaisuus lisää siitepölytuotantoa ja vähentää torajyvän syntymisen riskiä.

• Sääolot

Myös sääolot vaikuttavat torajyväpitoisuuteen. Viileässä säässä kukinta kestää pidempään, jolloin torajyvän tartunta-aikakin pitenee ja riski kasvaa. Viileä sää (noin 12 astetta) kukintaa edeltävän ja jälkeisen kolmen viikon aikana lisää korkeiden torajyväpitoisuuksien riskiä moninkertaiseksi muutamaa astetta lämpimämpään säähän verrattuna.

• Kasvinsuojelulla tasainen ruiskasvusto

Epätasaisessa kasvustossa rukiin kukinta pitenee. Tästä syystä tulee pyrkiä saamaan hybridirukiin kasvustosta tasainen ja tiheä. Kasvinsuojelutoimenpiteistä syksyllä tehtävällä kahukärpästorjunnalla on merkittävä vaikutus torajyvien esiintymisrunsauteen. Kahukärpästorjunta voi tosin olla merkki myös siitä, että tilalla kiinnitetään muutenkin hyvään viljelytekniikkaan huomiota.

Rukiin torajyvä

Pro Ruis ry etsii RUISMESTARIA vuodelle 2025

Pro Ruis ry järjestää viljelijöille suunnatun Ruismestari 2025 -kilpailun, johon voi ilmoittautua mukaan nyt, 1.-15.10.2024. Ilmoittautumisia otetaan vastaan sähköpostiosoitteessa info@proruis.fi. Kilpailun pääpalkintona on Seppo Kuisma Oy:n valmistama KIRE STEEL 160 YLEISVAUNU erikoisvärityksellä.

Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2025 puitavasta ruissadosta. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita.

Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannustaa tavoitteellisen rukiin tuotantoon, Pro Rukiin hallituksen puheenjohtaja Tero Hirvi kertoo. Ruismestari 2025 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen ja ekologisuuteen.

Nyt jo viidettä kertaa järjestettävän Ruismestari 2025 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Seppo Kuisma Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Tilasiemen Oy, Viljelijän Berner, Corteva Agriscience, Syngenta ja Yara Suomi Oy.

Ruismestari -kilpailujen kova taso on yllättänyt positiivisesti. Vuoden 2019 Ruismestari -kilpailun aikana olosuhteet olivat loistavat ja kaikkien kilpailijoiden keskisato oli 8555 kg ja jopa neljä kilpailijaa ylitti 10 000 kg hehtaarisadon. Myös edellisessä RUISMESTARI -kilpailussa saavutettiin valtakunnan keskiarvosatoihin nähden huippusatotasoja: voittajan keskisato oli yli 8000 kg.

Osallistuneiden joukossa on ollut viljelijöitä eri ikäluokista ja eri puolilta maata. Mukana on ollut kilpailijoita, jotka ovat viljelleet ruista ensimmäistä kertaa, kun taas osalla on ollut takanaan vuosien kokemus rukiin viljelystä. Tilojen ruisalat ovat vaihdelleet reilusta 5 hehtaarista yli 80 hehtaariin. Edellisten vuosien mestarit ovat kertoneet kilpailuun osallistumisen tuovan uutta näkemystä viljelyyn.

Ruismestari 2025 -kilpailuun ilmoittautuminen on nyt avoinna. Ilmoittaudu siis mukaan info@proruis.fi.

Lisätietoja Ruismestari 2025 -kilpailuun osallistumisesta

www.proruis.fi/ruismestari. Terhi Virtanen, projektikoordinaattori Pro Ruis ry; terhi.virtanen(at)leipatiedotus.fi