Tiedotteet

Ruiskasvustoissa satopotentiaalia

Hybridiruislajikkeiden viljely on Suomessa yleistynyt varsin nopeasti. Niiden korkea satopotentiaali ja Suomenkin oloissa riittävä talvenkestävyys tekevät lajikkeista viljelijälle kiinnostavia. Pro Ruis ry on jo useamman vuoden jakanut tietoa hybridirukiin viljelystä eri tilaisuuksissa.

Tänä vuonna Pro Ruis ry järjesti Sastamalassa, Turengissa ja Loimaalla pellonpiennartilaisuudet, joissa saatiin tietoa rukiin viljelyn eduista. Samalla kuultiin viljelijöiden kokemuksia eri ruislajikkeiden viljelystä ja teollisuuden kommentteja rukiin kysynnästä. Tilaisuuksien esittelylohkoilla oli nähtävillä hybridisyysrukiit Evolo ja Brasetto sekä syyspopulaatioruis Reetta, joita ihasteli yhteensä lähes lähemmäs 200 kiinnostuneita rukiin viljelijöitä.

Panostus rukiin viljelyyn palkitaan

Uudet ruislajikkeet tarjoavat korkeaa satopotentiaalia, mutta hyvä kasvusto ei kuitenkaan synny itsestään, vaan viljelyyn on panostettava.

Loimaalla viljelijä Kalle Eskola on viljellyt hybridiruista jo kymmenen vuotta. Ennen hybridiruista lajikkeena on ollut aiemmin ollut Amilo ja nyttemmin Evolo. Eskola korostaa viljelykierron merkitystä, ja valitsee rukiille esikasviksi yleensä monitahoisen ohran tai herneen, jotka ehditään hyvin puimaan ennen rukiin kylvöä.

Turenkilainen Markku Murronmaa on viljellyt hybridiruista parina vuotena.  Tänä vuonna kasvussa on Evoloa ja Brasettoa. Murronmaa kyntää aina ruislohkon ja korostaa, että keväällä lannoitus on tehtävä aikaisin, koska ruis lähtee rivakasti kasvuun.

Viime syksyn lämpimissä olosuhteissa kahukärpänen meinasi yllättää sekä Eskolan että Murronmaan, mutta molemmilla torjuntaruiskutus onnistui ja rukiit pelastuivat. Ruiskuttamattomista kohdista näkee, että kahukärpäsen aiheuttama tuho olisi ollut totaalinen.

Pauli Krapi pitää Sastamalassa lypsykarjatilaa, jossa harjoitetaan myös kasvintuotantoa. Ruista pyritään viljelemään joka vuosi. Viimeiset kuusi vuotta on viljelty hybridilajike Evoloa, joka on onnistunut pääsääntöisesti hyvin. Yleensä keskisato on ylittänyt 5000 kg/ha.

Sekä Evolo että Brasetto -lajikkeet ovat saksalaisen jalostajan KWS:n lajikkeita, joita Boreal Kasvinjalostus Oy tuo ja testaa Suomen markkinoille. KWS:n edustaja Claus Nymand kertoi Turengissa ja Loimaalla lajikkeiden ominaisuuksista, soveltuvuudesta Suomen oloihin sekä hybridirukiin viljelytekniikasta.

Nymand painottaa, että rukiille on suotava hyvä kylvöalusta. Kylvösyvyyden on oltava oikea (2-3 cm) ja kylvöajankohta mielellään elokuun lopulla, jolloin maan lämpötila on rukiille sopiva. Aikaisessa kylvössä voidaan käyttää alhaisempaa siemenmäärää, ja mahdollistaa hybridirukiille tyypillinen runsas versominen.

Viime vuoden erikoisuus oli kahukärpäsongelma laajasti Suomessa, mutta myös Skandinaviassa. Nymand muistuttaa, että tarkkailu onnistuu helposti kelta-ansoilla ja erityisesti lämpiminä syksyinä tulee olla tarkkana ja tehdä torjunta nopeasti tarpeen vaatiessa.

Hybridirukiin kasvinsuojelussa Nymand muistuttaa myös, että keväällä rikkakasvien torjunnassa ei tule käyttää fenoksihappoja, kuten MCPA:ta. Rukiin kukinnan aikaan kasvustossa ei saa tehdä mitään ruiskutuksia. Nymand suosittelee hybridirukiille aina ajourien jättämistä kasvustoon. Näin vältetään kasvuston tallaantumista ja vähennetään torajyväriskiä.

Reetta^BOR-ruis varmasatoinen

Populaatiolajike Reetta oli esillä Turengissa Pelto-Paturin tilalla, jossa harjoitetaan siementuotantoa. Reetta on Boreal Kasvinjalostuksen jalostama lajike ja sitä voidaan viljellä koko rukiin tuotantoalueella. Reetta on tällä hetkellä selvästi viljellyin ruislajike Suomessa.

Eliisa Peltomäki Pelto-Paturiin tilalta on ollut tyytyväinen populaatiolajikkeen viljelyyn. Siementuotannossa on panostettava erityisesti laatuun. Reetta kylvetään Pelto-Paturilla aina syyskuun puolella. Peltomäki toi esille myös, että Reetan siementä on hyvin tarjolla tälle syksylle, vaikka kysyntä onkin ollut hyvää.

Teollisuus rukiin viljelyn edistäjänä

Pellonpiennartilaisuuksissa tuotiin esille, että ruista kannattaa miettiä vaihtoehdoksi muille viljoille. Sillä voidaan osaltaan tasata viljamarkkinoita. Teollisuus on sitoutunut kotimaiseen rukiiseen ja rukiille on hyvä kysyntä. Tällä hetkellä kotimainen ruis ei riitä elintarviketeollisuuden tarpeisiin, vaikka niin haluttaisiin. Pro Rukiin tehtävänä onkin lisätä rukiin viljelyn kiinnostavuutta niin viljelijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa.

Lisätietoja:

Aino Eskola, projektikoordinaattori, ProRuis ry, aino.eskola@proruis.fi

Pellonpiennartapahtuman järjestelyistä vastasivat ProRuis ry, Pro Agria sekä yhdistyksen jäsenyritykset. Pro Ruis yhdistys on perustettu vuonna 2011 vauhdittamaan yhteistyötä rukiin arvoketjussa kasvinjalostuksesta kuluttajaan. Yhdistyksen tavoitteena on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä ja lisätä rukiin suosiota niin kuluttajien kuin viljelijöiden keskuudessa. Rukiin suosiota lisätään muun muassa kasvinjalostuksen, viljelyneuvonnan ja -sopimustoiminnan sekä tutkimuksen ja koulutuksen keinoin. Lisätietoa www.proruis.fi

Ruisleivän kulutus kasvussa, haasteena kotimainen raaka-aine

Pro Ruis ry järjesti Okra maatalousnäyttelyn avajaispäivänä mielenkiintoisen paneelikeskustelun kotimaisesta rukiista. ”Ruis on taitolaji” –paneelikeskusteluun osallistuivat niin teollisuuden, kasvinjalostuksen kuin viljelynkin ammattilaiset.

Toimitusjohtaja Tarja Jussila viestintätoimisto Hill& Knowltonista toi alustuksessaan esille kuinka tärkeä merkitys rukiilla on suomalaisten ruokavaliossa. Hänen mukaansa kasvavina trendeinä kuluttajien ruokavalinnoissa on havaittavissa kotimaisuus, ekologisuus, lähiruoka ja aitous.

Panelistien toiveena oli, että kuluttajat tietäisivät enemmän paitsi rukiin terveellisyydestä, myös kotimaisesta rukiin tuotannosta.

Tuotekehitysjohtaja Heli Anttila Fazerilta on tyytyväinen, että kuluttaja haluaa suomalaista ruista.

–          Kotimaisen ruisleivän syönti kasvaa suhteessa vehnäleipään. Haasteena kuitenkin on, että kotimainen ruis ei riitä tällä hetkellä raaka-aineeksi kaikkeen ruisleipään.

Rukiin käyttö Suomessa on noin 100 000-110 000 tonnia vuodessa eli noin 16-17 kiloa asukasta kohden ja kulutus on viime vuosina kasvanut.

Miksi kotimaista ruista ei ole tarpeeksi?

Pro Ruis yhdistyksen puheenjohtaja Satu Pura toi esille, että tänä vuonna ruista on kasvussa 24 000 hehtaaria, mikä on huomattavasti enemmän kuin monena vuonna. Mikäli tältä alalta saadaan keskimäärin 3000 kilon hehtaarisato, se riittää teollisuuden tarpeisiin noin 75-prosenttisesti.

–          Haasteena rukiilla on, että se on syysmuotoinen kasvi, jolloin talvehtimisen on onnistuttava, jotta satoa päästään korjaamaan.

Puran mukaan rukiin lajikekehitys on viime vuosina edennyt, ja uusilla lajikkeilla on mahdollisuus päästä korkeisiin satoihin ja samalla ne ovat myös talvenkestäviä ja viljelyvarmoja.

Rukiin viljelijä Niko Ahlqvist Vihdistä totesi myös, että rukiin tuotannon kasvun yhtenä hidasteena ovat asenteet rukiin viljelyä kohtaan.

–          Nykylajikkeilla ja menetelmillä ruis on kannattava kasvi ja sille on hyvä kysyntä.

Ahlqvist korostaa myös suunnitelmallisuutta rukiin tuotannossa.

–          Rukiin viljelyn suunnittelu on aloitettava jo esikasvivalintaa tehdessä eli edellisenä vuonna.

Ahlqvist viljelee itse ruista useammalla sadalla hehtaarilla vuosittain. Käytössään hänellä on uusimmat hybridilajikkeet.

Uudet lajikkeet ratkaisuna

Saksalainen kasvinjalostaja KWS:n aluejohtaja Claus Nymand on seurannut rukiin tuotantoa Suomessa jo kymmenen vuoden ajan. Saman aikaa Suomessa on viljelty KWS:n jalostamia hybridiruislajikkeita. Tällä hetkellä rukiin tuotannosta Suomessa noin kolmannes on hybridilajikkeita.

–          Hybridilajikkeilla on korkea satopotentiaali, mutta niiltä vaaditaan Suomen oloissa erityistä talvenkestävyyttä ja viljelyvarmuutta, Nymand korostaa.

KWS tekee Suomessa tiivistä yhteistyötä Boreal Kasvinjalostus Oy:n kanssa, joka testaa kattavasti KWS:n ruislajikkeita Suomen oloissa. Markkinoille tuodaan parhaiten oloissamme menestyvät lajikkeet.

Viljelijät peräänkuuluttavat monesti rukiin hinnan nostoa, joka Fazerin Heli Anttilan mukaan ei ole välttämättä kestävä ratkaisu.

–          Kun halutaan taata pysyvästi kotimaisen rukiin saatavuus, markkinoilla on oltava tasapaino.

Ratkaisuna Anttila näkee erityisesti rukiin viljelyalan ja keskisatojen nousun.

Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisioagrosta toi esille, että ruista kannattaa miettiä vaihtoehdoksi muille viljoille. Sillä voidaan osaltaan tasata viljamarkkinoita. Laurinen näkee syysmuotoisissa kasveissa potentiaalia Suomessa.

Myös Tilasiemenen toimitusjohtaja Jukka Hollo näkee, että rukiilla on mahdollisuuksia. Ja hänen mukaansa siemenkauppa on jatkossa yhä vahvemmin sitoutunut myös hybridilajikkeiden siemenen myyntiin.

Pro Ruis hakee Ruismestaria 2015

Pro Ruis yhdistys julisti Okrassa ruiskilpailun viljelijöille.

–          Kisassa haetaan Ruismestaria vuodelle 2015. Kilpailussa mitataan vuoden 2015 ruissato ja voittoon vaikuttaa myös sadon laatu ja hyvät viljelykäytänteet, projektikoordinaattori Aino Eskola Pro Ruis yhdistyksestä kertoo.

Kilpailun tavoitteena on osaltaan lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn ja kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä.

Ruismestarin 2015 valitsee Pro Ruis ry:n nimeämä raati ja myös kaksi seuraavaksi sijoittunutta palkitaan. Voittajille on luvassa palkintona ruismatka Saksaan. Ennakkoilmoittautumisia otetaan vastaan heti ja lisätietoa kisasta on tulossa Pro rukiin nettisivuille lähipäivinä. Pääsponsorina kisassa toimii Viestilehdet Oy, Koneviesti ja Kylvösiemen-lehti.

Lisätietoja paneelista ja ilmoittautumiset Ruismestari 2015 –kisaan:
Aino Eskola, projektikoordinaattori, Pro Ruis ry, aino.eskola@proruis.fi, www.proruis.fi

Kiinnostus rukiin viljelyyn näkyi ruisillassa Sastamalassa

Noin 30 rukiista kiinnostunutta viljelijää kokoontui torstai-iltana Sastamalaan Pauli Krapin ruislohkon pientareelle. Pro Ruis ry:n järjestämässä pellonpiennarpäivässä kuultiin puheenvuorot hybridirukiin viljelytekniikasta, Evolo-lajikkeen ominaisuuksista sekä teollisuuden näkemyksiä rukiin tuotannosta.

Oikea paikka rukiille

Ritva Tolppa ProAgriasta kertoi, että Pirkanmaalla rukiin viljelykiinnostus on selvästi lisääntymässä.

–          Uudet lajikkeet kiinnostavat ja viime syksyn suotuisat kylvökelit lisäsivät halukkuutta viljellä ruista.

Tolpan tärkein ohje rukiin viljelijöille, uusille ja kokeneille, oli: Mieti rukiille oikea paikka. Oikealla paikalla hän tarkoitti paitsi sopivaa lohkoa, myös sopivaa paikkaa viljelykierrossa. Rukiille sopivia esikasveja on monia, ja Tolppa mainitsi hyvänä vaihtoehtona esim. viherlannoitusnurmen.

Lypsykarjaa ja viljantuotantoa

Pauli Krapi, jonka ruislohkolla tilaisuus järjestettiin, pitää lypsykarjatilaa, jossa harjoitetaan myös kasvintuotantoa.

–          Ruista pyritään viljelemään joka vuosi. Viimeiset kuusi vuotta on viljelty hybridilajike Evoloa, joka on onnistunut pääsääntöisesti hyvin, isäntä kertoo.

Yleensä keskisato on ylittänyt 5000 kg/ha. Viime vuonna satotaso jäi heikommaksi, kun lumihome tuhosi kasvustoa edellistalvena. Bernerin Lasse Matikainen toikin esille, että hybridilajikkeille kannattaa aina tehdä lumihometorjunta syksyllä.

–          Torjunnalla voidaan pelastaa paljon. Hybridirukiissa on suuri satopotentiaali ja se kannattaakin suojata lumihomeelta.

Viime syksynä Krapin ruislohko kylvettiin 28.8. Syksy oli kuiva ja ensimmäiset kunnon sateet saatiin vasta lokakuussa, joten Evolo-kasvusto jäi harvemmaksi kuin yleensä. Kahukärpäs- tai talvituhoja Krapin rukiissa ei näy. Kasvusto ei myöskään ole kasvanut pitkäksi, joten lakoriskiä ei näyttäisi olevan.

Rukiille on kysyntää

Jaakko Laurinen Raisioagrosta toi esille, että ruista kannattaa miettiä vaihtoehdoksi muille viljoille. Sillä voidaan osaltaan tasata viljamarkkinoita.

–          Rukiille on hyvä kysyntä ja sitä voidaan käyttää kotimaan teollisuudessa.

Tällä hetkellä kotimainen ruis ei riitä elintarviketeollisuuden tarpeisiin, vaikka niin haluttaisiin. Fazerin Tuula Laukkanen kertoikin, että Fazerin tavoitteena on tulevaisuudessa leipoa ruistuotteet kokonaan kotimaisesta rukiista. Laukkanen kannustaa viljelemään uusia lajikkeita. Esimerkiksi Evolo-, Brasetto ja Reetta-rukiiden laatu vastaa hyvin myllyteollisuuden tarpeita.

Syyskylvöt jo mielessä

Pro ruis ry järjesti yhteistyössä Pro Agria Etelä-Suomen kanssa Syyskylvöillä satoa – asiaa rukiin ja rapsin viljelystä -tilaisuudet Hämeenlinnassa ja Lohjalla. Tilaisuudet herättivät keskustelua lajikevalinnoista, viljelytekniikasta, esikasvivalinnoista sekä viljamarkkinoista.

Kotimaisen rukiin ja rapsin markkinat

Fazer Myllyn tavoitteena on leipoa kaikki Oululaisen ruisleivät kotimaisesta rukiista 2016, kertoo viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi. Tällä hetkellä Suomen rukiin käyttö on vakiintunut 100 000 tonniin vuodessa. Mylly tavoitteena onkin saada uusia sopimusviljelijöitä. Sopimuksia voi tehdä jo 2015 puitavasta rukiista, täsmentää Hirvi.

Raisioagro ostaa viljaa myös useille paikkakunnille. ”Teemme sopimuksia rukiista, myllyvehnästä, suurimokaurasta sekä rehuviljoista”, kertoo alkutuotannon kehityspäällikkö Jaakko Laurinen

Avena Nordic Grainin viljanhankintavastaava Johan Andberg korostaa, että kotimaiselle rukiille ja öljykasveille on kysyntää. Ennakkosopimukset ovat olleet viljelijälle kannattavia.

Rukiin viljelytekniikka lajikkeen mukaiseksi

Jaakko Laurinen kertoi tilaisuuksissa hybridirukiin ominaisuuksista ja painotti, että oikeilla menetelmillä ruis onnistuu. Raisio markkinoi hybridiruislajikkeista Evoloa ja Brasettoa, jotka omaavat korkean satopotentiaalin. Hybridirukiin kylvö kannattaa Laurisen mukaan tehdä elokuussa.  Kylvöajan venyessä syyskuun puolelle hän suositteli populaatiolajikkeita viljeltäväksi.

Boreal Kasvinjalostus on pohjoismaiden ainoa rukiin jalostaja. Kaupallinen johtaja Satu Pura kertoo satotasojen nousseen uusien ruislajikkeiden myötä ja tämä on lisännyt osaltaan myös viljelyn kannattavuutta.

Viljelykokemuksia populaatiorukiista ja hybridirukiista

Turengissa siemenviljelijänä toimiva Eliisa Peltomäki Pelto-Paturi Oy:stä kertoi, että populaatioruis Reetta on satoisa ja viljelyvarma lajike. Varmuus onkin siemenviljelijän kannalta lajikkeelle tärkeä ominaisuus. Siementuotannossa on oltava malttia, jotta saadaan laadukas siemen myyntiin.

Tuusulassa viljelevä Jouko Riola on viljellyt ruista tilallaan vuosittain.  Viljelijällä on kokemusta niin hybridirukiin kuin populaatiorukiin viljelystä. Riolan mukaan hybridiruis on onnistuessaan kannattavampi kuin muut viljat, mutta täsmentää myös viljelyriskien olevan suurempia.

Syysrapsi hyvä esikasvi syysrukiille

Bernerin markkinointipäällikkö Lasse Matikaisella on hyviä kokemuksia puolikääpiöivästä hybridisyysrapsin viljelystä.  Talvehtimishaasteita on ollut hybridisyysrapsilla ja jos rapsilohko joudutaankin keväällä miettimään uusiksi, voi hyvänä vaihtoehtona valita viherlannoitusnurmen perustamisen syysrukiin viljelylle, suosittelee Matikainen.

Pro Ruis järjestää kesällä pellonpiennarpäiviä

Pro Ruis ry järjestää kesällä pellonpiennartilaisuuksia. Tilaisuuksissa on tarjolla tietoa ruislajikkeista, rukiin jalostuksesta, viljelijöiden kokemuksista ja kommentteja rukiin tuotannosta sekä viljamarkkinoista. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille rukiin viljelystä kiinnostuneille. Tarkemmat tiedot tilaisuuksista tapahtumasivulla.

**********************
Tapahtumien esitykset:

• Avena_Nordic_Grain_Johan_Andberg
• Boreal_Satu_Pura
• Fazer_Mylly_Tero_Hirvi
• Raisio_Jaakko_Laurinen
• Pelto-Paturi-Oy
• Viljelijä-Jouko-Riola

Lisätietoa
Pro Ruis ry
Projektikoordinaattori Aino Eskola
aino.eskola@proruis.fi

Ruis osaksi viljelykiertoa

Syysrukiin kylvö tulee huomioida jo kevään viljelysuunnitelmissa. Valitsemalla ruislohkolle sopivan aikainen esikasvi, voidaan osaltaan parantaa kylvömahdollisuuksia syksyllä. Esikasviksi sopii hyvin esimerkiksi  ohra, rypsi tai ruis. Myös nurmen lopettamisen jälkeen ruis saa hyvän kasvualustan ja kylvömuokkaukset päästään tekemään halutussa aikataulussa. Ruislohkon valintaan kannattaa niinikään kiinnittää  huomioita ja varmistaa, että lohkon vesitalous on kunnossa ja rukiille saadaan varmistettua tasainen kylvöalusta. Ruis palkitsee huolellisen viljelijän.

Ruis soveltuu hyvin viljeltäväksi oloissamme ja uudet lajikkeet ovat mahdollistaneet huippusadot. Varman kysynnän vuoksi pyrkii Pro Ruis yhdistys edistämään rukiin viljelyä kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan ja –sopimustoiminnan keinoin.  ”Jaamme arvokasta tietoa rukiin viljelyn kokemuksista tilaisuuksissamme”, kertoo Pro Ruis yhdistyksen projektikoordinaattori Aino Eskola. Tapahtumat ovat herättäneet mielenkiintoa viljelijöiden keskuudessa jo useana vuonna ja toimintaa jatketaan myös tänä vuonna.

Kevät ratkaisee syysviljojen onnistumisen

Poikkeuksellinen talvi on haastanut syysviljoja, joita on tänä vuonna kylvössä ennätyksellisen paljon. Kevään eteneminen ratkaisee talvehtimisen onnistumisen. Tämä talvi osoitti jälleen, että vaihtelevat olosuhteet korostavat lajikkeiden viljelyvarmuuden ja talvenkestävyyden merkitystä pohjoisissa oloissa.

”Tammikuun pakkasista todennäköisesti selvittiin säikähdyksellä, vaikka lunta olikin vähän”, kertoo Pro Agrian palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen.  Riski talvehtimiselle on myös liian aikainen lämmittävä kevätauringon paiste, joka aloittaa viljojen kasvun maan ollessa vielä jäässä. Alkaessaan kasvamaan liian aikaisin kasvit kuivattaisivat itsensä hengiltä.

Lumihomeruiskutuksen onnistuminen ei ollut tänä talvena niin kriittistä kuin parina aiempana. Jo nyt voi sanoa, että lumihomeesta ei ole ollut haittaa tänä talvena heikon lumipeitteen takia, koska vähäinenkin lumi tuli jo jäätyneeseen maahan. ”Lumihomeruiskutus ei kuitenkaan välttämättä mennyt hukkaan, koska se saattaa vähentää muiden kasvukauden aikaisten tautien määrää”, täsmentää Sari Peltonen.

Viime syksyn ”erikoisuutena” voidaan pitää kahukärpästä, joita moni viljelijä huomasi syksyllä kasvustoissa. Jos näitä ei päässyt ajoissa torjumaan, on tuholainen voinut pahimmassa tapauksessa vioittaa pääverson ja näin ollen keväällä edessä on pahimmillaan kasvuston rikkominen. Kahukärpäsen aiheuttamat tuhot ovat oloissamme olleet vähäisiä, mutta ongelma saattaa esiintyä, kun ruis päästään kylvämään ajoissa ja syksyn sääolosuhteet ovat kahukärpäselle suotuisat eli lämpöä riittää, kuten viime syksynä oli.

Viljelijäkokemukset osoittavat: Ruis on kannattava viljelykasvi

Kannattava rukiin viljely ei ole itsestäänselvyys vaan viljelyn onnistumiseen tulee tehdä töitä. Rukiin viljelyssä hybridirukiit ovat kasvattaneet kiinnostustaan, mutta oloissamme myös populaatiorukiille on kysyntää. Ruisalasta arviolta vajaa kolmannes on nykyisin viljelty hybridirukiilla.

Jaakko Perttu Eurasta viljelee tänä vuonna syysruista 20 hehtaarilla. Pertun kasvustoon iski viime syksyllä kahukärpänen ja tämä on saattanut verottaa kasvuston kehittymistä. Osa alueista on talvehtinut hyvin ja näyttääkin normaalilta kasvustolta. Hybridilajikkeet ovat viljelijälle tuttuja neljän vuoden ajalta ja lajikkeina on pääosin ollut Evoloa ja Brasettoa. Sadot ovat vaihdelleet 4000-7000 kg/ha. Näillä sadoilla rukiin viljely on kannattavaa muihin viljoihin verrattuna, viljelijä toteaa ja painottaa, että rukiille on valittava hyvä lohko, jotta satopotentiaali tulee hyödynnettyä. Esikasvina rukiilla on ollut tuorehernettä, mallasohraa sekä ruista.

Pohjois-Savossa Maaningalla tilaansa viljelevä Tuomo Rissanen on siirtynyt täysin hybridirukiin viljelyyn hyvien satojen vuoksi, sadot liikkuvat 4500 ja 6000 kg/ha välillä. Viime syksynä hän kylvi 17 hehtaaria Brasettoa. Rissanen painottaa lumihome- ja tautitorjunnan sekä korrensääteen merkitystä viljelytoimenpiteinä, sillä ne ovat lisänneet sadon määrää. Esikasvina hän on viljellyt sekä ohraa että ruista. Puintien jälkeen Rissanen kyntää maat ennen uuden kasvuston kylvöä. Ruis on Rissaselle kannattava kasvi hyvien satotasojen, hinnan ja pohjoisten tukien ansiosta.

Luomuviljelijä Uudeltamaalta Harri Laine on viljellyt hybridiruista luomuna ja saanut ennätyssadon, yli 4700kg/ha, vuonna 2011. Viimeaikaiset talvituhot ovat vaikuttaneet siihen, että Laine ei luovu populaatiorukiin viljelystä. Viljelijällä on kokemusta siitä, että vaihtelevissa kasvuoloissa populaatiolajikkeet ovat usein viljelyvarmempia kuin taas hybridilajikkeilla haetaan huippusatoja. Luomussa syysrukiin viljely tulee luontevasti nurmen lopettamisen jälkeen.

Pro Ruis ry – kotimaisen rukiin puolesta

Pro Ruis yhdistys järjestää jälleen tänä vuonna ruistilaisuuksia ja pellonpiennarpäiviä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tilaisuuksissa on esillä lajiketietoutta, viljelytekniikkaa ja asiaa viljamarkkinoista. Lisätietoa kotisivuilla www.proruis.fi.

Yhdistys haluaa tuoda esille koko viljaketjun tärkeyden kotimaisuusasteen nostamisessa. Yhdistyksen taustalla toimivat tällä hetkellä mm. Fazer Mylly, Fazer Leipomot, Boreal Kasvinjalostus Oy, Raisio Oyj, VAASAN Oy, Kauppamyllyjen yhdistys, Huoltovarmuuskeskus, Avena Nordic Grain, Suomen Leipuriliitto, Berner Oy, MTK, Laihian Mallas sekä joukko viljelijä- ja kuluttajajäseniä.

Lisätietoja:
Pro Ruis ry
Projektikoordinaattori Aino Eskola

Kotimaiselle rukiille on kysyntää ja sen viljely kiinnostaa, todettiin Pro Ruis ry:n järjestämässä seminaarissa tiistaina 28.1.2014. Viime syksynä olosuhteet syysviljojen kylvölle olivat otolliset ja ruisala kaksinkertaistui edellisvuodesta. Ruista on kylvössä tällä hetkellä lähes 25 000 hehtaaria.

Rukiin satotasot nousseet

Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen kertoi kuulijoille rukiin jalostuksesta ja viljelystä Suomessa.

–  Ruislajikkeiden satopotentiaali on kasvanut uusien lajikkeiden myötä, Veteläinen sanoi.

Kotimaisessa rukiin jalostuksessa on tehty paljon töitä myös viljelyvarmuuden lisäämiseksi ja uusissa lajikkeissa erityisesti korsiominaisuudet ovat parantuneet.

–  Talvenkestävyyttä ei voi oloissamme ohittaa. Borealilla rukiin jalostuksen tavoitteena on laajasti Suomen oloihin sopivat lajikkeet, jotka soveltuvat laadultaan hyvin myllyjen käyttöön.

Veteläisen mukaan rukiin tuotantoalue Suomessa voisi laajentua, koska tarjolla on talvenkestäviä ja satotasoltaan kilpailukykyisiä lajikkeita.

Kalle Oivanen Nousiaisista kertoi seminaarissa viljelykokemuksiaan rukiista.  Oivanen on mieltynyt hybridirukiin viljelyyn ja hänellä on siitä jo kymmenen vuoden kokemukset. Mukaan on mahtunut erilaisia vuosia. Pääosin kokemukset ovat olleet hyviä ja satotasot Oivasella korkeita.

–  Hyvään lopputulokseen pääseminen edellyttää viljelyyn panostamista, mm. hyvää pellon kuntoa ja erityisesti hybridirukiilla oikea-aikaisia viljelytoimenpiteitä, Oivanen korosti.

Hänen kokemuksensa mukaan hybridilajikkeet vaativat viljelijältä erityistä tarkkuutta viljelytoimissa.

Kotimaista ruista tarvitaan

Johtaja Kalevi Saikkonen Vaasan Oy:ltä kertoi rukiin kulutuksesta ja kysynnästä.

–  Suomessa rukiin kulutus on melko vakaata.

Ruista käytetään meillä n. 100 000 tonnia vuodessa eli noin 16-17 kiloa asukasta kohden. Tällä hetkellä reilusti yli puolet tästä on tuontiruista. Mieluummin teollisuus käyttäisi kotimaista ruista, jota myös kuluttajat suosivat.

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm esitteli tilaisuudessa tuoreita ravitsemussuosituksia. Täysjyväviljan käyttö kuuluu terveelliseen ruokavalioon ja uusissa suosituksissa täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita suositellaan syötäväksi päivittäin. Täysjyväviljassa on Fogelholmin mukaan monia ravitsemuksellisesti hyviä ominaisuuksia. Uusissa ravintosuosituksissa täysjyvävilja onkin nostettu entistä vahvemmin esille. Suomalaisesta ruisleivästä valtaosa on leivottu täysjyvärukiista.

Pro Ruis ry:n puheenjohtaja Satu Pura korosti puheenvuorossaan, että lähellä tuotettua ruista arvostetaan ja yhdistys haluaa myös kannustaa viljelijöitä tuottamaan sitä. Yhdistys järjestää alkaneenakin vuonna runsaasti viljelijätilaisuuksia rukiin tiimoilta.

–  Tavoitteenamme on nostaa rukiin viljely Suomessa elintarviketeollisuutemme tarvitsemalle tasolle ja parantaa rukiin arvostusta niin kuluttajien kuin viljelijöiden keskuudessa, Pura totesi.

Tätä työtä tehdään koko ketjun kanssa ja puheenjohtajan mukaan yhdistyksen tavoitteena onkin laajentaa yhteistyötä ketjussa edelleen.

Tähtäimessä sataprosenttinen kotimaisuus

Seminaarin paneelikeskustelussa nousi esille erityisesti rukiin viljelyn kannattavuus ja houkuttelevuus. Paneelikeskustelua johti MTK:n vilja-asiamies Max Schulman ja panelisteina toimivat Markku Äijälä Borealilta, rukiin viljelijä Kalle Sipilä, Marco Mäkelä Mainostoimisto TBWA:sta sekä Pekka Mäki-Reinikka Fazer Myllyltä. Kaikki panelistit haluavat tähdätä siihen, että kotimaisen rukiin tuotannolla voidaan kattaa käyttö 100-prosenttisesti.

Teollisuus pyrkii vastaamaan kuluttajien toiveisiin ja tarpeisiin. Pro Ruis yhdistyksen tavoitteena onkin tiedottaa kuluttajille, miten ruis tulee pellolta pöytään ja mitä panostuksia siihen tarvitaan. Viljelyn laajeneminen on avainasemassa rukiin omavaraisuuden kasvattamisessa ja yhdistys haluaa yhdessä jäsenyritystensä kanssa tuoda viljelijöille tietoa ja työkaluja rukiin viljelyyn.

Seminaari järjestettiin Pro Ruis yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä. Kokouksessa valittiin yhdistyksen hallitus vuodelle 2014. Puheenjohtajana jatkaa Satu Pura Borealilta ja muina jäseninä rukiin viljelijä Kalle Sipilä, Pami Leskinen Vaasan Oy:ltä, Petri Toivanen Fiskarsilta, Veli-Matti Reunasalo Raisioagrosta, Pekka Mäki-Reinikka Fazer Myllyltä sekä Heli Anttila ja Petri Kujala Fazer Leipomolta.

Lisätietoja: Pro Ruis ry, projektikoordinaattori, Aino Eskola 045 857 3044

Pro Ruis ry on perustettu vuonna 2011 vauhdittamaan yhteistyötä rukiin arvoketjussa kasvinjalostuksesta – kuluttajaan. Tavoitteena on nostaa rukiin viljelytaso vähintään elintarviketeollisuuden tarvitsemalle tasolle ja nostaa rukiin arvostusta niin kuluttajien kuin viljelijöiden keskuudessa.

Tavoitteiden toteutumiseksi pyritään parantamaan rukiin kilpailukykyä viljelykasvina, rukiin viljelyn edellytyksiä ja jäljitettävyyttä kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan ja -sopimustoiminnan sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan keinoin.

Yhdistyksen taustalla toimivat mm. Fazer Mylly, Fazer Leipomot, Boreal Kasvinjalostus Oy, Raisio Oyj, Vaasan Oy, Kauppamyllärien yhdistys, Huoltovarmuuskeskus, Avena Nordic Grain, Suomen Leipuriliitto, Berner Oy, Laihian Mallas, MTK sekä joukko viljelijä- ja kuluttajajäseniä.