Author Archives: admin

Maanantaina 28.2. on taas suomalaisen kansallisruoan, ruisleivän päivä. Rukiin päivää vietetään nyt jo kuudetta kertaa. Ruisleivällä on vahva asema suomalaisten sydämissä: suomalaisten suosikkileipä leivotaan rukiista.

Ruisleipä leipähyllyn suosikki

Suosituimmat leivät suomalaisessa ruokapöydässä on tehty rukiista. Leipätiedotuksen ja Pro Ruis ry:n vuonna 2021 tekemän kuluttajatutkimuksen vastaajista 79 % kertoo valitsevansa mielellään rukiisen leivän. Tutkimuksen mukaan kuluttajat mieltävät ruisleivän myös terveellisimmäksi leipävaihtoehdoksi: 87 % vastaajista pitää ruisleipää terveellisenä, kertoo Leipätiedotuksen projektikoordinaattori Terhi Virtanen. Leipätiedotus ry:n leipomotuotteiden toimitustilaston mukaan suomalaiset syövät vuosittain reilut 40 kilogrammaa leipää, josta kotimaista pehmeää ruokaleipää on noin 33 kg. Kotimaisesta pehmeästä leivästä ruisleipää on lähes puolet, reilut 15 kg. Suomalaiset syövätkin eniten ruista koko maailmassa ja se maistuu meille parhaiten leipänä, Virtanen toteaa.

Ruis – täysjyvän kuningas

Ruis on tärkein täysjyvän lähde suomalaisten ruokavaliossa. Tämä käy ilmi THL:n vuonna 2021 tekemästä Finravinto 2017 -julkaisuun perustuvasta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan miehet saavat keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä. Tästä jopa yli puolet saadaan ruisleivästä. Miesten täysjyvän saannista rukiin osuus on jopa 60 % ja naisillakin rukiin osuus on yli puolet. Yksi ruisleipäviipale sisältää täysjyvää 14 grammaa ja lautasellinen ruispuuroa 28 grammaa. Täysjyvän riittävä saanti pienentää riskiä sairastua moniin kansantauteihin, kuten tyypin II diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Riittävä määrä täysjyvää ravinnossa on apuna myös painonhallinnassa.

Pro Ruis ry järjestää viljelijöille suunnatun Ruismestari 2022 -kilpailun. Kilpailuun ilmoittautuminen on nyt avoinna. Osallistujia on mukana jo mukavasti, mutta mukaan mahtuu vielä. Ilmoittaudu siis mukaan info@proruis.fi.

Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2022 puitavasta ruissadosta, joka on kylvetty syksyllä 2021. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita. Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä. Ruismestari 2022 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen.

Ruismestari 2022 -kilpailun palkintona on suomalaisen Weckman Steel Oy:n Heinolan tehtaalla valmistettu WECKMAN WS180KG -perävaunu erikoisvärityksellä. Kilpailussa toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneille palkintoina on Jopo-pyörät.

Kilpailu järjestetään nyt neljättä kertaa. Tilojen ruisalat ovat vaihdelleet reilusta 5 hehtaarista yli 80 hehtaariin ja kilpailuun on osallistunut tiloja Eteläisimmästä-Suomesta aina Pohjois-Pohjanmaalle asti.

Ruismestari 2022 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Weckman Steel Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Raisio Oyj, Tilasiemen Oy, Viljelijän Avena Berner, Bayer Oy, Nordkalk Oy, Yara Suomi Oy. Pääpalkinnon valmistuksessa yhteistyössä ovat Tikkurila Oyj, Nurmi Hydro Oy, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance.

Lisätietoja: Ruismestari 2022 -kilpailuun osallistumisesta www.proruis.fi/ruismestari

Ruismestari 2022 -kilpailun palkinto

Ruismestari 2022 -kilpailun palkintona on suomalaisen Weckman Steel Oy:n Heinolan tehtaalla valmistettu WECKMAN WS180KG -perävaunu erikoisvärityksellä. Alla tarkempia teknisiä tietoja palkintovaunusta.

*TEKNISTÄ TIETOA:

WECKMAN WS180KG-vaunu
Hydraulinen takalaita
Säädettävä seisontajalka
Lava on kartiomainen taaksepäin avautuva => ei holvaa lastia
Markkinoiden suurin tilavuus luokassaan
Kantavuus 18 000 kg
Omapaino 5000 kg
Lavan tilavuus 22m3
Lavan sisämitat 668 x 218x 156cm
Laitakorkeus 155cm
Kippauskulma 50 astetta
Rengaskoko 710/45 R22,5
4-pyöräjarrut

Weckman Steel Oy:lla ekologisuus ja hiilijalanjäljen pienentäminen ovat suuressa roolissa vaunuvalmistuksessa.

Uusien G-sarjan Weckman-perävaunuissa G=Green, mikä tarkoittaa, että suunnittelu, hankinta, tuotanto ja logistiikka sekä alihankintaketju on optimoitu nykyaikaisen suunnittelun avulla. Näin jokaisen vaiheen hiilijalanjälki saadaan pienemmäksi.

Weckman käyttää entistä ympäristöystävällisemmin tuotettua terästä ja tavoite onkin, että vuonna 2030 Weckman-perävaunut valmistetaan täysin hiilineutraalisti tuotetusta teräksestä. Tuotekehityksen myötä vaunujen osien määrää on vähentynyt lähes 50 %, jolloin myös vaunun valmistus on nopeampaa tuottaen pienemmän hiilijalanjäljen.

Vaunujen painot ovat laskeneet 10 %, mikä tarkoittaa käyttäjälleen n. 5 %:n polttoainesäästöä. Käyttämättä jäänyt 1000 litraa polttoainetta tarkoittaa 3000 kg vähemmän CO2-päästöjä.

Heinäkuun kuumat ja kuivat olosuhteet vaikuttivat merkittävästi rukiin jyväkokoon, kertoo Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. Myös muiden viljakasvien sadot näyttävät jäävän juuri jyväkoon pienuuden vuoksi tavallista pienemmiksi. Vahvan juuriston avulla ruis kestää viljakasveista parhaiten veden puutetta ja ruis onkin pärjännyt muihin kasveihin nähden hyvin, erityisesti vertailtaessa keväällä kylvettyihin. Hyvin myönteistä on myös se, että säät ovat suosineet rukiin sadonkorjuuta.

Myllyiltä saatujen tietojen mukaan ensimmäiset laatuanalyysitulokset kertovat kesän 2021 rukiin laadun olevan hyvä: sakoluvut ovat hyvällä tasolla eikä torajyvää esiinny. Rukiin kokonaissatoennuste parhaillaan puitavalle rukiille on varsin hyvä ja toteutuessaan turvaa kotimaisen raaka-aineen. Ensi talvenakin saamme siis nauttia kotimaisesta rukiista leivotusta ruisleivästä.

Heinäkuun kuumuus ja kuivuus vaikuttivat rukiin jyväkokoon. Jyvät jäivät edellistä satokautta pienemmiksi, jolloin niiden koko vastasi sateisempien kesien jyväkokoa. Kuva Lasse Matikainen.

Suomalaiset söivät kotimaista pehmeää ruokaleipää vuonna 2020 edellisten vuosien tapaan, keskimäärin noin 33,5 kg/hlö. Kotimaisesta pehmeästä ruokaleivästä ruisleipää on lähes puolet, reilut 15 kg, ja vaaleaa leipää noin 18 kg. Vaikka terveellinen ja trendikäs kaura on nostanut suosiotaan leipävalikoimassa, pitää ruisleipä sisukkaasti pintansa suomalaisten ruokapöydissä, myös koronan aikana, kertoo Leipätiedotus ry:n projektikoordinaattori Terhi Virtanen. Tämä käy ilmi Leipätiedotuksen ylläpitämästä leipomotuotteiden toimitustilastosta.

Vielä 90-luvun puolivälissä tumman leivän osuus kotimaisen leivän kulutuksesta oli vain kolmannes. Vuosituhannen vaihteessa ruisleivän osuus kasvoi vaalean leivän kulutuksen säilyessä entisellä tasollaan. Kun karppaus vielä 2010-luvun alussa vähensi vaalean leivän menekkiä, nousi tumman leivän osuus puoleen kotimaisten leipien myynnissä vuonna 2015.

Koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset vaikuttivat suomalaisten leivän syöntitapoihin. Kun henkilöstöravintolat ja osa kouluista olivat suljettuina, kuluttajat ostivat syömänsä leivän kaupasta tai verkkokaupasta ja söivät sen kotona. Ostetun leivän määrään ja vaalean ja tumman leivän suhteeseen korona ei niinkään vaikuttanut, vaan määrät säilyttivät aikaisempien vuosien tason. Täysjyväisillä ruisleivillä on vahva paikka osana terveellistä ruokavaliota ja se kuuluu suomalaiseen ruokakulttuuriin – edes pandemia ei saanut horjutettua sen asemaa ja hyvä niin, toteaa Virtanen.

Lisätiedot:
Terhi Virtanen
terhi.virtanen@leipatiedotus.fi
040-5016279

Pro Ruis ry järjestää viljelijöille suunnatun Ruismestari 2022 -kilpailun. Rukiin viljelykilpailussa on kyse vuonna 2022 puitavasta ruissadosta, joka kylvetään tulevana syksynä. Voittoon vaikuttavat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Voittajan valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati, johon kuuluu ruisketjun toimijoita.

Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, löytää parhaita viljelykäytäntöjä ja kannustaa tavoitteellisen rukiin tuotantoon, Pro Rukiin hallituksen puheenjohtaja Minna Oravuo kertoo. Ruismestari 2022 ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään myös viljelyn taloudellisuuteen ja ekologisuuteen. Kilpailun pääpalkintona on Weckman Steel Oy:n valmistama WECKMAN WS180KG -perävaunu erikoisvärityksellä. Kilpailussa 2. ja 3. sijoittuneille palkintona on Weckman Steel Oy:n toimittamat Jopo-pyörät.

Ruismestari -kilpailu järjestetään nyt neljättä kertaa.

Ruismestari kilpailuiden kova taso on yllättänyt positiivisesti. Vuoden 2019 Ruismestari -kilpailun aikana olosuhteet olivat loistavat ja kaikkien kilpailijoiden keskisato oli 8555 kg ja jopa neljä kilpailijaa ylitti 10 000 kg hehtaarisadon. Osallistuneiden joukossa on ollut viljelijöitä eri ikäluokista ja eri puolilta maata. Mukana on ollut kilpailijoita, jotka ovat viljelleet ruista ensimmäistä kertaa, kun taas osalla on ollut takanaan vuosien kokemus rukiin viljelystä. Tilojen ruisalat ovat vaihdelleet reilusta 5 hehtaarista yli 80 hehtaariin. Edellisten vuosien mestarit Mikko Mäki-Latvala, Juho Vainio ja Kimmo Polo ovat kertoneet kilpailuun osallistumisen tuovan uutta näkemystä viljelytoimintaan.

Ruismestari 2022 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly ja Weckman Steel Oy. Muina sponsoreina mukana ovat Boreal Kasvinjalostus Oy, Hankkija Oy, KWS, Raisio Oy, Tilasiemen Oy, Viljelijän Avena Berner, Yara Suomi Oy, Bayer ja Nordkalk Oy Ab. Palkinnon valmistuksessa yhteistyössä ovat Tikkurila, NurmiHydro, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance-rengastoimittaja.

Ruismestari 2022 -kilpailun ennakkoilmoittautuminen avataan 1.10.2021. Lisätietoja Ruismestari 2022 -kilpailusta www.proruis.fi/ruismestari.

Kuva: Pro Rukiin järjestämän Ruismestari 2022 -kilpailun palkintona on Weckman Steel Oy:n valmistama WECKMAN WS180KG -perävaunu erikoisvärityksellä. (Kuvan vaunu havainnekuva palkinnosta. Palkintovaunu on tästä uudempi malli)

”Rukiin talvehtiminen onnistui hyvin ja kasvukausi pyörähtänyt hyvin käyntiin säiden lämmettyä. Koska rukiilla on vahvan juuristo, on sillä syyskasveista parhaat edellytykset selvitä myös mahdollisen kuivan alkukesän aiheuttamista haasteista”, toteaa Pro Ruis yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen.

Rukiin satonäkymät ovatkin positiiviset. Rukiin viljelyala on kuluvalla kasvukaudella edellistä vastaava eli noin 20 000 ha. Jos kasvukausi etenee suotuisasti, syksyn sadosta voidaan odottaa viime vuoden kaltaista, jolloin rukiin kokonaissato oli vajaa 70 000 tonnia. Kun elintarviketeollisuuden rukiin vuotuinen kulutus on 90 000 tonnia ja satovarastot ovat Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR ry) mukaan yli 100 000 tonnia, on olemassa hyvät edellytykset, että myös ensi talvena ruisleipä leivotaan kotimaisesta rukiista.

Edellytykset, että vuonna 2015 saavutettu kotimaisen rukiin omavaraisuus jatkuu, ovat hyvät. Kotimaisen rukiin omavaraisuus oli vuonna 2011 perustetun Pro Ruis yhdistyksen päätavoite. Yhdistys on ollut mukana tiivistämässä yhteistyötä rukiin arvoketjun ympärillä ja parantamassa suomalaisen rukiin viljelyn edellytyksiä. Koska rukiin teollinen käyttö on huomattavan paljon vähäisempää kuin muiden kotimaisten viljojen, sopimusviljely takaa rukiin sadolle asiakkaan. Erikoiskasvien tapaan ruis on sopimusviljelykasvi.

Vielä vuonna 2012 elintarviketeollisuuden käyttämästä rukiista yli 50 000 tonnia oli ulkomailta tuotua ruista. Rukiin hehtaarisatojen kasvun ja viljelyalojen nousun myötä myös ruissadot lähtivät nousuun vuosikymmenen puolessa välissä ja vuonna 2019 rukiin tuonti oli enää 4 000 tonnia. Tämän myötä tulot myllyjen ostamasta rukiista jäävät kotimaahan sen sijaan, että osa niistä virtaisi ulkomaille, kuten aiemmin.

Lähteet: Luke, VYR ry, TULLI; Uljas-tilastotietokanta

Kuva: Lämpimät säät ovat vauhdittaneet ruiskasvustot nopeaan ja rehevään kasvuun. Kuvassa rukiin kehitys on 2-solmuasteella ja kasvuston korkeus lähes 40 cm. Siemeniä tuottavan rukiin hentoinen tähkä on tässä vaiheessa korren puolivälissä. Toukokuun lopussa tähkä tulee korren yläosasta esiin suurempana ja vahvempana.

Hurraa! Suomalainen ruis on jokapäiväinen leipämme, ja tänään 28.2. sitä juhlitaan Ruisleipäpäivän merkeissä.

Ruisleipäpäivää vietetään nyt jo viidettä kertaa. Ruisleivällä on vahva asema suomalaisten sydämissä: edelleen lähes puolet kotimaisesta leivästä syödään rukiisena. Ruisleipä leivotaan nykyään suomalaisesta rukiista.

Suomalainen ruisleipä kotimaisesta rukiista

Vielä kymmenen vuotta sitten elintarviketeollisuuden käyttämästä, noin 100 miljoonasta ruiskilosta, puolet tuotiin ulkomailta. Viime vuosikymmenen aikana koko ruisketju on sitoutunut kotimaisen rukiin käyttöön, jonka ansioista rukiin viljely on lisääntynyt Suomessa. Nykyisin olemme omavaraisia rukiin osalta: leipomoiden leipoma ruisleipä leivotaan suomalaisesta rukiista. Kun rukiin tuonti vielä vuonna 2012 oli yli 50 miljoona kiloa, oli se vuonna 2019 enää alle kymmenesosa tästä.

Ruisleipä pitää pintansa ruokapöydässä

Suomalaisten leivän kulutus on ollut pitkään samalla tasolla: suomalaiset syövät vuosittain reilut 40 kilogrammaa leipää. Tästä kotimaista pehmeää ruokaleipää on noin 33 kg. Tämä käy ilmi Leipätiedotus ry:n leipomotuotteiden toimitustilastoista. Vaikka terveellinen ja trendikäs kaura on nostanut suosiotaan myös leipävalikoimassa, pitää ruisleipä edelleen sisukkaasti pintansa suomalaisten ruokapöydissä. Kotimaisesta pehmeästä leivästä ruisleipää on lähes puolet, reilut 15 kg, kertoo Leipätiedotuksen tilastoinnista vastaava projektikoordinaattori Terhi Virtanen. Suomalaiset syövätkin eniten ruista koko maailmassa ja se maistuu meille parhaiten leipänä, Virtanen toteaa.

Nautitaan Ruisleipäpäivänä siis kotimaisesta rukiisesta leivästä!

Osoita rakkautesi ruista kohtaan uusilla ruisleipätehosteillamme Facebookissa ja Instagramissa (katso kuva alla).

Mene Facebookiin tai Instagramiin. Valitse tarina, story tai tee postaus, johon lisäät kuvasi tai videosi, jossa on kasvot. Kirjoita tehostegalleriaan hakusana ruisleipä, niin saat esiin sydänsilmät ja ruisleipälasit. Valitse toinen tehosteista ja päivitä itsellesi rukiinen ilme. Jaa ruislookkisi hashtagilla #ruisleipäpäivä.

Rukiin sato jäi Suomessa kuluvana syksynä edellisvuoden huippusadosta. ”Vaikka tänä kesänä puitu 70 miljoonan kilon ruissato ei kata elintarviketeollisuuden käyttämää vuotuista noin 100 miljoonan kilon tarvetta, riittää kotimaista ruista rukiisen leivän leivontaan”, kertoo Pro Ruis yhdistyksen puheenjohtaja Minna Oravuo. ”Viime syksyn 180 miljoonan kilon huippusato takaa sen, ettei leipureilta lopu kotimainen ruis kesken leivonnan”, hän toteaa.

Rukiin satovaihtelut ovat viime vuosina olleet suuria (kuva 1). Tänä vuonna ruista puitiin vajaa 70 miljoonaa kiloa, kun viime vuonna päästiin 183 miljoonan kilon huippusatoon. Tätä taas edelsi vuonna 2018 heikko 42 miljoonan kilon sato. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämistä satotilastoista.

Vaihtelua selittää viljellyn pinta-alan vaihtelu. Vuonna 2019 rukiin viljelyala oli Luken tilastojen mukaan suurin 18 vuoteen. Suuren viljelyalan ja erinomaisten kasvukauden olosuhteiden myötä korjattu sato nousi suurimmaksi lähes 30 vuoteen. Kuluvana syksynä hyvästä satotasosta huolimatta ruista puitiin edellistä vuotta huomattavasti vähemmän, sillä rukiin viljelyala jäi lähes puoleen edelliseen vuoteen verrattuna: vuonna 2019 ruista viljeltiin yli 38 000 hehtaarin alueella, kun tänä syksynä luku oli vajaa 20 000 hehtaaria. Toki satotasollakin on merkityksensä, sillä syksyn 2019 huikea 4 820 kg:n hehtaarisato (yhden hehtaarin alueelta puitu ruissato) oli kaikkien aikojen korkein. Tänä syksynä puidun rukiin hehtaarisato, 3 380 kg/ha, on sekin kymmenen vuoden vertailujakson keskimääräistä hehtaarisatoa parempi. Hehtaarisadon nousuun on vaikuttanut uusien, viljelyvarmempien ja satoisampien lajikkeiden viljely.

”Historialliseksi vuoden 2020 ruissadon tekee se, että tänä vuonna myös kotimaista luomuruista riittää luomuruisleivän leivontaan”, kertoo Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) asiantuntija Hanna Helkkula. ”Suomen kansallisruoka, ruisleipä, on siis raaka-aineeltaan 100 %:sti kotimaista”, hehkuttavat Minna Oravuo ja Hanna Helkkula.