Tiedotteet

Yhdysvaltalaisen Carnegie Mellon yliopiston tutkimuksen mukaan ruisjauhot tuottavat yksittäisistä elintarvikkeista vähiten kasvihuonepäästöjä eli noin 0,9 kg hiilidioksidia tuhatta kaloria kohden. Eniten kasvihuonepäästöjä kalorimäärää kohden tuottavat tutkimuksen mukaan äyriäiset, naudanliha sekä yllättäen jäävuorisalaatti. Tutkimuksessa analysoitiin eri ruoka-aineiden tuotannosta, säilytyksestä ja markkinoinnista syntyviä kasvihuonepäästöjä tuhatta kaloria kohden.

Lue lisää tutkimuksesta täältä: https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2015/12/18/being-a-vegetarian-might-make-you-feel-environmentally-superior-why-that-may-be-wrong/

Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan syksyllä 2015 ruista kylvettiin noin 26 300 hehtaaria.

Laskua viime vuoteen oli 17 % (ruisala 2015: 31 800 hehtaaria).  Syysrukiin kylvöala on kuitenkin 20 % suurempi kuin rukiin keskimääräinen viljelyala viiden viime vuoden aikana. Suorakylvön osuus oli 12 %.

Haasteelliset kylvöolot huomioiden voidaan kuitenkin olla tyytyväisiä. Korkeilla satotasoilla on mahdollisuus yltää rukiin omavaraisuuteen.

Viljelyalat tarkentuvat toukokuussa 2016, kun tukihakemuksissa ilmoitetut kasvikohtaiset viljelyalat ovat tiedossa.

Lähteet: Luonnonvarakeskus, Ennakollinen syyskylvöala ja suorakylvöalat 2015 ja Luonnonvarakeskus, Käytössä oleva maatalousmaa 2015, alueittainen ennakkotieto

Koko maan ruissato oli tänä syksynä lähes 110 miljoonaa kiloa. Sato kattaa vuosittaisen kotimaisen kulutuksen, joka on noin 100 miljoonaa kiloa. Näin ollen Suomi on rukiin suhteen omavarainen – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2000.

Rukiin keskisato syksyllä 2015 oli 3 440 kg/ha. Vuonna 2014 keskisato oli 3 180 kg/ha, joten kasvua viime vuodesta on tullut 260 kg/ha eli 8 prosenttia.

Lähde: Luonnonvarakeskuksen satotilasto, ennakko 2015

Yhä useampi ruisleipä leivotaan kotimaisesta rukiista. Rukiin ostajista muun muassa Fazer on siirtänyt ostojaan kotimaiseen rukiiseen. Fazerin siirtämien ostojen kansantaloudelliset vaikutukset ovat noin 5 miljoonaa euroa.

Tänä syksynä puitiin ruista noin 32 000 hehtaarin alalta.  Puitu ruisala kasvoi suurimmaksi sitten vuoden 2007. Näin ollen Suomi on tänä talvena rukiin suhteen omavarainen. Rukiin vuosittainen kotimainen käyttö on noin 100 000 tonnia eli 100 miljoonaa kiloa.

Vuoden 2015 kolmannella vuosineljänneksellä (heinäkuu−syyskuu) ruista siirtyi markkinoille 55,2 miljoonaa kiloa. Rukiin osuus kaikesta markkinoille siirtyneestä viljasta oli 9 prosenttia. Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä vastaava luku oli 31 miljoonaa kiloa, joka vastaa 4 prosenttia markkinoille siirtyneestä viljasta.

Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedot sadosta ja viljasadon laadusta ilmestyvät 26.11.2015. Ennakollinen syyskylvöala julkistetaan 15.12.2015

Lähteet: Fazer ja Luke 2015.

Pro Ruis yhdistys järjesti ruisaiheisen teemamatkan Saksaan yhteistyössä matkatoimisto Farmimatkojen kanssa. Matkan ohjelmaan sisältyi vierailu Agritechnica-näyttelyssä Hannoverissa, jossa vietettiin puolitoista messupäivää.

KWS Seedin kasvinjalostuslaitoksella Wohlde Bergenissä tutustuttiin KWS:n toimintaan ja erityisesti hybridirukiin jalostukseen, siementuotantoon sekä viljelykäytänteisiin. KWS:n vierailun isäntänä toimi hybridiruisguru Claus Nymand, joka on vieraillut rukiin tiimoilta useasti myös Suomessa.

Tilavierailu suuntautui biokaasua maissista ja sokerijuurikkaasta tuottavalle tilalle. Andreas von Felden isännöimän tilan viljelysala on 350 ha. Tilan tuotannosta 50 % käytetään energiantuotantoon ja loput myydään teollisuudelle. Tilan biokaasulaitos tuottaa 1500 kilowattituntia energiaa tuhannesta kilosta eloperäistä raaka-ainetta.

Matkaseurueeseen kuului 34 rukiin viljelijää sekä muuta alan ammattilaista. Mukana olivat myös Ruismestari 2015 -kilpailun voittajat.

Pro Ruis ry
Tiedote 9.10.2015

Pro Ruis yhdistyksen järjestämän ”Ruis on taitolaji” -viljelykilpailun voittoon ylsi MTY Mäki-Latvala Ilmajoelta. Korkean 8172 kg keskisadon ja sadon laadun lisäksi perustellut viljelytoimenpiteet vakuuttivat kilpailuraadin. Mikko Mäki-Latvala ja hänen setänsä Veikko Mäki-Latvala viljelevät Mäki-Latvalan tilaa yhtymänä. Kilpailussa toiseksi sijoittui kokenut rukiin viljelijä Kalle Sipilä Hollolasta ja kolmanneksi nuori isäntä Hannu Eskola Loimaalta.

Voittajat valitsi raati, jossa oli mukana Pro Ruis yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja ja Boreal Kasvinjalostuksen kaupallinen johtaja Satu Pura, Koneviestin päätoimittaja Uolevi Oristo, Fazer Myllyn viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi, tutkija Heikki Jalli Lukelta sekä rukiin viljelijä Kalle Oivanen. Raadin edustajisto vieraili jokaisella kilpailutilalla.

–        Kilpailun tavoitteena oli lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä. Lisäksi haluttiin tuoda esille viljelijöiden ammattitaitoa, Satu Pura Pro Ruis yhdistyksestä kertoo.

Kilpailun pääsponsorina toimi Viestilehdet Oy, Koneviesti ja Kylvösiemen-lehti. Koneviesti on tutkinut eri viljelytekniikkoihin ja erityisesti suorakylvöön liittyviä viljelykokemuksia, joten Ruismestari-kilpailun voi nähdä hyvänä jatkumona tälle tutkimustyölle.

Kilpailijoiden tulokset erinomaisia  

Rukiin viljelijöille suunnatussa kilpailussa kilpailtiin vuoden 2015 puitavasta ruissadosta. Voittoon vaikuttivat viljeltävän ruisalan keskisato, sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet. Ruismestari 2015 -kilpailu ei siis ole puhdas satokilpailu, vaan raati kiinnitti huomiota myös viljelytekniikkaan, viljelyn taloudellisuuteen sekä ympäristönäkökulmaan. Sadon määrä ja laatu määritettiin teollisuudelle toimitetun kokonaissadon perusteella.

Ruismestari-kilpailun kova taso yllätti raadin positiivisesti. Kilpailijat saivat korkeita keskisatoja reilusta 5000 kg aina yli 8000 kg saakka. Satotasot ovat huomattavan korkeita rukiin kansalliseen keskisatoon verrattuna, joka oli 3180 kg/ha vuonna 2014. Kilpailuun osallistuneet voivat siis syystä olla ylpeitä ruissadostaan.

Kilpailussa oli mukana 13 tilaa. Osallistuneiden joukossa oli viljelijöitä eri ikäluokista ja eri puolilta maata: Hämeestä, Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta. Kilpailijoista muutama viljeli ruista ensimmäistä kertaa, kun taas osalla oli takanaan usean vuoden kokemus rukiin viljelystä. Tilojen ruisalat vaihtelivat reilusta 5 hehtaarista yli 80 hehtaariin.

–        Erityisen yllättynyt olen siitä, että isollakin ruispinta-alalla saatiin hämmästyttävän korkeita satoja, pääsponsorin edustaja ja raadin jäsen Uolevi Oristo kertoo.

Pro Ruis yhdistyksessä ollaan tyytyväisiä kilpailusta saatuihin kokemuksiin ja toivotaan, että rukiin viljelyinnostus säilyy korkealla myös tulevaisuudessa. Ruismestari-kilpailun uudelleenjärjestämistä harkitaan tulevina vuosina.

Kilpailussa mukana niin populaatio- kuin hybridiruislajikkeita

Ruismestari-kilpailuun osallistui niin populaatio- kuin hybridiruislajikkeiden viljelijöitä. Osalla oli viljelyksessä kahta tai useampaa ruislajiketta. Myös kotimaisella populaatioruislajikkeella Reetalla päästiin korkeisiin, yli 5000 kg hehtaarisatoihin, mikä ilahdutti raatia.

–        Kilpailun tarkoituksena oli osaltaan edistää rukiin viljelyä ja sen kannattavuutta. Hybridirukiit kasvattavat osuuttaan jatkuvalla tahdilla. Meidän on kuitenkin Suomen olosuhteissa muistettava, että rukiin siemenhuollon kannalta on kriittistä, mikäli joudumme turvautumaan ainoastaan tuontisiemeneen, kuten tilanne on hybridirukiiden osalta, raadin jäsen Satu Pura kertoo.

Kotimaan siemenhuollon kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että ruis on kannattava ja kilpailukykyinen kasvilaji myös siementuotannossa. Tämän vuoksi raati halusi muistaa kunniamaininnalla kilpailuun osallistunutta Janne Tiiriä kunniakkaasta työstä kotimaisen siementuotannon puolesta. Tiiri viljelee Reetta-ruista siemeneksi Oripäässä.

Mäki-Latvalan tilalla paneudutaan viljelyn jokaiseen vaiheeseen

Mäki-Latvalan tilan päätuotantosuuntana on sikatalous. Ruista on ollut tilalla viljelyksessä muutamaa välivuotta lukuun ottamatta aina. Ruis soveltuu syysrapsin tavoin erinomaisesti sikatilan rehuntuotantoon painottuvaan viljelykiertoon. Viljelyssä hyödynnetään myös tilan omia tuotantopanoksia.

–        Hybridiruis on antanut uuden innostuksen ja kipinän rukiin viljelyyn, sillä sen viljelytekniikka eroaa populaatioruislajikkeista ja muista tilalla viljeltävistä kasveista. Hybridilajikkeet tarjoavat uusia haasteita ja korkean satopotentiaalin, Mikko Mäki-Latvala kertoo.

Mäki-Latvalan tilalla puitiin tänä syksynä hybridiruislajikkeita Evoloa ja SU Allawia. Tilan koko ruisala oli yhteensä 8,45 ha. Isännät ovat tyytyväisiä tämän vuotiseen ruissatoon.

–        Paljon on kuitenkin vielä parannettavaa ja rukiissa on paljon satopotentiaalia hyödyntämättä.  Satopotentiaalin toteutuminen on kiinni isännän ammattitaidosta ja säiden herrasta, Mäki-Latvala toteaa.

Mäki-Latvalan yhtymän osakkaat etsivät aktiivisesti tietoa rukiin viljelystä. Tilalla uskotaankin, että jokaiseen viljelyvaiheeseen paneutuminen, toimenpiteiden tarkka ajoitus ja hienosäätö ovat avaimia korkeaan satoon. Useiden vuosien viljelykokemuksen tuloksena tilalla on havaittu toimivia keinoja rukiin talvehtimisen varmistamiseen.

–        Talvehtimiseen isäntä voi vaikuttaa vain tiettyyn rajaan saakka, mutta meidän tilalla maan jankkuronti ja mangaanin levittäminen hivenlannoitteena on parin viime vuoden aikana todettu toimiviksi keinoiksi parantaa talvehtimista. Nämä toimenpiteet onkin otettu jokavuotisiksi rutiineiksi, Mäki-Latvalan tilalta kerrotaan.

Kotimainen ruis on uusille Ruismestareille tärkeä asia: ”Ruista isänmaallisempaa kasvia ei ole”.  Mäki-Latvalan MTY:ssä rukiiseen aiotaan panostaa myös jatkossa.

Ruismestari 2015 -kilpailun voittajat saavat palkinnoksi ruismatkan Saksaan, joka sisältää muun muassa vierailun Agritechnica 2015 -messuille sekä tutustumisen mm. Evolon lajikejalostajan KWS:n hybridirukiin jalostukseen.

Lisätietoja: Pro Ruis ry, projektikoordinaattori Katariina Mattila, p. 045 857 3044, info@proruis.fi

Pro Ruis yhdistys oli kesän aikana mukana järjestämässä kuutta ”Ruis on taitolaji” -pellonpiennartilaisuutta eri puolilla eteläistä Suomea.  Tilaisuuksissa oli mukana Pro Rukiin yhteistyötahoja kertomassa kotimaisen rukiin markkinoista, rukiin kasvinsuojelusta, ruislajikkeista ja niiden jalostuksesta sekä siemenkaupasta. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 260 rukiista kiinnostunutta viljelijää.

Rukiin suorakylvökoe kiinnosti Loimaalla

Ruisaiheiset pellonpiennartilaisuudet starttasivat Loimaan aikuis- ja ammattiopiston koelohkoilta 24.6. Koneviestin kanssa yhteistyössä järjestetyssä tilaisuudessa tutustuttiin rukiin suorakylvökokeeseen päätoimittaja Uolevi Oriston ja koulutilan isännän Tuomas Levomäen johdolla.

– Rukiin suorakylvöstä on vain vähän aikaisempia tutkimustuloksia. Suorakylvö säästää aikaa ja kustannuksia, mutta jakaa yhä vahvasti mielipiteitä. Ruis kiinnostaa viljelijöitä, mutta kyntöön ei välttämättä ole syksyllä aikaa puintikiireiden takia, Oristo kertoo

Rukiin suorakylvökokeen ensimmäisen vuoden tulokset julkaistaan ensi syksyn ja talven aikana. Loimaan koeruuduilla on käynnissä myös Luken eli Luonnonvarakeskuksen organisoima rukiin kasvitautien torjuntakoe, jonka tulokset julkaistaan syksyllä.

Claus Nymand Hollolassa ja Siuntiossa

Claus Nymand KWS Skandinavialta oli mukana pellonpiennartilaisuuksissa Hollolassa 8.7. ja Siuntiossa 9.7. Siuntion pellonpiennartilaisuus Sebastian Sohlbergin tilalla oli Västankvarnin Peltopäivän virallinen etäkohde ja tilalla pääsi tutustumaan Evolo-kasvustoon.  Hollolan pellonpiennartilaisuudessa Antti Sipilän ruislohkoilla tutustuttiin uuteen hybridiruislajikkeeseen KWS Magnificoon.

– KWS Magnifico on niin sanottu PollenPlus lajike, jolloin sen siitepölyn muodostus on runsasta. Tällöin torajyvän esiintymisriski vähenee huomattavasti, Nymand kertoi.

Nymand korosti tilaisuuksissa oikean kylvöajankohdan, kylvösyvyyden sekä maaperän kunnon vaikutusta hybridilajikkeiden menestyksekkääseen viljelyyn. Nymand suosittelee kylvämään rukiin kahden sentin syvyyteen. Paras ajankohta rukiin kylvöön on elokuun viimeinen viikko. Ruislohko kannattaa kyntää erityisesti silloin, jos tarkoituksena on kylvää ruista rukiin perään.

– Jos muokkausta vähennetään, saattaa esikasvin siemeniä itää. Tästä seuraa heikompi siitepölytuotanto, joka saattaa aiheuttaa torajyviä, Nymand totesi.

Esikasvilla merkittävä vaikutus ruissatoon

Asikkalan tilaisuudessa 29.7. ihailtiin Ilkka Kommerin Evolo-kasvustoa, joka oli kasvanut koleana ja sateisena kesänä pitkäksi ja reheväksi.  Kasvusto oli sateista huolimatta pysynyt paria lakoontunutta kohtaa lukuun ottamatta pystyssä. Lakoontuneet kohdat eivät olleet laajoja eikä niiden vaikutus lohkon satotasoon tule olemaan merkittävä. Bernerin Lasse Matikaisen mukaan lakoontuminen ei enää myöhäisessä vaiheessa kasvukautta vaikuta jyväkokoon.

Kommerin ruislohkon esikasveina on ollut syysrapsi ja kumina, jotka ovat erinomaisia esikasveja rukiille. Matikaisen mukaan viljaa ei aina kannata kylvää viljan perään, vaan viljelykiertoon kannattaa ottaa myös muita kasveja, esimerkiksi valkuaiskasveja tai kuminaa.  Esikasvi saattaa nostaa rukiin satotasoa jopa tuhannella kilolla hehtaarilta.

Tavoitteena tasainen rukiin tuotanto  

Kesän viimeiset ruisaiheiset pellonpiennartilaisuudet järjestettiin K-maatalouden koetilalla Hauholla 4.8., jossa päästiin tutustumaan K-maatalouden edustamiin ruislajikkeisiin sekä Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä 5.8., jossa tutustuttiin Yaran rukiille tekemiin lannoituskokeisiin.

Tero Hirvi Fazer Myllyltä kertoi, että satoa on tulossa tänä vuonna reilu 100 000 tonnia, joka vastaa Suomessa vuosittain käytettyä rukiin määrää. Näin ollen tämän vuoden tilanne näyttää kotimaisen rukiin osalta hyvältä.

Myöhäinen kasvukausi sen sijaan aiheuttaa haasteita tämän syksyn rukiin kylvöille, jolloin vaarana on, että ensi vuoden ruissato jää alhaisemmaksi kuin tänä vuonna. Kevätviljojen puintien venyessä voi ruista kylvää esimerkiksi toista kertaa samalle tai esimerkiksi kesannon tai kuminan perään.

Ruisvoimaa -tietokirjassa (2015) käsitellään rukiin historiaa ja nykypäivää eri näkökulmista sekä kerrotaan rukiin merkityksestä suomalaisille.  Kirjassa esitellään rukiin terveysvaikutuksia, kasvinjalostusta, viljelystapoja sekä myllyjen ja leipomoiden toimintaa. Lisäksi tarjolla on niin perinteisiä kuin uudenaikaisia ruisreseptejä.

Maahenki Oy:n kustantaman tietokirjan on koonnut ja toimittanut Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Riitta Mustonen. Mustosen lisäksi kirjoittajina ovat toimineet leipomoasiantuntija Heikki Manner, MMM:n viestintäjohtaja Pekka Väisänen sekä Helsingin yliopiston elintarviketieteen apulaisprofessori Kati Katina. Kirjoittajat käsittelevät ruista omasta asiantuntijanäkökulmastaan.

Myös Pro Ruis yhdistys ja sen työ kotimaisen rukiin eteen ovat esillä Ruisvoimaa -kirjassa. Kirjaa varten on haastateltu Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikkaa sekä Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä rukiin jalostustyötä tekevää Hanna Haikkaa. Lisäksi Pro Rukiin viljelijäjäsen Silja Vuori kertoo rukiin viljelykokemuksista.

Pro Ruis ry
Tiedote 20.5.2015

Rukiin sato-odotukset korkealla

Syksyllä 2014 kylvettiin 36 800 hehtaaria ruista, joka hipoi ennätyksiä.  Vaihteleva talvi piti jännitystä yllä siitä, miten rukiit talvehtivat. Talvituhot jäivät lauhan talven jäljiltä varsin vähäisiksi, joten syysruiskasvustojen kunto on hyvä suurimmassa osassa maata. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi on tänä vuonna pitkästä aikaa rukiin suhteen omavarainen, jos keskisato on normaalilla tasolla (keskisato 2014: 3180 kg/ha). Rukiin vuosittainen käyttö Suomessa on noin 100 000 tonnia.

– Talvituhoja esiintyy paikoitellen, mutta ainakaan mitään hälyttävää ei ole ilmennyt. Pääosin ruiskasvustot ovat selvinneet talven yli hyvin. Oraiden kasvu sen sijaan myöhästyi hieman kevään alhaisten lämpötilojen takia, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Vaihtelevat kasvu- ja talvehtimisolosuhteet korostavat ruislajikkeiden viljelyvarmuuden ja talvenkestävyyden merkitystä pohjoisissa oloissa.

– Talvi oli lauha ja lumipeite vaihtelevanlainen eri alueilla. Pitkäkestoista yhtäjaksoista lumipeitettä ei ollut, mikä pienensi lumihomeen riskiä, Peltonen toteaa.

Sateinen kevät on viivyttänyt kevätkylvöjen aloitusta eikä pelloille ole kaikkialla Suomessa vielä päästy. Syysruiskasvustot sen sijaan ovat hyötyneet kevätsateista ja sato-odotukset ovat nousseet korkealle.

– Syysviljat ovat saaneet vauhtia kasvuun sateisesta ja viileästä keväästä. Nyt on tärkeää käyttää kasvunsääteitä oikeaoppisesti, painottaa tutkija Heikki Jalli Lukesta.

Ruis voittajaksi viljojen kannattavuusvertailussa

Rukiin viljelyllä saavutettiin viljakasveista paras taloudellinen tulos viime kasvukautena. Tulos käy ilmi ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tuotantokustannuslaskelmien pohjalta lasketuista tuloksista vuodelta 2014.

– Viime vuoden tulos oli rukiin suhteen hyvä. Kannattavuuden edellytyksenä on korkea sopimushinta sekä valtakunnan keskitasoa korkeampi satosato eli noin 4000 kg hehtaarilta. Erityisesti hybridirukiin osalta saavutettiin tavoitteet ja päästiin korkeisiin satotasoihin, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Hyvä kasvusto ei kuitenkaan synny itsestään, vaan viljelyyn tulee panostaa korkeiden satotasojen ja kannattavuuden saavuttamiseksi. Kannattavuutta voi parantaa tuotantopanosten optimoinnin lisäksi myös keskittämällä viljely hyväkuntoisille pelloille ja valitsemalle ruislajikkeiden parhaimmisto viljelyyn.

Peltosen mukaan rukiin viljelyn laajuuteen ja kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi myös kylvöolosuhteet. Kahtena viimeisimpänä syksynä olosuhteet ovat olleet hyvät ja ruista on saatu edeltäviä vuosia paremmin kylvöön. Lisäksi hinta on ollut tasolla, joka motivoi rukiin viljelyyn.

– Lajikekehityksen ja rukiista maksettavan hinnan myötä on ollut enemmän motivaatiota lisätä ruista viljelyyn.  Viljelyalojen noustessa on päästy lähemmäs rukiin omavaraisuutta, Peltonen kertoo.

Ruis on taitolaji – nyt haussa Ruismestari 2015

Pro Ruis hakee Ruismestaria vuodelle 2015. Kilpailussa mitataan osallistuvien tilojen vuoden 2015 rukiin keskisato. Pelkästä satokilpailusta ei ole kuitenkaan kysymys. Ruismestari-kilpailun voittoon vaikuttaa myös sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet.

– Kilpailun tavoitteena on osaltaan lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn ja kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä, kertoo Pro Ruis yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Satu Pura.

Ruismestarin valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati. Voittajalle on luvassa palkintona ruismatka Saksaan syksyllä 2015, myös kaksi seuraavaksi sijoittunutta palkitaan. Ilmoittautumisia kilpailuun otetaan vastaan 15.6.2015 saakka. Kilpailusäännöt ja lisätietoja osoitteesta www.proruis.fi.

Viljelijä Janne Tiiri Oripäästä kertoo ilmoittautuneensa Ruismestari 2015 -kilpailuun lyhyen harkinnan jälkeen. Tilalla on ollut ruista viljelyssä parin vuoden välein, ja korkeita satotasoja tavoitellaan aina. Tänä vuonna ruislohkoilla kasvaa Reetta-populaatioruista, joka on talvehtinut hyvin. Tiiri uskoo kevätsateiden kasvattavan ruissatoa.

Kilpailu toteutetaan osana Pro Ruis ry:n Rukiin viljelyn kehitysohjelma -hanketta.

Seuraa kilpailua sosiaalisessa mediassa hastagilla #ruismestari2015

Lisätietoja: Pro Ruis ry, projektikoordinaattori Katariina Mattila, p. 045 857 3044, katariina.mattila@proruis.fi

Pro Ruis ry:n vuosikokous pidettiin maanantaina 13.4. Kalle Sipilän tilalla Hollolassa. Paikalla oli yli 50 yhdistyksen jäsentä. Continue Reading…