Pro Ruis yhdistys järjesti toukokuussa jokavuotisen Pellonpiennartilaisuuden, tällä kertaa somerolaisen Palikaisten kartanon ruispellon laidalla. Tänä vuonna ohjelma oli rakennettu droonityönäytöksen ympärille. Vaikka kyseinen työskentelytapa on vielä tulevaisuutta, kokoontui paikalle monikymmenpäinen joukko kuulemaan puheenvuoroja ja tietoa droonien käytön eduista rukiin viljelyssä sekä seuraamaan lennätystä. Kovan tuulen takia alkuperäisen suunnitelman mukaisen nestemäisen lehtilannoitteen levitys jouduttiin vaihtamaan rakeisen kanankalkin levitykseen, sillä nesteiden levitys ei kovassa tuulessa onnistu.
Pro Rukiin Pellonpiennarpäivän mielenkiintoinen ohjelma houkutteli kuulolle runsaasti viljelijöitä, mutta myös muita ruisketjun toimijoita. Oli hienoa huomata, että aihe innosti myös monia median edustajia paikalle. Uuden teknologian käyttöönotto selkeästi kiinnostaa laajalti ja rukiin parissa työskentelevät ovat aikaansa seuraavia ammattilaisia.
Ruisleipätarjoiluiden jälkeen tilaisuuden avasi Pro Rukiin viljelyasiantuntija ja varapuheenjohtaja Lasse Matikainen. Lasselle Palikaisten kartano on tuttu jo lapsuuden ajoilta ja hän onkin päässyt seuraamaan läheltä kartanon viljelytoimien kehitystä. Jopa ensimmäiset kesätyöt löytyivät kartanon alueelta.
Kuivuus koetellut ruista monin paikoin
Talvi oli hyvin vähäluminen ja kevät poikkeuksellisen kuiva sekä edellistä vuotta lämpimämpi. ”Tälläkin alueella lunta oli vain vähän ja keväällä sateita on tullut todella niukasti. Toukokuun puolenvälin paikkeilla satanut vajaan 20 millimetrin vesisade pelasti lannoitteiden levityksen. Yöpakkasista huolimatta kevään lämpösumma on 28 astetta edellisvuotta suurempi. Kevät on ollut myös hyvin tuulinen”, Matikainen kertoi aloituspuheenvuorossaan kevään viljelyolosuhteista.
Pro Rukiin Pellonpiennartilaisuuksien perinteiseen tapaan toinen puheenvuoro oli varattu rukiin viljelijälle. Palikaisten kartanon tilanhoitaja Verner Nuuros kertoi tilasta, sen viljelyksistä sekä vierailun kohteena olevasta ruislohkosta. Palikaisten kartano on 400 vuotta vanha tila, jossa viljelyssä on noin 250 hehtaaria peltoa ja 1300 hehtaaria metsää.
”Pyrimme viljelemään syysviljoja, kuten ruista ja syysvehnää. Keväisin kylvössä on kauraa, öljykasveja sekä hernettä”, Nuuros kertoi. Hänen mukaansa ruis perustetaan Palikaisten kartanon mailla yleensä viherlannoitusnurmeen tai herneen jälkeen. Tilalla ei ole kynnetty sitten vuoden 2021 ja Nuuroksen mukaan kultivaattori ja lautasmuokkain toimivatkin hyvin nurmelle.
Pellonpiennartilaisuuden tarkastelun kohteena ollut ruis oli kylvetty 17 hehtaarin savimaapohjaiselle peltoalueelle, jossa rukiin esikasvina oli monivuotinen apilakasvusto. Se oli murskattu, lautasmuokattu ja ruis oli kylvetty ilman kyntöä Horsch Pronto kylvökoneeseen asennetulla syvämuokkauslaitteella veturina telaketjutraktori. Molemmat koneet olivat nähtävänä tapahtumassa ja kiinnostivat yleisöä.
Ruislajikkeena Pellonpiennarlohkolla oli populaatiolajike Dankowskie Granat. Kyseinen lajike valikoitui kokeiluun myöhäisemmän kylvöajankohdan sekä toiveissa olleen paremman talvenkestävyyden takia. Aiemmin käytössä on ollut myös hybridilajikkeita.
Viime syksyn lannoitus jätettiin Palikaisten kartanolla väliin. Keväällä kasvustolle annettiin yksi syysviljalannoitus. Toinen typpikerta jäi kuivien olojen vuoksi tekemättä. ”Yllättävän hyvin ruis selvisi talvesta. Nyt keväällä kasvusto vaikuttaa kärsineen kuivuudesta”, tilanhoitaja Nuuros pohti.
Rukiin kysyntä pysynyt vakaana
Viljelijäpuheenvuoron jälkeen Pro Rukiin puheenjohtaja, Fazer Myllyn viljanhankintajohtaja, Tero Hirvi kävi lyhyesti läpi rukiin kulutusta sekä laatutekijöitä. Hirven mukaan rukiin kysyntä on Suomessa säilynyt tasaisena, vaikkakin kulutus on valitettavasti viime vuosina laskenut. Myös Raision Myllyn hankintapäällikkö Minna Oravuo kertoi rukiin kysynnän pysyneen hyvänä ja hänen mukaansa ruisjauho ja ruisleipä ovat Suomessa edelleen vahvoja tuotteita.
Elintarvikerukiin nykykäyttö on noin 70-75 tuhatta tonnia vuodessa. Viime vuoden sato ylsi hiukan yli tämän tarpeen, joten ruista on nyt jonkin verran myös varastoissa. Tällä hetkellä ruista on Tero Hirven mukaan kylvössä suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna, mutta talvituhot ovat verottaneet jonkin verran kasvustoja. Oravuon mukaan länsirannikolla on ollut tänä vuonna eniten talvituhoja vähäisen lumipeitteen vuoksi. Tulevan ruissadon uskotaan kuitenkin vastaavan tarvetta.
Rukiin laatutekijät puhuttavat
Tero Hirvi nosti puheenvuorossaan esille rukiin laatutekijöistä sakoluvun sekä torajyväherkkyyden. Sakoluku on hänen mukaansa avainasemassa. Viime vuosina ruissadot ovat olleet korkeasakoisia ja viime vuonna sakoluvut olivat poikkeuksellisen korkeita, mutta myös matalasakoista ruista tarvitaan. ”Sakoluku on leivonnassa avainasemassa. Syksyn sääolosuhteet vaikuttavat siihen voimakkaasti, mutta myös lajikevalinnoilla on merkitystä. Populaatiolajikkeissa sakoluvut saattavat laskea, kun taas hybrideillä sakoluvut ovat usein korkeampia. Tarvitsemme sekä matalan että korkean sakoluvun ruista”, Hirvi muistutti.
Toinen laadullinen tekijä, joka myllyjen puheenvuorossa nostettiin esiin, oli torajyväherkkyys, johon on syytä kiinnittää huomiota. Torajyvärajojen lisäksi ergotalkaloidirajat ovat kiristyneet. Myös torajyväpitoisuuteen voi vaikuttaa lajikevalinnoilla sekä viljelyteknisillä keinoilla. ”Riskialttiit lohkot on suositeltavaa puida erikseen. Jos osa sadosta on torajyvän saastuttamaa, näin samassa erässä toimitettava sato ei mene kokonaan pilalle”, Tero Hirvi muistutti.
Rukiin viljelysopimuksiin liittyen ensi syksynä kylvettävän sadon osalta myllyjen sopimukset alkavat olla pian ajankohtaisia. ”Saimme tehtyä viime syksynä hyvin sopimuksia tälle vuodelle, eikä uusia sopimuksia enää tehdä. Seuraavaksi sopimuksia tehdään vuodelle 2027”, Minna Oravuo Raisiolta totesi.
Tero Hirven mukaan Fazer Myllylle ostetaan edelleen viimevuotista satoa ja pian aletaan tehdä sopimuksia sadosta 2027, myös sadon 2026 sopimuksia tehdään edelleen.
Droonityöskentelyllä vaikuttavuutta myös torajyvän ehkäisyyn
Viljelijän Bernerin kehitysjohtaja Mika Hyövelä kertoi syksyllä RUISMESTARI 2025 -seminaarissa käydyn torajyvään liittyvän keskustelun yhteydessä havahtuneensa pohdiskelemaan erilaisia keinoja vaikuttaa sen esiintyvyyteen. Ennen droonilentoa Hyövelän pitämässä puheenvuorossa käytiinkin läpi, miten hivenravinteilla voidaan tukea rukiin kukintaa ja pölytystä, ja miten tämä voi olla osa torajyväriskin hallintaa. Droonityöskentelyllä rukiin hivenravinnekäsittely voidaan toteuttaa juuri oikeaan aikaan ja kasvustoa tallaamatta. Kasvustojen tallaantuminen kun on yksi torajyvälle altistava tekijä.
Mika Hyövelän mukaan torajyvän hallinta lähtee liikkeelle pellon ravinnetasapainosta. ”Viljavuus- ja hivenaineanalyysiä kannattaa tarkastella erityisesti sinkin, boorin ja kuparin pitoisuuksien osalta”, Mika Hyövelä suositteli. ”Jos arvot ovat punaisella, riski torajyvän esiintymiselle kasvaa.” Tämä liittyy Hyövelän mukaan hivenravinteiden vaikutukseen rukiin kukinnassa ja pölytyksessä. ”Alhaiset hivenainemäärät vaikuttavat torajyväriskiin alhaisen siitepölymäärän tai siitepölyelinvoimaisuuden myötä”, hän totesi. ”Mitä nopeammin pölytys tapahtuu, sitä parempi torajyvän hallinnan kannalta.”
Hyövelä suositteli lisäksi lehti- ja solunesteanalyysien hyödyntämistä kasvukauden aikana ja analyysien mukaista lehtilannoitusta. Viljelijän Bernerillä tutkitaan ja kehitetään parhaillaan ratkaisuja ja mahdollisuuksia myös droonilla tehtäviin levityksiin.
Pellonpiennarpäivän odotetun droonityönäytöksen toteutti Mtech Digital Solutions Oy. Hyvin tuulinen sää esti nestemäisten aineiden levityksen ja alkuperäisen suunnitelman mukaisen lehtilannoitteen sijaan demonstraatiossa käytettiin rakeista kananruokintakalkkia. Mtechin johtava agronomi Mikko Hakojärvi esitteli drooninäytöksessä käytetyn laitteen, jonka paino ilman kuormaa oli noin 60 kiloa.
”Tämän droonin kantokyky on 50 kiloa. Se soveltuu sekä nestemäisten että rakeisten aineiden levitykseen. Käsiteltävä alue ohjelmoidaan laitteeseen ja droonissa on tutka esteiden havaitsemiseen ja etäisyyksien mittaamiseen”, hän esitteli.
Levityksen jälkeen laite palaa autonomisesti lähtöpaikkaan akkujen vaihtoa varten ennen akun tyhjenemistä. Laite tarvitsee kolme akkuparia, jotta lennätys voi jatkua tauotta yhden akkuparin ollessa latauksessa. Hakojärven mukaan täydellä lastilla lentoaika tuulisessa säässä on noin kymmenen minuuttia. Aineiden levitysmääristä riippuu millaiseen työsaavutukseen laitteella voi päästä. Tyypillisellä syysviljan kevätlannoituksella levitysmäärän ollessa 200-300 kg/ha luokassa työsaavutus on noin 5 hehtaaria tunnissa. Esimerkiksi kerääjäkasvien kylvöissä työala voi olla huomattavasti suurempi, jopa noin 13 hehtaaria tunnissa. Pellon pinta-ala ei rajoita droonien käyttöä, pelto voi olla iso tai pieni ja drooni vain käy tankkaamassa lisää levitettävää ainetta tarpeen mukaan.
Hakojärven mukaan Suomen viljelyolosuhteissa on monia tilanteita, joissa droonien käytöstä voidaan hyötyä. Märille pelloille ei traktorilla aina päästä optimaalisina ajankohtina, mutta droonien käyttö mahdollistaa työskentelyn. Lisäksi droonien käytöllä voidaan välttää kasvuston tallaamista. Hakojärvi totesikin leikkisästi, että droonia käyttämällä ei pellolle tarvitse välttämättä mennä kylvön jälkeen seuraavan kerran kuin vasta sadonkorjuuseen. Lopuksi hän kuitenkin vielä korosti, ettei drooni ole tällä hetkellä korvaamassa nykyistä kalustoa, vaan täydentämässä sitä.
Ylitarkastaja Satu Rantala, Tukes: Maatalousdroonit Tukesin näkökulmasta
Drooneilla tehtävä kasvinsuojeluruiskutus on vielä tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön näkökulmasta lentolevitystä, joka on kiellettyä ilman erityisen painavia perusteita. Tähän on onneksi tulossa muutos. EU:lla on tarve ja halu helpottaa droonien käyttöä kasvinsuojelussa, ja näyttääkin siltä, että ihan parhaassa tapauksessa jo mahdollisesti vuoden kuluttua EU:ssa saisi Komission ehdotuksen mukaisesti levittää kasvinsuojeluaineita drooneilla, joiden riskit ovat pienemmät tai enintään samat kuin tavanomaisilla levitysmenetelmillä. Sitä ennen komission täytyy määritellä droonityypit, jotka täyttävät tuon ehdon.
Tämän lisäksi, ennen kuin aineiden levitys drooneilla pääsee yleistymään, tarvitaan ohjeet ja yhteisymmärrys toiminnan riskeistä. Kulkeumat ympäristöön ja käsittelyn tehokkuus verrattuna perinteisiin ruiskuihin ovat vielä tutkimatonta aluetta Suomessa ja EU:ssa. Mutta, tietoa tuotetaan tänäkin kesänä Suomessakin, kuten myös muualla Euroopassa. Tätä tietoa komissio kerää ja laatii ohjeet riskinarviointiin.
Suomessa on jo reilun vuoden verran voinut hakea Tukesilta koetoimintalupaa droonilla tehtävään kasvinsuojeluruiskutukseen. Tänä vuonna neljä eri toimijaa testaa drooniruiskutuksia kymmenillä eri lohkoilla. Ainakin viljoille, sokerijuurikkaalle ja puiden siemenviljelyksille on haettu koetoimintalupaa. Osa kokeilee koko lohkon ruiskutusta, osa pesäkekäsittelyä. Muun muassa näiden koetulosten perusteella Tukesinkin on helpompi arvioida hyötyjä ja riskejä jatkossa.
(Ylitarkastaja Satu Rantala Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes) ei itse päässyt paikalle pitämään puheenvuoroa, mutta teksti on hänen kirjoittamansa ja tilaisuudessa esitetty)
Hanna Haikka; Kasvinjalostus Boreal Oy: Torajyvä rukiilla – Reetta vakaana vaihtoehtona
Torajyvä on rukiilla merkittävä laatuhaaste, joka liittyy suoraan kasvin kukintaan. Sieni pääsee tartuttamaan kukinnon silloin, kun se jää pölyttymättä, minkä vuoksi rukiin luontaisesti avoin kukinta altistaa sitä torajyvälle muita viljoja enemmän. Torajyvän esiintyminen vaihtelee paljon vuosien välillä, sillä kukinnan aikaiset sääolot sekä kasvuston tasaisuus vaikuttavat ratkaisevasti tartunnan onnistumiseen. Käytännössä torajyvän torjunnassa keskeistä on varmistaa mahdollisimman nopea ja onnistunut pölytys, jolloin kukinto ei jää alttiiksi tartunnalle pitkäksi aikaa.
Jalostuksessa torajyväriskiä voidaan pienentää ennen kaikkea parantamalla rukiin pölytyksen tehokkuutta. Jalostuksessa karsitaan systemaattisesti pois torajyvälle alttiita linjoja. Hybridilajikkeilla torajyväriski on suurempi kuin populaatioilla pölytyksen epätäydellisyyden vuoksi, mutta siitepölytuotantoa kehittämällä tätä riskiä voidaan pienentää.
Lajikkeista puhuttaessa kotimainen Reetta pitää pintansa. Luotettava kotimainen populaatio, joka talvehti tällaisenakin, paikoin vaikeahkona talvena mainiosti. Äärioloja testaavassa kasvihuonetestissä näimme, että Reetta periyttää talvenkestävyyttä myös jälkeläisilleen hyvin.
KWS / Anu Jumppanen: Lajikkeen ominaisuudet ja viljelytekniikka toimivat yhdessä
Hybridirukiin viljelyn etuja ovat korkea satopotentiaali, hyvä kuivuuden- ja stressinsietokyky sekä tehokas ravinteiden hyödyntäminen. KWS:n PollenPLUS-teknologia tukee torajyvän hallintaa lisäämällä siitepölyn muodostusta ja nopeuttamalla kukintaa, mikä parantaa sadon laatua ja varmuutta.
Myös viljelytekniikalla on mahdollista vaikuttaa torajyväriskin hallintaan. Ratkaisevaa on kasvuston tasaisuus, joka alkaa jo muokkauksesta ja lannoituksesta. Tasainen kasvusto kukkii yhtenäisemmin ja vähentää torajyvän muodostumisen riskiä. Suosittelemme myös riittävän leveiden ruiskutusurien käyttämistä sekä pientareiden kunnossapidosta huolehtimista.
Uusia lajikkeita markkinoille
Markkinoille on tulossa myös uusia hybridiruislajikkeita, jotka tarjoavat viljelijöille entistä parempia vaihtoehtoja sadon laadun hallintaan.
Kuluneen kevään aikana markkinoille on tullut keväthybridiruis, joka tarjoaa uuden, kilpailukykyisen vaihtoehdon kevätviljojen joukkoon. Keväthybridirukiin luontaisesti matalampi sakoluku verrattuna syyshybridirukiiseen mahdollistaa entistä paremman vastaamisen myllyteollisuuden tarpeisiin, erityisesti tilanteissa, joissa haetaan alhaisempaa sakolukua.
Antti Ollila: Tilasiemenen rukiit syksyn kylvöille
Tilasiemenellä on tarjolla kaksi hybridilajiketta tämän syksyn ruiskylvöille, KWS Tayo ja KWS Emphor. Populaatiorukiista on siementä tarjolla Reetasta sekä uutuus SU Bebop-lajikkeesta. SU Bebop on satoisin populaatioruislajike virallisten kokeiden mukaan ja sen talvehtimis- ja lakoprosentti on populaatiorukille tyypilliset. SU Bebopilla on erittäin hyvä härmän- ja ruskearuosteenkestävyys.
KWS Tayon talvenkestävyys ja korrenlujuus on lajikkeiston parhaimmistoa virallisten kokeiden mukaan. Samoin sadontuotossa se on kärkilajikkeita, mikä on tullut esille myös käytännön viljelyksillä. KWS Tayo on myllyruis, sen hehtolitrapaino, sakoluku ja tuhannen siemenen paino ovat hybrideille tyypillisen korkeita. KWS Tayoa on testattu useissa maissa ja erityisesti kuivissa olosuhteissa se menestyi erinomaisesti. KWS Emphor on uusi lajike, jonka torajyvän kestävyys on lajikkeiston paras. Virallisissa kokeissa KWS Emphor on osoittautunut talvenkestäväksi ja satoisaksi lajikkeeksi. KWS Tayoa ja KWS Emphoria on saatavilla heinäkuun toimituksiin.
KWS:n lajikkeisiin on jalostettu PollePlus-ominaisuus, mikä lisää siitepölyn tuottoa ja vähentää torajyvän riskiä. KWS:n hybrideihin ei lisätä populaatiolajikkeita lisäämään siitepölynmäärää.
Hybridirukiin siemenmäärä määritetään kylvöajankohdan ja kylvöalustan perusteella. Hybridiruis pensastuu ja kasvaa syksyllä voimakkaammin ja nopeammin kuin populaatioruis. Liiallinen pensominen lisää tautiriskiä.
- aikainen, optimaalinen kylvöalusta, 1,5 yksikköä/ha
- aikainen, karkea kylvöalusta, 1,75 yksikköä/ha
- normaali, optimaalinen kylvöalusta, 2,0 yksikköä/ha
- normaali, karkea kylvöalusta, 2,25 yksikköä/ha
- myöhäinen, kaikki kylvöalustat, 2,5 yksikköä/ha
